N
Nainen vm 69
Vieras
Kaivertaa vuoden takainen kriisivaihe suhteessamme, jossa mies yllättäen riidan yhteydessä tokaisi vartalooni liittyvän arvostelun, joka oli rumansävyinen ja kielteinen. Nyt minua aina toisinaan vaivaa mieheni arvostelu. Tuskin sellaista keksii vain loukatakseen toista. Ilmeisesti mieheni ei sitten pidä minua kovinkaan puoleensavetävänä, mitä tulee vartalooni. Olen jälkikäteen rauhallisena kysynyt asiasta häneltä, mutta hän suuttuu ja sanoo, että puhui vihastuneena. Asiasta puhuminen pitää jättää sikseen. Minulla jäi riitatilanteesta käsitys, että hän sai rohkeutta sanoa, mitä ajattelee. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää lukijassa? Miltä lukijasta tuntuisi, jos kumppanisi yllättäen suutuspäissään arvostelisi ulkoista olemustasi hyvin kielteiseen sävyyn? Muisto hänen sanoistaan aina joskus vaivaa minua, koska jollakin tapaa tuntuu väärältä, että ei ole rakkaansa silmissä kaunis. Näinhän se on, jos vartaloni ulkonäkö vaivasi häntä siinä määrin, että piti päästää ulos riidan yhteydessä. On myös totta, toisin kuin mitä hän väittää, että hänellä on hyvin harhaileva katse. (Tällä en tarkoita normaalia, asiaan kuuluvaa vastakkaisen sukupuolen näkemistä.)