Olen ollut AP:n kuvailemassa tilanteessa ja miehen (nykyään ex) kanssa on kaksi lasta. Olen aina ollut kiltti, mukavuudenhaluinen ja inhoan riitoja. Jostakin syystä olen aina halunnut miellyttää miestä, joka johtunee ehkä siitä, että isäni huusi raivopäisenä ja läpsi äitiä tai tukisti meitä lapsia, joten siitä on jäänyt jonkinlainen tunne, että en halua riitoja missään tapauksessa.
Meilläkin suuseksi aloitettiin noin viikon päästä synnytyksestä. Meillä ei ole ollut tukiverkkoja. Omaa aikaa ja keskeytymättömät yöunet olen halunnut miehelle antaa, jotta edes toinen meistä kykenisi hoitamaan työnsä (minä äitiyslomalaisena ja mies ainoana palkansaajana). Valitettavasti jotenkin homma lipsui siihen suuntaan, että mies alkoi määräilemään minua siksi, että minä en tuonut talouteen rahaa. Mies pakotti minut takaisin töihin, kun esikko oli vain 10 kk vanha. Sama tapahtui nuoremman kanssa. Myös omiin menoihin, ulkopuolisen hoitajan hankkimiseen jne en saanut rahaa. Asuntolaina oli toisaalta kyllä tosi iso, joten eipä miehelläkään ylimääräistä ollut. Mieskään ei tupakoi, ei juo alkoa, ei uhkapelaa jne, joten rahat oli tiukoilla.
Annoin miehelle seksiä kummankin synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksen (5-6 vkoa synnytyksestä) tapahduttua. Kun antaa seksiä saamatta mitään, niin aluksi se on yhdentekevää, mutta lopulta vastenmielistä. Lopulta en sallinut miehen enää edes koskea rintoihin jne, vaan halusin vain, että mies hoitaa hommansa 1-2 minuutissa.
Minun lähes 15 vuotta kestänyt uskollisuuteni päättyi kertaheitolla, kun sattumalta tapasin mukavan miehen, jonka kanssa oli kiva jutella. Hullaannuin ja rakastuin ihan täysillä. Suhde kyllä päättyi nopeasti, mutta niin päättyi myös avioliitto.
Hullaantumisesta ja koko kokemuksesta opin, että kun elää halausten, suukkojen ja hyvän seksin osalta täydessä puutteessa, niin tilanne voi laueta katastrofaalisesti. Meillä mies ei ollut viimeisinä vuosina arvostanut minua, ei kunnioittanut eikä koskaan kertonut rakastavansa tai ihailevansa. Kun sitten elämän ensimmäistä kertaa joku ihaili, niin voi pojat, että se tuntui hyvältä.
Jälkikäteen ajateltuna ihmettelen, että miten olen voinut tyytyä noin huonoon suhteeseen. Ystävät ja sukulaiset tietysti ihmettelivät, että miten eroamme, kun julkisivu näytti niin hienolta. Totuus oli kuitenkin toisenlainen.
Pitäkää naiset omista oikeuksistanne kiinni. Tietysti pitää tehdä asioita miehen mieliksi, mutta se ei saa olla yksipuolista eli sellaista, ettei KOSKAAN saa itselle nautintoa, mielihyvää ja sellaista läheisyyttä, jota kaipaa.
AP: Tsemppiä sinulle. Mieti näiden kirjoitusten perusteella rauhassa sitä, että mitä SINÄ haluat ja mikä olisi suhteessanne kohtuullista. Tiedän kokemuksesta, että kun univelkaa saa pois, niin halut tulevat hiljalleen takaisin, jolloin VAADI mieheltäsi hyvää seksiä. Suhteenne tuskin kestää, jos seksielämä muuttuu pakkopullaksi.