Sanoin äsken lapselle, että murran sen ranteen, jos ei lakkaa syömästä peukaloaan

En kyllä tuollaisen lausahduksen perusteella ketään sanoisi hulluksi tai mielisairaaksi.
Tuo kuulostaa mielestäni sellaiselta ärtymyksen ja väsymyksen ( jossa samaa asiaa on hoettu jo tuhannesti ) aikaansaamalta hallitsemattomalta sammakolta, jota suusta pompsahtaa.
En sano, että se olisi suotavaa tai hyväskyttävää. Tuollaisin tavoin ei lasta saisi mielestäni uhkailla.
Ensinnäkään lasta ei saisi pelottaa hänen vahingottamisellaan, toisekseen tuollainen uhkailu, jota ei kuitenkaan pystytä ( ainakaan toivottavasti EI) toteuttumaan saa aikaan sen, että lapsi turtuu
vanhemman uhkauksiin. Tuollaisilla pahoilla sanoillakaan ei ole enää painoarvoa.

 

hanki itselles apua, mene vaikka turvakotiin! mutta älä jää tuollaiseen parisuhteeseen!!

Ja se mieskö ei löydä mua sieltä turvakodista tai esim. sieltä matkalla töihin lapsen hoitopaikkaan...? Eli uhkauksensa mun hengenlähdöstä pystyy toteuttamaan turvakodista tai lähestymiskiellosta huolimatta.

 

Kokeile sitä kyysalvaa, maistuu niin pahalle että kyllä lähtee peukku pois suusta! Meillä auttoi kynneli, seuraavaksi oisin minäkin murtanut sormet lapselta kun 3 vuotiaana lussuttelee sormiaan, hyi yäk! Mutta käy apteekissa ja pyydä vahvinta ja pahinta mahdollista tököttiä mitä voi laittaa. Mitään pippureita, chiliä tms en suosittele sormeen laittamaan koska se menee sitten silmiin ja se on sitten ihan kauheaa! Tai vaihtoehtoisesti että isket joka kerta kokonaisen pippurin lapsen suuhun kun menee sormi suuhun ja kiellät sitä, vaatii kyllä jatkuvaa vahtaamista..

lapsihan imee peukaloaan, koska hänellä on turvaton olo tuollaisissa olosuhteissa!!!

 

Kokeile sitä kyysalvaa, maistuu niin pahalle että kyllä lähtee peukku pois suusta! Meillä auttoi kynneli, seuraavaksi oisin minäkin murtanut sormet lapselta kun 3 vuotiaana lussuttelee sormiaan, hyi yäk! Mutta käy apteekissa ja pyydä vahvinta ja pahinta mahdollista tököttiä mitä voi laittaa. Mitään pippureita, chiliä tms en suosittele sormeen laittamaan koska se menee sitten silmiin ja se on sitten ihan kauheaa! Tai vaihtoehtoisesti että isket joka kerta kokonaisen pippurin lapsen suuhun kun menee sormi suuhun ja kiellät sitä, vaatii kyllä jatkuvaa vahtaamista..

lapsihan imee peukaloaan, koska hänellä on turvaton olo tuollaisissa olosuhteissa!!!

Sori, vastasin vaan siihen alkuperäiseen kysymykseen, en lukenut ketjua...

 

sinhusta pitäisi tehdä lastensuojelu ilmoitus. mene hoitoon ennen kuin teet lapselle jotain. kaikenlaisille sitä lapsia annetaan

 

No voi kurja, uskon kyllä et äitillä menee hermot jos mikään keino ei tepsi Mut tuollaisesta uhkauksesta ei todennäköisesti seuraa mitään muuta, kuin että lapsi joskus tokaisee jollekin kaverilleen samalla tavalla. Enpä usko et lopettaa peukalon syömistään.

Kannattaa soittaa neuvolaan ja kysyä sieltä apua!

 

Ikää on jo yli 3 v ja syö sitä peukaloa tauotta. Ihan sama mitä myrkkyä siihen laittaa tai sanoo sitten 500 kertaa kaunista ja sitten tiukemmin. Nyt meni sitten hermot ekaa kertaa 3 vuoden aikana ja sanoin noin. Katsotaan laittaako vielä

Mä en ainakaa leimaa sua mielisairaaksi. Uskon, et kaikilla äideillä on huonoja äiviä ja, niin myös lapsilla. Vai onko kaikki äidit täällä, niin lepposia, eikä koskaan sano mitään väärää??? Kumma juttu jos kenelläkään ei koskaan mene hermot. Mutta, en itsekkään hyväksy väkivaltaa tai toisen haukkumista. Mutta, joskus sitä voi sanoa rumasti vahigossa..

 

En kyllä tuollaisen lausahduksen perusteella ketään sanoisi hulluksi tai mielisairaaksi.
Tuo kuulostaa mielestäni sellaiselta ärtymyksen ja väsymyksen ( jossa samaa asiaa on hoettu jo tuhannesti ) aikaansaamalta hallitsemattomalta sammakolta, jota suusta pompsahtaa.
En sano, että se olisi suotavaa tai hyväskyttävää. Tuollaisin tavoin ei lasta saisi mielestäni uhkailla.
Ensinnäkään lasta ei saisi pelottaa hänen vahingottamisellaan, toisekseen tuollainen uhkailu, jota ei kuitenkaan pystytä ( ainakaan toivottavasti EI) toteuttumaan saa aikaan sen, että lapsi turtuu
vanhemman uhkauksiin. Tuollaisilla pahoilla sanoillakaan ei ole enää painoarvoa.

Niin kuin mä oikeasti pystyisin lapseni käden murtamaan, no EN!!!!!!!!!!!
Turhautuminen, väsymys, toivottomuus tulevasta, kaikki purkautuu lapseen.

Tiedän toki, että lapsi se on kuka eniten kärsii. Ei ole helppoa minullekaan, kun tiedän, että rakkaus tarvitsee ja tasapainoisen elämän, emmekä pysty sitä tarjoamaan. Kuinka voi kolmen vuoden aikana koko elämä kääntyä päälaelleen, vauvan odotuksen onnellisuudesta perhehelvettiin. Kuinka voinut koskaan arvata, että tämä käy minulle

 

Voin vaan kuvitella miten turvaton olo hänellä on, jos pitää peukkua koko ajan suussa. Varaa aika vaikka perheneuvolaan itellesi, jos miehesi mielestä teidän suhteenne on ok. Lyöminen tai tappamisella uhkailu EI KUULU HYVÄÄN PARISUHTEESEEN JA PERHE-ELÄMÄÄN !!! Älä jää odottelemaan, että toteuttaa uhkauksensa, vaan pelasta itsesi ja lapsesi pois sieltä. Mene vaikka sukulaisen tai ystävän luo asumaan, joka on rohkea ja uskaltaa pitää sinun ja lapsen puolta. Ajattele myös lapsenne parasta, tuollainen väkivaltainen isä ei sitä ole !!

 

Tämä mua kiinnostaa.
Kannattaa aina miettiä mitä sanoo ja mitä lupaa.
Villi veikkaus on ettet murra sitä kättä kuitenkaan.
Mitä siis lapsi oppi tuosta?
Äiti on valehteleva paskapää joka uhkaa ties millä ilkeyksillä mutta sama mitä teen,ei se toteuta sitä kuitenkaan.

 

En kyllä tuollaisen lausahduksen perusteella ketään sanoisi hulluksi tai mielisairaaksi.
Tuo kuulostaa mielestäni sellaiselta ärtymyksen ja väsymyksen ( jossa samaa asiaa on hoettu jo tuhannesti ) aikaansaamalta hallitsemattomalta sammakolta, jota suusta pompsahtaa.
En sano, että se olisi suotavaa tai hyväskyttävää. Tuollaisin tavoin ei lasta saisi mielestäni uhkailla.
Ensinnäkään lasta ei saisi pelottaa hänen vahingottamisellaan, toisekseen tuollainen uhkailu, jota ei kuitenkaan pystytä ( ainakaan toivottavasti EI) toteuttumaan saa aikaan sen, että lapsi turtuu
vanhemman uhkauksiin. Tuollaisilla pahoilla sanoillakaan ei ole enää painoarvoa.

Niin kuin mä oikeasti pystyisin lapseni käden murtamaan, no EN!!!!!!!!!!!
Turhautuminen, väsymys, toivottomuus tulevasta, kaikki purkautuu lapseen.

Tiedän toki, että lapsi se on kuka eniten kärsii. Ei ole helppoa minullekaan, kun tiedän, että rakkaus tarvitsee ja tasapainoisen elämän, emmekä pysty sitä tarjoamaan. Kuinka voi kolmen vuoden aikana koko elämä kääntyä päälaelleen, vauvan odotuksen onnellisuudesta perhehelvettiin. Kuinka voinut koskaan arvata, että tämä käy minulle

en epäillytkään että oikeasti pystyisit.
Jos todella elät perhehelvetissä, pyri pois sieltä. Itsesi tähden ja lapsesi tähden.
Se peukalonimeminen tuskin on sellaisen keskellä kovin mittava ongelma.

 

Ja se mieskö ei löydä mua sieltä turvakodista tai esim. sieltä matkalla töihin lapsen hoitopaikkaan...? Eli uhkauksensa mun hengenlähdöstä pystyy toteuttamaan turvakodista tai lähestymiskiellosta huolimatta.

Teidän perhe-elämä kuulostaa kyllä todella pahalle ellet ole provo. Nyt apua hakemaan kiireesti! Lapsella on ihan oikea syy syödä peukkua :'(

 

Lisäisin vielä, että vaikka en pidäkään tuollaisten sammakoitten syöksemistä suotavana, on omasta suustanikin loikannut hyvin likaisia sammakoita. Eli en itsekään ole sillä sektorilla viaton.
Vaikka fyysisellä väkivallalla en olekaan uhkaillut.

 

Ja se mieskö ei löydä mua sieltä turvakodista tai esim. sieltä matkalla töihin lapsen hoitopaikkaan...? Eli uhkauksensa mun hengenlähdöstä pystyy toteuttamaan turvakodista tai lähestymiskiellosta huolimatta.

Teidän perhe-elämä kuulostaa kyllä todella pahalle ellet ole provo. Nyt apua hakemaan kiireesti! Lapsella on ihan oikea syy syödä peukkua :'(

Niin. Eiköhän tuon peukalonsyönti-ongelman ratkaisemisen kuulu lähteä siitä perhetilanteen rauhoittamisesta. Se että tuollaisen keskellä elävää lasta uhkaillaan vielä väkivallalla kuulostaa tosi kamalalle.

 

Lisäisin vielä, että vaikka en pidäkään tuollaisten sammakoitten syöksemistä suotavana, on omasta suustanikin loikannut hyvin likaisia sammakoita. Eli en itsekään ole sillä sektorilla viaton.
Vaikka fyysisellä väkivallalla en olekaan uhkaillut.

Kiitos nille jotka jotenkin voi ymmärtää. Arvaa vaan kuinka jumalattoman paha olo mulla on ton sanottuani. Ja sen pienen lapsen kasvot, kun pelästy sitä, mitä sanoin Anna ikinä itselleni anteeksi.

Tää on eka kerta kun ikuna olen sanonut mitään pahasti ja toivottavasti jää viimeiseksi. Toivon, että elämä järjestyy niin, että saan olla sellainen äiti, kuin haluan (rakastava, ikuna lyövä) ja lapsella on turvattu lapsuus ja tietää olevansa tärkeä, arvokas ja rakastettu.

 

Lisäisin vielä, että vaikka en pidäkään tuollaisten sammakoitten syöksemistä suotavana, on omasta suustanikin loikannut hyvin likaisia sammakoita. Eli en itsekään ole sillä sektorilla viaton.
Vaikka fyysisellä väkivallalla en olekaan uhkaillut.

Kiitos nille jotka jotenkin voi ymmärtää. Arvaa vaan kuinka jumalattoman paha olo mulla on ton sanottuani. Ja sen pienen lapsen kasvot, kun pelästy sitä, mitä sanoin Anna ikinä itselleni anteeksi.

Tää on eka kerta kun ikuna olen sanonut mitään pahasti ja toivottavasti jää viimeiseksi. Toivon, että elämä järjestyy niin, että saan olla sellainen äiti, kuin haluan (rakastava, ikuna lyövä) ja lapsella on turvattu lapsuus ja tietää olevansa tärkeä, arvokas ja rakastettu.

Toi silmänisku-hymiö ei kuulunut tuonne!! piti tulla sulkumerkki

 

Täällä kovin moni tuntuu olevan sitä mieltä, että turvattomuutta tuntevat lapset syövät peukkuaan tai että muuten lapsella on silloin oltava jokin vialla. Meidän 8kk ikäinen vauva on syönyt peukkuaan KOKO AJAN 3kk ikäisestä alkaen. Syö sitä nukkuessaan, jopa syödessään tunkee peukkua suuhun. Tutti ei ole kelvannut ollenkaan, mutta tuo peukku on tosi tärkeä.

Meillä ei ole henkistä eikä fyysistä väkivaltaa perheessä, ei oikeastaan edes riitoja, lasten kanssa vietetään hurjan paljon aikaa, ovat kotihoidossa jne kaikki asiat mallillaan. Vauva on ollut täysimetyksellä, nukkuu perhepedissä, ollaan muutenkin menty vauvantahtisesti monessa asiassa. Esikoinen puolestaan ei ole koskaan kaivannut peukkua tai tuttiakaan. Eli mikäs on selityksenä meillä, että vauva lussuttaa peukkuaan KOKO AJAN?

Ap:n tapaukseen en voi muuta sanoa kuin että nyt kiireesti apua hakemaan teidän perheelle. Aloita vaikkapa neuvolasta, soita jo tänään! Peukku on teidän ongelmistanne se kaikista pienin.

 

Lisäisin vielä, että vaikka en pidäkään tuollaisten sammakoitten syöksemistä suotavana, on omasta suustanikin loikannut hyvin likaisia sammakoita. Eli en itsekään ole sillä sektorilla viaton.
Vaikka fyysisellä väkivallalla en olekaan uhkaillut.

Kiitos nille jotka jotenkin voi ymmärtää. Arvaa vaan kuinka jumalattoman paha olo mulla on ton sanottuani. Ja sen pienen lapsen kasvot, kun pelästy sitä, mitä sanoin Anna ikinä itselleni anteeksi.

Tää on eka kerta kun ikuna olen sanonut mitään pahasti ja toivottavasti jää viimeiseksi. Toivon, että elämä järjestyy niin, että saan olla sellainen äiti, kuin haluan (rakastava, ikuna lyövä) ja lapsella on turvattu lapsuus ja tietää olevansa tärkeä, arvokas ja rakastettu.

Tiedät varmasti itsekin ettet pysty tarjoamaan lapsellesi turvallista kotia ja sellaista äitiä mitä haluaisit olla niin kauan kun jatkat saman katon alla miehesi kanssa. Oma olosi ei varmasti tule tuosta paranemaan ja riski että alat yhä useammin uhkailla lasta noin vain kasvaa.

Mitä meiheesi tulee, jos hän nyt lyö sinua niin mistä voit olla varma että lapsesikaan saa olla häneltä turvassa? Ja kyllähän sitä sanotaan että se perheväkivallan näkeminen traumatisoi lasta yhtälailla kun sen kohteeksi joutuminen.

 

Eli mikäs on selityksenä meillä, että vauva lussuttaa peukkuaan KOKO AJAN?

Se, että kyseessä on VAUVA eli imeväisikäinen, ei yli kolmevuotias lapsi, joka elää väkivaltaisessa perheessä epävakaisissa oloissa. Siinä on "hieman" eroa, haloo..

 

Lisäisin vielä, että vaikka en pidäkään tuollaisten sammakoitten syöksemistä suotavana, on omasta suustanikin loikannut hyvin likaisia sammakoita. Eli en itsekään ole sillä sektorilla viaton.
Vaikka fyysisellä väkivallalla en olekaan uhkaillut.

Kiitos nille jotka jotenkin voi ymmärtää. Arvaa vaan kuinka jumalattoman paha olo mulla on ton sanottuani. Ja sen pienen lapsen kasvot, kun pelästy sitä, mitä sanoin Anna ikinä itselleni anteeksi.

Tää on eka kerta kun ikuna olen sanonut mitään pahasti ja toivottavasti jää viimeiseksi. Toivon, että elämä järjestyy niin, että saan olla sellainen äiti, kuin haluan (rakastava, ikuna lyövä) ja lapsella on turvattu lapsuus ja tietää olevansa tärkeä, arvokas ja rakastettu.

jos minä jotakin elämässäni kadun, kadun eniten suuria sammakoita, joita olen suustani syössyt. Ja pyrin jatkuvasti niitä välttelemään, väliin onnistuen
väliin en. Vaikka inhoan itseäni suuren suuni vuoksi, olen kuitenkin myös yrittänyt olla itselleni armollinen. Sillä sanottuja sanoja en enää takaisin saa.
On ihan hyvä, että sanottuani niitä herää syyllisyys- sellainen terve syyllisyys ja joka saa ihmisen katsomaan peiliin ja pyrkimään parempaan. Mutta sen terveen syyllisyyden lisänä voi mukaan tulla syyllisyys, joka piinaakin liiaksi.
Älä soimaa itseäsi liiaksi kuitenkaan.

 

Meillä toiseksi vanhin tytöistä nyt 14v, oli vauvasta alkaen peukalonimijä.Tutin yökkäsi aina pois ja peukku tilalle.Montaa sorttia kokeiltiin ettei sitä enää imisi, mutta ei siihen mikään auttanut.Taisi olla n 5v kun puhuimme jälleen kerran asiasta ja sanoin, että nyt se peukun imeminen täytyy lopettaa.Aluksi tyttö nukkui kädet selän alla ettei vahingossakaan nukkuessaan laittaisi peukkua suuhun ja ei siinä lopulta kauaa mennyt kun se imeminen loppui kokonaan.Joten 3vuotiaan kohdalla en olis yhtään huolissani asiasta ja en todellakaan menis sanomaan että murran ranteen jos se ei lopu Miten joku voi sanoa lapselleen noin :headwall:

 

- millaisessa perheessä kasvaa kolmivuotias joka tietää mitä ranteen murtaminen tarkoittaa?
- millainen tunne-elämä on äidillä joka kykenee lausumaan moisen uhkauksen, vaikka olisi kuinka väsynyt ja vihainen
- ja miksi vitussa se peukalonlussuttaminen on niin uhkaava asia? Lapsi vissiin peukkuparallaan kompensoi jotain mikä nähtävästi jää äidiltä (ja isältä) saamatta. Turva.

- ota yhteys vaikka neuvolaan ja juttele siellä tunteistas ja näistä "sammakoista"

 

no HUH HUH! onpa typerää uhkailua!!

 

Eli mikäs on selityksenä meillä, että vauva lussuttaa peukkuaan KOKO AJAN?

Se, että kyseessä on VAUVA eli imeväisikäinen, ei yli kolmevuotias lapsi, joka elää väkivaltaisessa perheessä epävakaisissa oloissa. Siinä on "hieman" eroa, haloo..

Haloo vaan itsellesi... Varmasti moni tutinsyöjävauvakin jatkaisi tutin lussutusta vaikka kuinka kauan jos ei vanhemmat vieroittaisi jossain vaiheessa. Peukkua vaan ei voi nappasta lapselta pois, joten jos peukalo on kovin tärkeä, varmasti jatkaa sen syömistä 3-vuotiaanakin. Ihan sama onko vakaat tai epävakaat perheolot.

 

Kylläpäs kaikki veti herneen nenään Jos se muksu on 3 vuotta sormeaan lutkuttanu eikä oo korvaansa kallistanu komentamiselle, niin olisin kyllä kiljassu ihan samoin! Propsit sulle ap!

mitä keinoja mulla enää on. Hirveetä kattella kun toinen istuu sormi suussa koko ajan, ei pysty vaatteita pukemaan esim. paitaa, kun pitää peukaloa suussa. Ja ikää on jo toi kolme vuotta!!!!!! Pitääkö mun oikeasti pystyä sanomaan asiasta vielä toiset 3 vuotta ihanvaan rauhallisesti montak ymmentä kertaa päivässä, jos toinen ei tottele

No, kurinpidossahan johdonmukaisuus on a ja o. Kysynkin nyt, että kun kerran uhkasit murtaa lapsen ranteen seuraavasta kerrasta niin aiotko tosiaan niin tehdä? Samahan se on kun huutais, että "seuraavasta jäähylle, jos et lopeta tota" ja ei kuitenkaan joudu jäähylle? Mitä luulet tehoaako keinot?