Sekaisin...

[Rosite]

Huoh. Mistähän alottaisin. Olen naimisissa ihanan miehen kanssa ja meillä on pieni lapsi. Ollaan oltu yhdessä 6 vuotta joista 2 naimisissa. Elämä on melko rankkaa ja tuntuu että olen uhrannut paljon mm. miehen opiskeluiden takia. Meillä on kuitenkin mennyt hyvin ja olemme olleet onnellisia.

Ennen nykyisen mieheni tapaamista minulla oli suhde mieheen joka oli naimisissa. Rakastin tätä miestä aivan mielettömästi, mutta suhde loppui kun miehen vaimo sai tietää asiasta. Siitä on siis jo 7 vuotta aikaa.

Keväällä tämä mies lähetti minulle sähköpostia ja kyseli kuulumisia. Olemme viestitelleet siitä lähtien ja kerran tapasimme kahvin merkeissä. Rakastan tätä miestä vieläkin, en koskaan lakannut rakastamasta.

Aviomieheni on hyvä mies ja rakastan häntä, mutta suhteemme on arkinen ja raskas. Tiedän että teen väärin häntä kohtaan kun olen yhteydessä entiseen salaa, mutta en pysty lopettamaan.

Ajelen yksin autolla ja itken tuskaani. Miten tästä selviän kunnialla?

 

[Cartel]

Hyvä parisuhde on juuri sitäkin, että on valmis tekemään uhrauksia toisen puolesta, tietyssä määrin.

Minulla on vahvat mielipiteet asioihin, mutta: kerrot rakastavasi omaa miestäsi ja vielä toistakin miestä. Näen asian niin, että vain yhtä miestä voi rakastaa. Kumman tällöin valitsisit? Mielestäni se ei ole rakkautta, että on kiintynyt kahteen mieheen- eikä se, että pettää näistä toista.

Luulisin, että liittonne on arkinen ja raskas, koska parisuhdettanne ei ole hoidettu? se vaatii aika kobvastikin työtä ja uhrausta molemmilta osapuolilta. Joka suhteessa arki tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin, näin tulisi tämän uuden miehen kanssakin.

Rakastatko uutta mietä todella, vai oletko jäänyt kiinni muistoihin? Jos rakastat, sinun täytyy kai miettiä, kumman miehen haluat? Et varmastikaan voi kovin kauaa saada pitää molempia.

Kyselet, miten selviät tästä kunnialla? Jos haluat jäädä oman miehesi rinnalle ja kunnioittaa häntä, niin voisit vaikka laittaa tälle toiselle sähköpostia, jossa kertoisit, että sinulla on nyt oma elämä, oma mies, lapsia- ja haluat elää niiden kanssa.

Varsin usein on niin, että ihminen luulee haluavansa ja rakastavansa sitä, minkä ajattelee olevan tavoittamattomissa. Jos hän sen saa, niin saattaakin huomata, ettei se ollutkaan sitä, miksi sitä luuli. Kun sen tavoittaa, se, mitä luuli rakkaudeksi, onkin harhaa. (Vähän huonosti selitetty ).

Ole perheesi kanssa, panosta siihen. Jätä entinen taa, nyt eletään tätä päivää ja tulevaa.