Sarjassamme pakkomielteitä esittelemme tänään

Minulla on ollut melkoisen pitkä ja tiukkaan aikataulutettu päivä ja kun lopulta kotiuduin ja sain neidin 5 v uneen (herra 4 v meni lopulta monenlaisen vekslaamisen jälkeen siskonpojalleen yöksi.)

Oli aika joko uppoutua tutkimussuunnitelman koukeroihin tai vain lösähtää sohavn nurkkaan lukemaan... ja mitä minä alan?
TIESIN, että Punaiselle Ristille menevien säkissä on 3 vaatetta, jotka eivät sovi kellekään. Tiesin, jotta hihat liian lyhyet, helma lian löysä, mitat muuten kohtuuttomia... enkä voinut antaa niiden vain mennä.

Niinpä, umpiväsyneenä päivästä, perin juurin kettuuntuneena kaikesta sattuneesta (ja vähän iloisena osasta), ompelin ne 3 vaatetta uusiksi (pienensin pari kokoa järkevän mittaisiksi ja muokkasin muutenkin) JA sen tehtyäni kävin ostamassa vitamiinilisät apteekit ja natusanit sekä tikkariketjut halpahallista vaatteiden mukaan.
Tuo jos jokin, niin pakkomielle!!!

SPR:lle olisivat kelvanneet sellaisinaan.
Menivät Liettuaan Zurviliskyyn mummelin muokkaamina.

Ja vätystynyt mummeli kyllä tajuaa, kuinka naurettava on.
MUTTA eikö kaikilla ole pakkomielteensä?

Mikä sinun?

 

päläpälä..sä mitään tahdo tietää toisten toimista vaan kruunun kultaamistahan tuo. TAPTAP, hyvä hyvä! HUOH

 

Mä luulen, ettei mulla ole pakkomielteitä? Tykkään, että on siistiä, voiko se olla mukavuudenhalua vai pakkomielle? Ihan uupuneena en kuitenkaan siivoa..

 

Ei taida pakkomielteitä löytyä.
Itse arvostan eniten hyväntekijöitä, jotka hiljaisuudessa, muille hehkuttamatta ja ilman omia pakonomaisia tarpeita tyydyttääkseen haluavat auttaa kanssaihmistä.

 

[QUOTE="vieras";24813153]Ei taida pakkomielteitä löytyä.
Itse arvostan eniten hyväntekijöitä, jotka hiljaisuudessa, muille hehkuttamatta ja ilman omia pakonomaisia tarpeita tyydyttääkseen haluavat auttaa kanssaihmistä.[/QUOTE]

mä myös samoin.En ymmärrä niitä jotka huutelevat ympäri kyliä kuinka ne teki sitä ja tätä.Vaikka olin ollut päivän töissä niin mä tein vielä illan sämpylöitä että jamppa sai ne vietyä srk:n myyjäisiin unicefin hyväksi.Ei ymmärrä että sitä huutamalla huudellaan.

 

No nyt äkkiseltään ei tuu muita pakkomielteitä mieleen, ja liekkö tämäkään oikeastaan sellainen, mutta aina kun huomaan että meillä on valo päällä tyhjässä huoneessa, miun on pakko käydä sammuttaa se.

 

Hyvä pakkomielle AP:lla!

Luulin ensin, että minulla ei ole, mutta sitten tajusin, että laskin juuri tänään kuinka paljon on mennyt rahaa vuoden sisällä etelänmatkoihin ja se summa on aika suuri. Eli kyllä joo, voisin sanoa, että tällä hetkellä minulla on pakkomielle lähteä jatkuvasti matkalle lämpimään. Osaan matkatoimistojen tarjooman jo lähes ulkoa ja kohta me taas sitten lähdetään...

 

Pakkomielteissä ei ole kyse "hyvyydestä" vaan niiden kirjaaminen on tietyn psykologisen patologian kirjaamista.
Noloa - Kyllä.
Muita kannustavaa- Kyllä.

Samoin on paljastavaa se, että joku kuulutttaa, että hänessä "ei mitään inhimillisiä puutteita ole." Se kertoo yhdenlaista tarinaa... kovin, kovin surullista.

 

Hyvä pakkomielle AP:lla!

Luulin ensin, että minulla ei ole, mutta sitten tajusin, että laskin juuri tänään kuinka paljon on mennyt rahaa vuoden sisällä etelänmatkoihin ja se summa on aika suuri. Eli kyllä joo, voisin sanoa, että tällä hetkellä minulla on pakkomielle lähteä jatkuvasti matkalle lämpimään. Osaan matkatoimistojen tarjooman jo lähes ulkoa ja kohta me taas sitten lähdetään...

Hieno onnellisuus-pakkomielle.
Jaan sen Italian suhteen.

(Upeinta mitä mies vois nykyisellään tehdä olisi ylllätysloma johonkin ei-kiinnostavaan Italian kylään.)

 

siivous on aloitetta siitä että laittaa pesukoneet päälle ja aloittaa sen jälkeen raivauksen joko tuulikaapista tai tiskipöydästä.

 

Mä kovasti tykkään mummeliisan jutuista yleensä mutta tää oli niin selkeää kehuskelua että yksinkertaisempikin sen tajua heti.. En oikein tykännyt.. :/

 

Hieno onnellisuus-pakkomielle.
Jaan sen Italian suhteen.

(Upeinta mitä mies vois nykyisellään tehdä olisi ylllätysloma johonkin ei-kiinnostavaan Italian kylään.)

Nimesit mun lomailupakon aika osuvasti. Elämä itsessään on ihan onnellista, mutta tiettyjen raskaampien seikkojen takia jotenkin kaipaan koko ajan "korvaukseksi" arjen jaksamisesta sitä, että olemme viikon kerrallaan irti kaikesta ihanassa paikassa. Olen jäänyt kiinni siihen tunteeseen ja siihen voimaan jota lomista saan.

Italiassa on monta ihanaa paikkaa. Pikkukylien lisäksi on pieniä tuntemattomampia saaria, yksi suosikki oli Napolin edessä oleva Ischia. Lento Napoliin ja tunnin lauttamatka, perillä maailman parasta ruokaa, meri ja ihana kylä. Menkää sinne? Tosin sitten se ei olisi sinulle yllätys.

 

Muutamia sellaisia järjestykseen liittyviä juttuja, jotka joku voisi lukea pakkomielteiksi :ashamed:

Eilen olin tilassa jossa oli flappitaulu, jolla oli opetettu suomea maahanmuuttajille. Siihen oli opetettu yhden sanan taivutus väärin, ja vaikka ajattelin että sellaisen asian voi antaa olla, mua häiritsee etten korjannut sitä :ashamed: Monta kertaa tämänkin päivän aikana miettinyt sitä.

 

Nimesit mun lomailupakon aika osuvasti. Elämä itsessään on ihan onnellista, mutta tiettyjen raskaampien seikkojen takia jotenkin kaipaan koko ajan "korvaukseksi" arjen jaksamisesta sitä, että olemme viikon kerrallaan irti kaikesta ihanassa paikassa. Olen jäänyt kiinni siihen tunteeseen ja siihen voimaan jota lomista saan.

Italiassa on monta ihanaa paikkaa. Pikkukylien lisäksi on pieniä tuntemattomampia saaria, yksi suosikki oli Napolin edessä oleva Ischia. Lento Napoliin ja tunnin lauttamatka, perillä maailman parasta ruokaa, meri ja ihana kylä. Menkää sinne? Tosin sitten se ei olisi sinulle yllätys.

Hieno viesti.
Minä olen viimeksi käynyt Napolissa "bileissä" kun olin 17 v.
Nyt 45 v, voisin löytää kaupunginkin....

Roomaan, Veronaan, Garda-järviin jne. olenkin jo addiktoitunut.
(Venetsia oli liian kaupallinen minun makuuni.)

 

Mä kovasti tykkään mummeliisan jutuista yleensä mutta tää oli niin selkeää kehuskelua että yksinkertaisempikin sen tajua heti.. En oikein tykännyt.. :/

Mitäs siis asiassa oli kehuskelua? Pakkomielteistä oli kyse. Jotenkin tuntuu, että suurin osa ei näe aloituksen pointtia. Takerrutte siihen, että hän on tehnyt hyvää ja ilmeisesti toimii noin useinkin eli se avustuspaketti on aina saatava täysin kuntoon, ei tahdo laittaa vaillinaista/puolikuntoista pakettia.

Onko siis mielestänne kehuskelua tai itsensä ylentämistä kertoa jotain tuollaista, joka lasketaan hyväntekeväisyydeksi? Onko sallittavampaa kertoa siivouspakkomielteestä tai matkustamisesta kuin siitä, että auttaa muita. Ois aika superhienoa, jos hyväntekeväisyyspakkomielle ois vaikka joka toisella ihmisellä

Täällä palstalla on monilla kaikenlaisia pakkomielteitä, kuten epäilypakkomielle, alemmuuudentunnepakkomielle, haukkumispakkomielle jne

 

Pakkomielteitä vaikka mitä, mut pahin (rasittavin) on tämä.

Mä en voi kaupassa ohittaa hyllyä ennen kuin oon käynyt kaikki sen tuotteet läpi... Jos vaikka sattuisin haluamaan siitä jotain, mut en voi tietää sitä ennen kuin olen varmistanut asian. Yleensä sitten käyn vielä pari kertaa valikoiman läpi ... Enkä osta kuitenkaan mitään.
Jos olen päättänyt ostaa vaik kermaa, käyn kermavalikoiman läpi monta, monta kertaa enkä osaa päättää mitä otan vaikka tietäisin tarkalleen minkä tarvitsen.

Tästä syystä mies meil hoitaa kauppareissut

 

Kun tyhjennän tiskokonetta niin mun pitää laittaa puhtaat lautaset lautaspinon alimmaisiksi ja lasit kaappiin perimmäisiksi jne, että astiat kiertävät tasaisesti. Samoin vaatteiden kaappiin laitto. Puhtaat pinon alle ja päältä otetaan. Ärsyttää, jos joku valkkaa pinon välistä...

 

Pakkomielteitä vaikka mitä, mut pahin (rasittavin) on tämä.

Mä en voi kaupassa ohittaa hyllyä ennen kuin oon käynyt kaikki sen tuotteet läpi... Jos vaikka sattuisin haluamaan siitä jotain, mut en voi tietää sitä ennen kuin olen varmistanut asian. Yleensä sitten käyn vielä pari kertaa valikoiman läpi ... Enkä osta kuitenkaan mitään.
Jos olen päättänyt ostaa vaik kermaa, käyn kermavalikoiman läpi monta, monta kertaa enkä osaa päättää mitä otan vaikka tietäisin tarkalleen minkä tarvitsen.

Tästä syystä mies meil hoitaa kauppareissut

Ihana .

 

Apua, ei mulla ole mitään pakkomielteitä. Omituisia tapoja kyllä, mutte en minä niitä pakkomielteeksi laske.

 

Muutamia sellaisia järjestykseen liittyviä juttuja, jotka joku voisi lukea pakkomielteiksi :ashamed:

Eilen olin tilassa jossa oli flappitaulu, jolla oli opetettu suomea maahanmuuttajille. Siihen oli opetettu yhden sanan taivutus väärin, ja vaikka ajattelin että sellaisen asian voi antaa olla, mua häiritsee etten korjannut sitä :ashamed: Monta kertaa tämänkin päivän aikana miettinyt sitä.

kuulostaa tutulta.

Minä en osaa sanoa onko minulla varsinaisesti pakkomielteitä, tai no tuo lause ei ollut ehkä ihan rehellinen. Kyllä minulla varmaankin on, mutta en tiedä tunnistanko niitä kaikkia itse, tai tunnutstanko vaikka tunnistaisinkin.

Kodin yleisilmeestä voisi päätellä, ettei minulla mitään pakkomielteitä ole siivouksen ja järjestyksen suhteen. Mutta jonkinlainen pakonomainen tarve minulla on suojella omaa "reviiriäni". Meillä on makuuhuoneesamme tuoli, johon kasautuu vaatteita luvattoman paljon. Minun jälijiltäni:ashamed: ja usein en kiinnitä niihin edes mitään huomiota, mutta jos mies /lapset jättävät samaiselle tuolille omia vaatteitaan se ärsyttää minua. Eikä aina niin vähän.:ashamed:

 

Hmm, aina ku lähen töihin, kauppaan tai kaupungille, mie tarkistan vähintään kerran,onko
miulla avaimet, kännykkä ja lompakko mukana.

Niin ja mie tarkistan, ettei kahvinkeitin jää päälle.

 

Sellainen että kodin on pakko olla siisti kun aamulla lähden, ja esim. päiväpeitot sängyissä tasaisesti laitettuina. Onneksi osaan sentään relata suurimman osan ajasta. Ei mun kanssa muuten kukaan varmaan pystyisi elämäänkään :saint:.

 

Kun tyhjennän tiskokonetta niin mun pitää laittaa puhtaat lautaset lautaspinon alimmaisiksi ja lasit kaappiin perimmäisiksi jne, että astiat kiertävät tasaisesti. Samoin vaatteiden kaappiin laitto. Puhtaat pinon alle ja päältä otetaan. Ärsyttää, jos joku valkkaa pinon välistä...

Oih.
Jos minulla olisi varaa, niin palkkaisin sinut meille kotiin pakkomielteilejäksi.
Terveisin "Mummeli, jonka 20 päällimmäisintä (48:sta) arkilautasesta on naarmuisia."

 

No minä ymmärsin aloituksen niin, että Mummeliisalla pakkomielteenä tietynlainen perfektionismi, tunnen muitakin tapauksia.
Ja tavallaan toivoisin, että tarttuisi vähän minuunkin, mutta ei liikaa

 

Sellainen että kodin on pakko olla siisti kun aamulla lähden, ja esim. päiväpeitot sängyissä tasaisesti laitettuina. Onneksi osaan sentään relata suurimman osan ajasta. Ei mun kanssa muuten kukaan varmaan pystyisi elämäänkään :saint:.

Voisin ottaa tän pakkomielteen joka toinen viikko