Hei!
En ole vielä "mustunut", mutta askartelenpa asian kanssa. Olis tosiaan mukava vaihtaa ajatuksia sellasen kanssa, joka on samassa tilanteessa.
No, tilanne on nyt tämä: kaksi viikkoa on kulunut ja mies senkun mököttää. Ei olla puhuttu muta kun pakolliset lasten asiat. Tänään sitten otin puheeksi asian (en taaskaan osannut olla aloittamatta keskustelua, mutta tiedän että mieheni ei sitä tee kuitenkaan...). Kysyin, onko hänellä uusi emäntä jo katsottuna? Naureskeli kummissaan ja kielsi asian. Kysyin taas kerran pariterapiaan lähtemistä. Mies vastas, että "eiköhän tämä ole jo katsottu tämä homma". Minä siitä kimpaannuin, että" päinvaston! Katsottu ei ole edes alkuunsa, kun sinä et puhu! Miten voi asioita edes yrttää selvittää, jos toinen ei puhu? Eikö me olla edes lapsille sen verran velkaa, että yrittäisimme kaikkemme?" Mes e sanonut mitään, meni nukkumaan.
Että näin. Varaan silti ajan ja ilmoitan sen miehelle. Jos e tule, menen yksin. Joka tapauksessa tarvitsen nyt keskustelukaveria näihin asioihin. Haluan erota niin, että tiedän itse yrittäneeni kaikkeni.