"Silja"
Mies ei osaa puhua. Ei lähde terapiaan. Ei juttele minun kanssani. Mies juttelee ja hellii perheemme koiraakin enemmän kuin minua. Mies tekee päätöksiä kysymättä minulta. Oloni tässä suhteessa on todella yksinäinen ja aliarvostettu. Seksiä meillä on ollut tänä vuonna kerran.
Onhan meillä vaikeita vuosia takana, enkä minäkään varmasti viaton ole. Minä olisin valmis nostamaan joka kissan pöydälle ja neuvottelemaan, keskustelemaan. Mutta asioita emme pääse selvittämään, koska mies ei suostu puhumaan.
Mieheni ei kuitenkaan ole mikään hirviö. Hän on erittäin hyvä isä (paitsi että vaimon kohtelusta ei anna lapsille parasta esimerkkiä). Ei ole koskaan ollut väkivaltainen tai halventanut minua suoranaisesti mitenkään. Hänen tyylinsä on jättää minut huomiotta. En tiedä miksi niin tekee. Hän on hyväntahtoinen ja ystävällinen (enemmän muille kuin minulle). Hän käy töissä, ei juokse baareissa tai kylillä muutenkaan. Kerran tai kaksi vuodessa käy viihteellä.
Olen likipitäen kaikki keinot kokeillut liiton pelastamiseksi ja keskusteluyhteyden avaamiseksi. Taitaa olla jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Kumman valitsisitte?
a) hyväksyä tilanteen tällaisenaan ja sitkutella kunnes lapset ovat aikuisia (10 vuotta)
b) lähteä kulkemaan
Voin kertoa enemmän, jos haluatte. Auttakaa minua tekemään päätös. Olen todella yksin tämän asian kanssa.
Onhan meillä vaikeita vuosia takana, enkä minäkään varmasti viaton ole. Minä olisin valmis nostamaan joka kissan pöydälle ja neuvottelemaan, keskustelemaan. Mutta asioita emme pääse selvittämään, koska mies ei suostu puhumaan.
Mieheni ei kuitenkaan ole mikään hirviö. Hän on erittäin hyvä isä (paitsi että vaimon kohtelusta ei anna lapsille parasta esimerkkiä). Ei ole koskaan ollut väkivaltainen tai halventanut minua suoranaisesti mitenkään. Hänen tyylinsä on jättää minut huomiotta. En tiedä miksi niin tekee. Hän on hyväntahtoinen ja ystävällinen (enemmän muille kuin minulle). Hän käy töissä, ei juokse baareissa tai kylillä muutenkaan. Kerran tai kaksi vuodessa käy viihteellä.
Olen likipitäen kaikki keinot kokeillut liiton pelastamiseksi ja keskusteluyhteyden avaamiseksi. Taitaa olla jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Kumman valitsisitte?
a) hyväksyä tilanteen tällaisenaan ja sitkutella kunnes lapset ovat aikuisia (10 vuotta)
b) lähteä kulkemaan
Voin kertoa enemmän, jos haluatte. Auttakaa minua tekemään päätös. Olen todella yksin tämän asian kanssa.