vaikeaa..haluan vielä lapsen, mutta

[pulassa]

Tuntuu vaikealta, ainakin itsestä. Haluaisin vielä lapsen, mutta sillä tulis
sitten olemaan eri isä kuin mun ainoalla lapsellani.
Vuosia sitten lapseni isä alkoi erkaantumaan meistä, toisin sanoen
ei käy juuri enää meillä.
Emme olleet naimisissa, emmekä asuneet yhdessä.
Olen vaan niin henkisesti kiinni lapseni isässä ja pidän hänestä yhtä
paljon kuin ennen. Asumme samalla paikkakunnalla.
En ole ketään tapaillut näinä vuosina, yksi lyhyt suhde oli.
Lopetin sen alkuunsa.
Mulle on vaikeaa se ajatus että tapailisin jotakuta miestä ja sitten jos
se tulisi lapseni tietoon.
Hän on tottunut tähän tilanteeseen että olemme kahdestaan.
Olisi ollut parempi että silloin kun lapseni oli pienempi,
olisin hankkinut miesystävän jo silloin.
Nyt lapseni on sen verran isompi että reagoisi voimakkaasti(luulisin).
Kaikki haaveet ovat menneet, olisin halunnut enemmän lapsia
ja nyt olen tällaisessa sulkutilanteessa.
Tiedän että olen hyvä äiti.
Pitäiskö mun vaan altistaa itseni miesten tapailemiseen?
Nyt vielä voisin saada lapsen, en voi kuitenkaan vuosikausia odottaa.
Lapsen isä on "jäissä" , emme enää puhu suhteestamme,
se on kuollut, vaikka mulla ainakin on ne tunteet jossain...
En löydä ratkaisua.

 

[vieras]

Jospa sitä alkoi ahdistaa se että olet henkisesti niin kiinni hänessä? Anna toiselle tilaa ja hanki omaankin elämääsi iloa, niin saattaa tunnelmat muuttua. Lasta kannataa ajatella vasta kun elämäntilanne selkiytyy suuntaan tai toiseen.

 

[n]

No me etäännyimme exän kanssa ja muutimme erillemme. Muutaman vuoden sisällä meillä molemmilla oli uusi puoliso ja elämä paljon paremmin raiteillaan kuin yhteiselomme viimeisinä vuosina. Minulle on tulossa uuden kumppanin kanssa vauva, olemme täysin sitoutuneita perheeseemme ja esikoinen on luontevasti mukana koko hommassa. Ikäeroa tulee lapsille paljon, mutta ei se haittaa. Minusta on tärkeätä, että nykyinen mieheni ei jää ilman toivomaansa jälkikasvua.

 

[ap]

Ei se ollut sitä, asialla on taustansa, mutta se on pitkä juttu.
En mitenkään roikkunut hänessä.
Tottakai sitä on henkisesti kiinni lapsensa isään!
Ei sitä voi koskaan unohtaa jonka kanssa on ollut pitkä suhde ja
yhteinen lapsi.

 

[n]

Tottakai sitä on henkisesti kiinni lapsensa isään!
Ei sitä voi koskaan unohtaa jonka kanssa on ollut pitkä suhde ja
yhteinen lapsi.

En minäkään ole exääni unohtanut, mutta minulla ei ole mitään romanttisia tai seksuaalisia ajatuksia häntä kohtaan. Olen iloinen hyvistä vuosistamme, me molemmat olemme onnellisia yhteisestä lapsestamme ja arvostan pitkää suhdettamme. Minulla ei ole mitään hinkua takaisin exän luo ja olin iloisen helpottunut, kun hänkin löysi ihan mahtavan kumppanin rinnalleen. En ole henkisesti kiinni exässäni, mutta arvostan häntä ihmisenä ja olen kiitollinen yhteisestä ajastamme.

 

[ap]

Joo, tarkoitin tuota asiaani sille edelliselle vastaajalle. Epäilen kyllä että lapseni
isällä on joku, mahdollisesti jopa asuu hänen kanssaan, en tiedä.
Lastamme ei enää vuosiin ole ottanut kotiinsa!
Silti tunnen henkistä rakkautta häntä kohtaan , ei voi mitään.