Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
ns.arjen selviytyjiä; on kakkapuhetta! Mitä vaikeaa voi olla siinä että aika monella jokatoinen viikko lapsivapaa, ainakin jokatoinen viikonloppu. Rahaa tulee joka tuutista ja sukulaiset auttaa. Eri asia ne; joilta puuttuu tukiverkko, ja isä tai äiti ei hoida omaa vastuutaan
Sulla on kumma käsitys siitä, että rahaa tulee joka tuutista. Yksinhuoltaja saa yhteiskunnalta ainoastaan lapsilisän yh-korotuksen, muutaman kympin siis + elarin, jos isä ei sitä maksa. Ja nuo kaksi rahaa eivät ole kovin kummia summia verrattuna toisen ihmisen talouteen tuomiin tuloihin. Kaikki muut tuet ovat tulosidonnaisia, siis niitä saa myös kahden vanhemman perheet, jos tulot ovat pienet.
Minä yh:na ollessani sain tasan nuo kaksi rahaa, isän maksaman elarin ja n. 30 euroa lapsilisän yh-lisää. Maksoin yksin liki entisen suureiset asumiskulut ja lapsen täyden päivähoitomaksun, ja perheen tuloista oli pudonnut yli 2000 nettoeuroa pois. Varmaankin oli siis taloudellisesti helppoa?
Kenenkään sukulaisen ei tarvitse auttaa, minun vanhempani olivat iäkkäitä ja sairaita, ja suurimman osan ajasta n. 300 kilometrin päässä, sisarellani on 5 lasta, ja kaikki muut sukulaiset todellakin kaukana. Lapsi isällään joka toisen viikonlopun kyllä, ja tämä on se yleisempi käytäntö. Mutta minulle jäi silti lapsen vieminen ja hakeminen päivähoitoon joka ikinen päivä, kaikki kotityöt, kaikki lapsen neuvola, lääkäri yms. käynnit, kaikki lapsen seurantakeskustelut ym. Lisäksi vaativa työ, joka vaati venymisiä. Kyllä kuule sitä hiukan rupesi miettimään, kun liukastui kotona rappusissa ja rymisi koko matkan alas, että mitäs sitten, jos olisi käynyt oikein huonosti. Yh, vaikka lapsi kävisi isällään 2 kertaa kuussa viikonloppuisin, huolehtii lapsesta 24 * 7 * vähintään 24 päivää kuukaudessa, se ei ole ihan pikku juttu sekään!