Sanoinko liian pahasti tyttöni 8v kaverille?

Kyllä, ap, vastauksesi oli typerä ja kökkö. Sinun olisi pitänyt ottaa huomioon se, minkä ikäisen kanssa keskustelet ja mihin on sinun asiasi puuttua. Lapsen ylipaino on asia, johon puuttuvat terveydenhoidon ammattilaiset ja lapsen vanhemmat, eivät kavereiden vanhemmat. Sinulla on oikeus omassa kodissasi päättää miten kyläilijät käyttäytyvät (herkkuja ei kerjätä), mutta ei puuttua siihen, minkä kokoisia he ovat. Ota vastuu lapsuksestasi, katso peiliin ja jatka sitten muiden asioiden pariin. Ja jos lapsen vanhemmat soittavat, sano että tuli sanottua typerästi ja pahoittele sitä, mutta tee myös selväksi se ettet hyväksy huonoa käytöstä kotonasi.

100% peesi!

 

Mulla itselläni on kaksi lasta, toinen 3v ja toinen 2v. Vanhempi poika on ollu siit asti perso herkuille, kun niitä ensimmäisen kerran sai vuoden ikäisenä maistaa. Joka kauppareissu mankuaa karkkia/herkkuja. Ja jos kaapista löytyy avattu karkkipussi tms.. niin poika ovelana osaa sen hakea hiljaa ja syödä ne omassa huoneessa salaa. Ollaan opetettu pojalle että vain viikonloppuisin herkkuja, mutta poika keinot keksii herkuille. Kun sitte taas tämä nuorempi poika, joka sai kanssa ensimmäisiä herkkuja vuoden ikäisenä, niin ei olekaan niin perso herkuille. Esikoista voi vielä kiristää "jos et tottele, jää viikonloppu karkit", ei tarvi muuta sanoa kun poika jo tottelee, mutta nuorempaa ei toimi tämä, koska ei välitä herkuista. Joskus voi pullan tai tikkarin syödä, mutta kaupassa ei tule karkkihyllyn kohdalla raivareita ja vaikka pöydällä olisi sata pussia karkkia, niin ei se koske ilman lupaa.

Se on lapsesta kiinni onko herkuille perso ja musta on oikein mainita lapselle asiasta, koska ei lapsen kuulu kylässä kerjätä karkkia.

 

Mun mielestä ap toimi ihan oikein. Lapsi esitti kysymyksiä ja ap vastasi niihin rehellisesti. Nykyaikana pitäisi ilmeisesti vaan hyssytellä, että ei tule paha mieli. Kyllä 8-vuotias lapsi voi jo kuulla totuuden.

Omille lapsille, kun rajoitan herkuttelua, kerron syyksi sen epäterveellisyyden ja sen, mitä liika herkuttelu aiheuttaa. Pitäisikö se seikka jotenkin pitää salassa? Kerron mä suojateidenkin vaaroista. Eikä ap missään vaiheessa puuttunut lapsen painoon. Ja oikeesti, jos lapsi joko kerta kärkkyy herkkuja kylässä, on siitä ihan asiallista jo huomauttaa.

 

No oli ehkä vähän ajattelemattomasti sanottu. Kannattaisi ehkä mieluummin kannustaa ja patistaa lapsia liikkumaan ja ulkoilemaan.

Laitat periaatteeksi ettei sisällä leikitä vaan ulkona.

Siinä saa omasi ja naapurin tyttö liikuntaa kun pulkkamäessä menevät.

 

Mun mielestä ap toimi ihan oikein. Lapsi esitti kysymyksiä ja ap vastasi niihin rehellisesti. Nykyaikana pitäisi ilmeisesti vaan hyssytellä, että ei tule paha mieli. Kyllä 8-vuotias lapsi voi jo kuulla totuuden.

Omille lapsille, kun rajoitan herkuttelua, kerron syyksi sen epäterveellisyyden ja sen, mitä liika herkuttelu aiheuttaa. Pitäisikö se seikka jotenkin pitää salassa? Kerron mä suojateidenkin vaaroista. Eikä ap missään vaiheessa puuttunut lapsen painoon. Ja oikeesti, jos lapsi joko kerta kärkkyy herkkuja kylässä, on siitä ihan asiallista jo huomauttaa.

Samaa mieltä! Ap ei mielestäni toiminut mitenkään törkeästi vaan asiallisesti selitti eikä suoranaisesti mitenkään haukkunut lasta lihavaksi. Kyllä lapsillekin pitää voida sanoa asiat suoraan. Mitäpä jos ne vanhemmat eivät ole koskaan sanoneet mitään, antavat vaan herkkuja herkun perään pitääkseen lapsen tyytyväisenä eikä kukaan ole kertonut terveellisistä elämäntavoista mitään?

Lihavuus on tosi paha ongelma niin henkisesti kuin fyysisesti ja voidaan sanoa että ylensyöttämällä lapsi lihavaksi, se on jo lapsen laiminlyöntiä. Ja siihen ei saisi kukaan puuttua? Uskomatonta välinpitämättömyyttä. Puuttuminen ei tarkoita haukkumista vaan asiallista puhetta niinkuin ap teki. Siitä ei syömihäiriötä tule! Sen sijaan jos koko ajan joku haukkuisi lihavaksi tai jäkättäisi ruuasta, voisi syömishäiriöön olla jo eväitä... paitsi että kyllä taustalla on muutakin.

Mitäpä se edes olisi auttanut jos ap olisi puhunut lasten vanhemmille? Heh, siellä olisi ainakin vedetty herneet nenään, lapsi ei olisi saanut enää koskaan tulla leikkimään ja tuskin olisi mitään vaikutusta elämätapoihinkaan.

 

[QUOTE="mamma";27982116]Mulla itselläni on kaksi lasta, toinen 3v ja toinen 2v. Vanhempi poika on ollu siit asti perso herkuille, kun niitä ensimmäisen kerran sai vuoden ikäisenä maistaa. Joka kauppareissu mankuaa karkkia/herkkuja. Ja jos kaapista löytyy avattu karkkipussi tms.. niin poika ovelana osaa sen hakea hiljaa ja syödä ne omassa huoneessa salaa. Ollaan opetettu pojalle että vain viikonloppuisin herkkuja, mutta poika keinot keksii herkuille. Kun sitte taas tämä nuorempi poika, joka sai kanssa ensimmäisiä herkkuja vuoden ikäisenä, niin ei olekaan niin perso herkuille. Esikoista voi vielä kiristää "jos et tottele, jää viikonloppu karkit", ei tarvi muuta sanoa kun poika jo tottelee, mutta nuorempaa ei toimi tämä, koska ei välitä herkuista. Joskus voi pullan tai tikkarin syödä, mutta kaupassa ei tule karkkihyllyn kohdalla raivareita ja vaikka pöydällä olisi sata pussia karkkia, niin ei se koske ilman lupaa.

Se on lapsesta kiinni onko herkuille perso ja musta on oikein mainita lapselle asiasta, koska ei lapsen kuulu kylässä kerjätä karkkia.[/QUOTE]

Eikö herkut voi olla sellaisessa kaapissa mihin se 3-vee ei pääse. On kuitenkin aika pieni.

 

Aiheesta sanoit, mutta väärälle henkilölle. Ei se kersa sitä päätä millon se karkkia saa. Ja ton ikäsenä jo lihava lapsi tulee kärsimään ylipainostaan valtavasti koko ikänsä, jollei sitä lähde pikkuhiljaa korjaamaan. Ei tommonen pysty liikkumaankaan, sitten tulee koulukiusaus, ja sitte onki jo ekat tuki/liikuntalinsairaudet ja parikymppisenä diabetes. Niin monelle vastaavalle tapaukselle toimittanu apteekissa insuliineja ku on vanhemmat syöttäny sairaaksi kotona. Iljettää moiset.

tosiaan, syöttämällähän et sille lapselle diabetesta saa.

"Lasten diabeteksen syntymekansimeja ei täysin tunneta, eikä sen ilmaantumisen ehkäisemiseksi ole keinoja. Tilanne on siis toinen, kuin aikuisiän diabeteksen (tyyppi2) kohdalla on asianlaita. Sen puhkeamisessa liiallisella ravinnonsaannilla ja lihomisella on keskeinen osuutensa."

lainasin terveyskirjastosta. vaikka farmaseutti oliskin niin kannattaisi tietää asioista ennen kun alkaa niistä kertomaan.

 

tosiaan, syöttämällähän et sille lapselle diabetesta saa.

"Lasten diabeteksen syntymekansimeja ei täysin tunneta, eikä sen ilmaantumisen ehkäisemiseksi ole keinoja. Tilanne on siis toinen, kuin aikuisiän diabeteksen (tyyppi2) kohdalla on asianlaita. Sen puhkeamisessa liiallisella ravinnonsaannilla ja lihomisella on keskeinen osuutensa."

lainasin terveyskirjastosta. vaikka farmaseutti oliskin niin kannattaisi tietää asioista ennen kun alkaa niistä kertomaan.

Tähän on kyllä pakko puuttua: 2. tyypin diabetes on yhä yleisempää myös lapsilla. Eli periaatteessa lapsille saa syöttämällä diabeteksen

Diabetesliitto - Ikä ei suojaa lihavaa lasta tyypin 2 diabetekselta

 

jos tuo lapsesi possu kaveri tulee tänään niin annat vain porkkanoita.

 

Olipas huonokäytöksinen tyttö, kun toisen perheen herkkuja kinuaa :O Mutta niin oli vähän kyllä huonokäytöksinen äitikin. Ei kuulu antaa tuollaista terveyskasvatusta lapsen kaverille, jos halua avautua niin lapsen vanhemmille. Toisaalta faktaahan puhuit.
Ikävää, että ruokavalioasiat ilmeisesti toisessa perheessä vähän pielessä.

 

Hyvä AP! Sanoit juuri oikein. Et pahasti, etkä loukaten, mutta niin että tyttö saattaa seuraavan kerran teillä ollessaan miettiä kannattaako niitä herkkuja kerjätä. Jos olisit vain "patistanut leikkimään" niinkuin moni ehdotti, olisi naapurin pullukka ollut taas seuraavalla kerralla kinunut karkkia ja keksiä keittiössä.

Se on totta, että omien vanhempian pitäisi kasvattaa ja opettaa, mutta isolta osalta puuttuu maalaisjärki lapsen kasvatuksessa ja sitten niistä pennuista tulee juuri tuollaisia lihavia kerjääjiä!

 

ja aloittajako olisi aiheuttamassa lapselle syömishäiriötä? Eiköhän tuolla lapsella jo jolu häiriä syömisessä ole jo. Sitä paitsi kyllä lapsi tietää olevansa pullukka, itsehän niin sanoi, eikä aloittaja.

Ei keskustelu ehkä maailman fiksuiten mennyt, voi hyvin olla, että lapsi osaa käyttää aloittajan "hämmennystä" hyväkseen ja yrittää seuraavalla kerralla taas herkkuja. Kyllä itsekin saattaisin tommoselle jankkaajalle kilahtaa, lapsikin varmaan aavisti keskustelun lopputuleman, ei lapsetkaan ihan tyhmiä ole.

 

Meilläkin käy välistä poikani kaveri, joka varastaa karkit, ja menee ilman lupaa jääkaapille! Ja tämäkin poika on ylipainoinen.

Mun mielestä ap sanoi fiksusti, kyllähän se lapsikin tietää sen, että on lihava, mutta tietääkö lapsi sitä, mistä se lihavuus johtuu? Mun mielestä on IHAN eri asia haukkua toista lihavaksi, kuin nätisti selittää, että liiasta herkuttelusta tulee terveyshaittoja, että hyvän mielen voi saada muustakin kivasta tekemisestä.