Se on nyt loppu. En enää jaksa kuunnella valitusta joten laitoin sitten asialle pisteen.

[chef]

Ei ole kulunut päivääkään ettei jokin olisi ruoissani vialla, joten mä nyt sitten ilmoitin miehelle, ettei hän enää saa syödä LAINKAAN tekemiäni ruokia.

Toki myönnän ja ymmärrän sen, ettei sörsselini aina ole sieltä maukkaimmasta päästä mutta mä olen nyt viimeiset pari viikkoa toitottanut, että ei tarvitse syödä jos ei tykkää. Nyt paloi hihat ihan lopullisesti...tein ruokaa eilen SEITSEMÄN TUNTIA ja mikä oli kiitos...broilerimakaroonilaatikko oli "ihan syötävää" vai meniköhän se niin että "kyllä sitä söi".

Me syötiin tuota samaa eilen likan kanssa ja se oli ihan helkutin hyvää...siis oikeasti! Mä meinaan tehdä tuota kyllä jatkossakin ja ottaa sen ihan tähän perusruokien rinnalle mukaan koska se oli todellakin maukasta.

Karjalanpiirakka, kaalipata, kasvissosekeitto ja pinaattikeittoon keitetyt kananmunat ovat myös olleet jollakin tapaa väärin tehtyjä, tai sitten niissä on ollut jotain muuta vikaa. Kaalipata pitää tehdä samalla tapaa, kuin äiti sen on tehnyt ja kananmunat pitää olla kivikovia (mä tykkään 8 min munista, miehen mielestä niitä pitää keittää vuorokausi) ja mitäköhän vielä....vali vali ja vali.

Nyt ilmoitin, ettei miehellä ole MITÄÄN oikeutta koskea enää mun tekemiin ruokiini. Koska mies on ennenkin kyennyt tekemään ruokaa niin hän kykenee siihen sitten varmaan jatkossakin.
Voi jösses, kun vatuttaa :kieh:

 

[Timangi-]

No höh.
Paska juttu, arvostus aika vähissä :/

 

[..]

no höh, aika tökeröä tulla valmiiseen pöytään arvostelemaan. Pistelis napaan vaan tai tekis itse. Meillä mies joskus sanoi siitä että tykkäis kun tekisin samanlaista pannaria kun äitinsä, no joo, itse en syö 5 senttiä paksua pannaria ja minun mielestä se joka ruuan tekee, päättää minkälaista siitä tekee. Meilläkin mies on ihan vapaa tekemään itse sementtikakkuaan.

 

[mikrokitumoppi]

Harmittaa ihan varmasti :hug:

Ukko voisi hieman arvostaa sua, kun edes yrität!

 

[Huspati Huta]

Tuo seitsemän tuntia kuulostaa kyllä siltä, että mahdatko haukata joskus liian ison palan kerrallaan tätä kulinaarista hommaa? Jos et ottaisi samalla päivälle montaa uutta hommaa? Ymmärrän kyllä hyvin, että nyrpistelyt harmittavat, ei aikuisen ihmisen pitäisi niin tehdä. Toisaalta, minä huomaan kyllä tekeväni sitä, että pyydän palautetta tekemistäni sörsseleistä ja aina sitten ei niin vastaukset imartele. Voihan senkin tietysti sitten sanoa fiksusti, jos jossain on huomautettavaa. Tuo on ihan lapsellista olla niin äidin keittiön perään, että sen viitsii vaimolle oikein kertoa, siitä minäkin närkästyisin.

 

[...]

Joo, samoin tekisin, jos ois tuommosta!

 

[chef]

No höh.
Paska juttu, arvostus aika vähissä :/

Mä olen mielestäni ihan aina kiittänyt ruoasta ja kehunut jos se on ollut erityisen hyvää. Meillä mies siis on oikeasti se joka normaalisti on tehnyt lähestulkoon kaikki ruoat. Nyt kun mä yritän osallistua ruoanlaittoon niin ei tosiaan kiitosta saati arvostusta heru.

Mä en omalta osaltani jaksa enää syödä jauhelihaa ja makaroonia (makaroonilaatikko, jauhelihakastike ja makaroonit, krapularuoka tm.s mitä mies väsää jatkuvasti) joten ajattelin että teen sitten itse, ettei tarvitse toiselle valittaa liian yksipuolisesta ruoasta.
Mutta homma kääntyikin nyt niin että mä saan koko ajan valituksia. Mutta en tosiaan saa enää koska jos joku on varmaa niin se, ettei tuo mies todellakaan koske noihin mun tekemiin ruokiini.

 

[v]

Noista kananmunista, meillä kaikki tykkää vähän erilaisista, ja olen ratkaissut asian niin, että otan munia pois eri aikaan. Ensin ne kahden minuutin munat (minulle), sitten ne 8 minuution munat lapsille ja viimeiseksi ne 12 minuutin munat miehelle.

 

[chef]

no höh, aika tökeröä tulla valmiiseen pöytään arvostelemaan. Pistelis napaan vaan tai tekis itse. Meillä mies joskus sanoi siitä että tykkäis kun tekisin samanlaista pannaria kun äitinsä, no joo, itse en syö 5 senttiä paksua pannaria ja minun mielestä se joka ruuan tekee, päättää minkälaista siitä tekee. Meilläkin mies on ihan vapaa tekemään itse sementtikakkuaan.

Mä kysyn joka kerta kauppaan lähtiessäni että mitä hän haluaa kaupasta ja mitä ruokaa haluaa lähipäivinä syödä...vastaus on joka kerta (myös tänään ennen tuota "riitaa") en tiedä, ihan sama.

Eli annan hälle mahdollisuuden vaikuttaa siihen mitä teen jne. Ja tosiaan jos ei osaa aikuinen ihminen päättää mitä haluaa ja tarjotusta ruoasta napisee, niin mun puolesta sitä saa sitten vaikka kuolla nälkään.

Mä anopille soitin ja kysyin ohjetta siihen kaalipataan ja sen mukaan sen sitten pitkälti teinkin...mutta kyllä siinäkin laatikossa vikaa oli silti.

 

[Äiti]

No kai miehellesi voisi kananmunat keittää kovemmiksi jos hän sellaisista pitää?
Ja jos miehesi ei pitänyt siitä makaronilaatikosta? Eikai narratakaan tarvitse?

Sitä en tosin ymmärrä jos rupeaa pyytämään samanmakuista ruokaa kuin äitinsä on tehnyt Minä en ainakaan osaa tehdä yhtä hyvää ruokaa kuin anoppi enkä edes yritä Hyvin on kuitenkin nekin ruoat maistunut mitä minä olen aikaiseksi saanut

Meillä miehellä on tarkka maku. Ei syö kalaa, ei kanaa, ei mustikoita, ei sieniä, ei luumuja, ei pähkinöitä... Mutta kyllä olen koettanut sitten tehdä hänelle toisen ruoan rinnalle jos me jotain noista syödään lasten kanssa omassa ruoassamme tai sitten mies on itse itselleen ruoan valmistanut

Tuskin itsekään kehuisit ruokaa jossa esim. kalaa vaikka miehesi olisi sitä vuorokauden valmistanut? Etkö juuri kertonut että et kalasta pidä?

 

[chef]

Harmittaa ihan varmasti :hug:

Ukko voisi hieman arvostaa sua, kun edes yrität!

Nimenomaan.

 

[miljoonakala]

Kurjaa..Varsinkin haikailla äiteen ruokia.
Mutta ymmärrän kyllä ehkä hitusen miestäsikin. Kun jos se ruuanlaitto ei välttämättä ole se "kutsumus" niin miksi siihen pitää uhrata jumalattomasti energiaa ja aikaa ja sitten itkeä jos perhe ei ehkä arvostakaan lopputulosta pilviin.

Tää on taas tää ikuisuuskysymys pitääkäö arvostaa kun toinen tekee. Mä en esimerkiksi itse jaksa tukea ja kehua kun mies siivoaa päin honkia. Se että mies viikkaa vaatteita 2tuntia ja silittää niitä kolmannen päälle ei tee lopputuloksesta sen erinomaisempaa jos ne on päin honkia laitettu.

 

[niniin]

Noista kananmunista, meillä kaikki tykkää vähän erilaisista, ja olen ratkaissut asian niin, että otan munia pois eri aikaan. Ensin ne kahden minuutin munat (minulle), sitten ne 8 minuution munat lapsille ja viimeiseksi ne 12 minuutin munat miehelle.

Näppärää! Ja tuskin kauhea vaivalloista ja kaikki tyytyväisiä

 

[Pop-Pop-Pop]

Ei pirulauta..mahoton mies..

Ja 7 tuntia teit ruokaa??? mitä ihmettä..

 

[chef]

Tuo seitsemän tuntia kuulostaa kyllä siltä, että mahdatko haukata joskus liian ison palan kerrallaan tätä kulinaarista hommaa? Jos et ottaisi samalla päivälle montaa uutta hommaa? Ymmärrän kyllä hyvin, että nyrpistelyt harmittavat, ei aikuisen ihmisen pitäisi niin tehdä. Toisaalta, minä huomaan kyllä tekeväni sitä, että pyydän palautetta tekemistäni sörsseleistä ja aina sitten ei niin vastaukset imartele. Voihan senkin tietysti sitten sanoa fiksusti, jos jossain on huomautettavaa. Tuo on ihan lapsellista olla niin äidin keittiön perään, että sen viitsii vaimolle oikein kertoa, siitä minäkin närkästyisin.

Mä tein eilen monta ruokaa pakkaseen, koska olen lähdössä synnyttämään 2-3 viikon sisään ja toisaalta en jaksa joka päivä hellan edessä istuskella. Eli normaalisti teen vain yhden ruoan/päivä mutta tänään en meinannut hellan ääressä seistä joten tein useamman päivän ruoat kerralla.

Toki saa sanoa jos on jokin mikä ei miellytä (voin seuaavalla kerralla yrittää tehdä vähän toisella tapaa) mutta kun ei YKSIKÄÄN ruoka ole kelvannut. Ei tuo mieskään aina mitään huippugourmeettia tee, mutta kyllä sitä aina on voinut syödä. Ihan sama juttu mun pöperöissäni mielestäni.

Kertaakaan en ole kuullut "tää on todella hyvää" lausetta ja väitän ettei se johdu siitä ettei joku keta ruoka olisi ollut todella hyvää vaan se johtuu siitä, että tuo mies ei tajua että kiitos on mulle tärkeä. Mutta eiköhän pian ala tajuamaan :kieh:

 

[chef]

Noista kananmunista, meillä kaikki tykkää vähän erilaisista, ja olen ratkaissut asian niin, että otan munia pois eri aikaan. Ensin ne kahden minuutin munat (minulle), sitten ne 8 minuution munat lapsille ja viimeiseksi ne 12 minuutin munat miehelle.

Jatkossa voin näin tehdäkin...mä vaan en sattunut tietämään että miehelle ei ne 8 min munat kelpaa. Keitän munia sen 2 kertaa vuodessa ja olen ehkä sitten keittänyt ne ennen kypsemmiksi, eli mies ei ole moiseen puuttunut tai sitten herra ei ole niitä tuolloin syönyt.

 

[No]

No.. mä monta kertaa kysyin kokkailujeni tuloksia et no Miltä se ruoka maistuu? Aina sain vastauksen et "ihan syötävää"...

Meni aika kauan ennen kuin tajusin et miehen kielellä se tarkoitti HYVÄÄ.. :headwall:

Mut joo, toi ruuan arvostelu on perseestä. :/
Ei sellasta tarvi kuunnella.

 

[hmm]

Harmittaa ihan varmasti :hug:

Ukko voisi hieman arvostaa sua, kun edes yrität!

Nimenomaan.

No eiköhän silti arvosta Ainakin meillä arvostaa. Vaikka sanookin välillä jotain, ja jostain uusista ruuista ei tykkää.Olen päättänyt että teen mahdollisimman paljon ruokia itse, ja leivon, niin toki siihen mukaan mahtuu sellaista mistä mies ei niin välitä. Lihapullia tein kolme kertaa eri reseptillä ennenkun oli hyviä.

 

[Huspati Huta]

Mä tein eilen monta ruokaa pakkaseen, koska olen lähdössä synnyttämään 2-3 viikon sisään ja toisaalta en jaksa joka päivä hellan edessä istuskella. Eli normaalisti teen vain yhden ruoan/päivä mutta tänään en meinannut hellan ääressä seistä joten tein useamman päivän ruoat kerralla.

Toki saa sanoa jos on jokin mikä ei miellytä (voin seuaavalla kerralla yrittää tehdä vähän toisella tapaa) mutta kun ei YKSIKÄÄN ruoka ole kelvannut. Ei tuo mieskään aina mitään huippugourmeettia tee, mutta kyllä sitä aina on voinut syödä. Ihan sama juttu mun pöperöissäni mielestäni.

Kertaakaan en ole kuullut "tää on todella hyvää" lausetta ja väitän ettei se johdu siitä ettei joku keta ruoka olisi ollut todella hyvää vaan se johtuu siitä, että tuo mies ei tajua että kiitos on mulle tärkeä. Mutta eiköhän pian ala tajuamaan :kieh:

Okei, tuo selittää tietysti enemmän. Toisaalta on niinkin, että sen tosiaan pitää tulla ihmisestä itsestään, se fiksu käytös, huomioiminen ja arvostus. Kitkerälle maistuu se mikä on kädestä vääntämällä saatu. Toivottavasti miehesi huomaa sen, miten koitat omalta osaltasi perheen eteen tehdä

 

[kuulostaa hyvältä]

Chef onko sulla ohjetta tohon broilerimakaronilaatikkoon? vai teitkö vaan makaronilaatikon broilerin jauhelihasta?

 

[chef]

No kai miehellesi voisi kananmunat keittää kovemmiksi jos hän sellaisista pitää?
Ja jos miehesi ei pitänyt siitä makaronilaatikosta? Eikai narratakaan tarvitse?

Sitä en tosin ymmärrä jos rupeaa pyytämään samanmakuista ruokaa kuin äitinsä on tehnyt Minä en ainakaan osaa tehdä yhtä hyvää ruokaa kuin anoppi enkä edes yritä Hyvin on kuitenkin nekin ruoat maistunut mitä minä olen aikaiseksi saanut

Meillä miehellä on tarkka maku. Ei syö kalaa, ei kanaa, ei mustikoita, ei sieniä, ei luumuja, ei pähkinöitä... Mutta kyllä olen koettanut sitten tehdä hänelle toisen ruoan rinnalle jos me jotain noista syödään lasten kanssa omassa ruoassamme tai sitten mies on itse itselleen ruoan valmistanut

Tuskin itsekään kehuisit ruokaa jossa esim. kalaa vaikka miehesi olisi sitä vuorokauden valmistanut? Etkö juuri kertonut että et kalasta pidä?

Ei tarvitse narrata, mutta kun ei kahteen viikkoon ole YKSIKÄÄN ruoka kelvannut niin kyllä vika sitten on jo josain muussa, kuin mussa. Mä ja muksut kun kuitenkin ollaan ihan tyytyväisinä sapuskaa napaamme panettu. Esikon kanssa on juostu ravitsemusterapeutilta toiselle ja hällä diagnoosina liiallinen nirsous...on se kumma kun tuo lapsi on kuitenkin osaa ruoista on jopa kehunut (se eilinen broilerimakaroonilaatikko ja karjalanpiirakat olivat kuulemma ihan huippuhyviä) ja mies vain nakkelee niskojaan ja nyrpistää naamaansa.

Ja mies kyllä tykkää broilerista ja makaroonista, eli en ole valmistanut ruokia aineista joista hän ei pidä jottei saa enempää valittamisen aihetta.

 

[mikrokitumoppi]

Meillä miehestä huomaa jos ruoka ei ole ollut suuta myöten. Syö hirveän nopeasti lautasen tyhjäksi, tuskin edes pureskelee
Kiittää kuitenkin aina ja kehuu hyväksi. Jos kysyn "oliko hyvää tai pitäisikö muuttaa jotain?" niin vastaa "aurajuustoa oli aika reilusti, mutta muuten oli tosi hyvää". Eli antaa kyllä pyydettäessä nega palautetta, mutta höystää sen aina positiivisellä jutulla.
Mun mielestä on kiva, että sanoo noin. Ei niin harmita jos en ole ihan onnistunut, huom IHAN

Joskus kylläkin kun tuumin jotain ihme ruuan kokeilemista niin sanoo, että tekisit jotain muuta, un siitä tulee niin paljon tiskiä -> arvelen hänen tarkoittavan ettei välttämättä onnistu kunnolla B)

Koskaan ei ole sanonut suoraan, että hyi pahaa! Jos sanoisi niin saisi siirtyä mikroruokaan. Paitsi jos sanoisi sen sillain ystävällisellä tavalla...

 

[chef]

Kurjaa..Varsinkin haikailla äiteen ruokia.
Mutta ymmärrän kyllä ehkä hitusen miestäsikin. Kun jos se ruuanlaitto ei välttämättä ole se "kutsumus" niin miksi siihen pitää uhrata jumalattomasti energiaa ja aikaa ja sitten itkeä jos perhe ei ehkä arvostakaan lopputulosta pilviin.

Tää on taas tää ikuisuuskysymys pitääkäö arvostaa kun toinen tekee. Mä en esimerkiksi itse jaksa tukea ja kehua kun mies siivoaa päin honkia. Se että mies viikkaa vaatteita 2tuntia ja silittää niitä kolmannen päälle ei tee lopputuloksesta sen erinomaisempaa jos ne on päin honkia laitettu.

Eilinen oli tosiaan poikkeus, kun tein niin monen päivän ruoat. Perhe kyllä arvostaa, vaikka mies ei. Eli muut söivät napisematta.

Ja se ruoka ei ole päin honkia. Mies ei mielestäni tee itse yhtään sen parempaa kuin minäkään.

Ei miehen tarvitse polvilleen eteeni käydä ja palvoa maata jalkojeni alle...riittää jos sanoo, KIITOS, OLI HYVÄÄ, tai edes KIITOS eikä nyrpistä nenäänsä kun ottaa ensimmäisen lusikallisen.

Mutta tosiaan...ei atrvitse enää jatkossa katsella miehen naamaa gtai kiitoksia odottaa kun mies tekee itse omat ruokansa.

 

[Huspati Huta]

Koskaan ei ole sanonut suoraan, että hyi pahaa! Jos sanoisi niin saisi siirtyä mikroruokaan. Paitsi jos sanoisi sen sillain ystävällisellä tavalla...

Muistatteko sen Bridget Jonesin sinisen narukeiton? Sitä jos saisi lautasellisen eteensä voisi se hyikin olla lähellä

 

[huono emäntäkö]

Voin kuvitella miltä sinusta tuntuu kun mies ei arvosta ruokaasi

Minulla on kokemusta lapsen kaverista joka silloin tällöin on meillä yötä jolloin luonnollisestikin syö meillä
Tiedä sitten mitä ruokaa siellä kotona tälle tarjotaan mutta minun perus kotiruokani ainakin haukutaan ja mikään ei kelpaa,
vai onko syy siinä että kyse on teinistä joka kapinoi vastaan, tiedä sitten
Tein makaronilaatikkoa,
maustoin normaalisti pippuria suolaa ym. ei pidä mausta ja äitikin laittaa vain jauhelihamaustetta.
Tein seuraavalla kerralla makaroonilaatikkoa ja laitoin vain jauhelihamaustetta,
on liian tulista??
Tein itse perunamuussia ja mureketta, ei tykkää itse tehdystä muussista
Tein sitten taas seuraavan kerran uunikalaa ja pussi muussia niin nyt onkin mieli muuttunut eikä pidä pussimuusista??

Aamupalatkin oli pahoja,milloin meillä oli vääriä muroja milloin jotakin pahaa mannapuuroa keiton kera ja milloin kehtasin tarjota pahaa kaurapuuroa johon oli vaihtoehtoina kokonaisia marjoja tai hilloakin sekaan ym

Koita tässä sitten mitään tarjota kun mieli muuttuu kun tuuliviirillä ilman suunnat,
itsellä vain paha mieli kun toinen on sitten mielummin nälissään
Tämä teini ei onneksi ole mitään tiettyä ruokaa meillä vaatimassa (se nyt vielä puuttuisikin )
mutta jokseenkin outoa kun ei perus ruoka maistu,mitä pitsoja siellä kotona sitten syödään..