Salasuhteesta selviytyneet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaksoiselämää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Omituista ja hauskaa muuten on, että niin Meirami, Wiltsu kuin miekin osaavat äidinkielen paljon paremmin kuin Aikuiseksi kasvanut, Maraton ja nämä muut sen puolen vastaajat. Koulutustaso ja sivistystaso näkyy olevan huomattavasti korkeampi.

Kiellellinen taito on lahja. Toisilla se on ja toisilla ei. Tätä lahjaa voi täydentää opiskelemalla kielioppia, jos haluaa sellaisiin tehtäviin jossa oikeinkirjoitus on oltava hanskassa. Minun opinnoistani on aikaa jo 20 vuotta, enkä ole opiskellut pääaineeni kielioppia. Toivottavasti kuitenkin osaan kirjoittaa niin, että itse asia ei jää kovin epäselväksi.

Tuttavapiirissäni on monta matemaattisesti lahjakasta, jotka eivät saisi kertomusta esimerkiksi omasta kesälomastaan paperille.

Sivistystä voi hankkia opiskelemalla mutta myös olemalla elämälle ja ihmisille avoin. Korkea koulutus ei takaa sitä, että ihminen olisi välttämättä sivistynyt.

Jokaisella on oikeus tuoda mielipiteensä julki. Se, että ei osaa kirjoittaa kieliopillisesti täysin oikein, ei pitäisi olla esteenä. Monta luovaa ihmistä, mielipidettä ja tekstiä jäisi unholaan jos näin olisi.


Sydämen sivistystä ei voi opiskella.
 
Viimeksi muokattu:
Ei pidä paikkaansa. Korkea koulutus kyllä täsmää kieliopin hallitsemisen kanssa. Mutta se ei liene ollut kirjoittajan ajatuksena, vaan se ehkä, että ajattelumaailmoissa korkeasti koulutetuilla ja matalasti koulutetuilla on tässäkin asiassa suuri ero. Korkeasti koulutetut ovat ja ovat oppineet olemaan suvaitsevaisia ja värikkäitä. Matalasti koulutetut ovat mustavalkoisia ja suvaitsemattomia. Noin niin kuin kärjistetysti ja se näkyy tässäkin ketjussa.
Kiellellinen taito on lahja. Toisilla se on ja toisilla ei.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja värikäs;10891394:
Ei pidä paikkaansa. Korkea koulutus kyllä täsmää kieliopin hallitsemisen kanssa. Mutta se ei liene ollut kirjoittajan ajatuksena, vaan se ehkä, että ajattelumaailmoissa korkeasti koulutetuilla ja matalasti koulutetuilla on tässäkin asiassa suuri ero. Korkeasti koulutetut ovat ja ovat oppineet olemaan suvaitsevaisia ja värikkäitä. Matalasti koulutetut ovat mustavalkoisia ja suvaitsemattomia. Noin niin kuin kärjistetysti ja se näkyy tässäkin ketjussa.
Ihmisiä onkin kolmenlaisia. Niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä jotka eivät osaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja värikäs;10891394:
Ei pidä paikkaansa. Korkea koulutus kyllä täsmää kieliopin hallitsemisen kanssa. Mutta se ei liene ollut kirjoittajan ajatuksena, vaan se ehkä, että ajattelumaailmoissa korkeasti koulutetuilla ja matalasti koulutetuilla on tässäkin asiassa suuri ero. Korkeasti koulutetut ovat ja ovat oppineet olemaan suvaitsevaisia ja värikkäitä. Matalasti koulutetut ovat mustavalkoisia ja suvaitsemattomia. Noin niin kuin kärjistetysti ja se näkyy tässäkin ketjussa.


Ei pidä paikkaansa. Korkea koulutus ei täsmää välttämättä kieliopin hallitsemisen kanssa eikä korkea koulutus takaa sitä että ihminen olisi sen myötä suvaitsevainen ja värikäs. Kaikkea sitä....
 
Ei pidä paikkaansa. Korkea koulutus ei täsmää välttämättä kieliopin hallitsemisen kanssa eikä korkea koulutus takaa sitä että ihminen olisi sen myötä suvaitsevainen ja värikäs. Kaikkea sitä....

Olen pahoillani, mutta olet väärässä, kuten kaikki muutkin tässä asiassa vänkäävät. Tutkimusten mukaan suvaitsemattomuus on nimenomaan kouluttamattomien ja vähävaraisten juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Olen pahoillani, mutta olet väärässä, kuten kaikki muutkin tässä asiassa vänkäävät. Tutkimusten mukaan suvaitsemattomuus on nimenomaan kouluttamattomien ja vähävaraisten juttu.

Olet niin oikeassa. Mustavalkoisuus on valitettavasti sitä suurempaa, mitä alhaisempi koulutus/ammattitaso ihmisellä on.
Nostetaan elämää suuremmiksi asioiksi pöksyjen sisäinen maailma, vaikka tosiasiaassa tätä maailmaa, toivottavasti, pyöritetään hatun sisäisellä.

Miten ihmeessä esim. omaan työpanokseeni vaikuttaa tai on vaikuttamatta avioliittoni?
Tiedän olevani työssäni taitava, aikaansaava ja hyvä, minut kutsuttiin uuteen, hyväpalkkaisempaan tehtävään vielä 52 vuotiaana. Olen pitänyt ammattitaitoni ajantasalla, kouluttautunut jatkuvasti, harrastanut kaikenlaista liikuntaa ja kulttuuria. Siinä sivussa ehtinyt vielä piipahtamaan vieraissakin.
Jos olisin jäänyt kotisohvalle märehtimään muiden tekemisiä, en olisi niin kiinnostava työnantajienkaan mielestä.

Mutta nämä on jokaisen omia valintoja. Ja toivottavasti jokainen on sitten sinut niiden tekemiensä valintojen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Olen pahoillani, mutta olet väärässä, kuten kaikki muutkin tässä asiassa vänkäävät. Tutkimusten mukaan suvaitsemattomuus on nimenomaan kouluttamattomien ja vähävaraisten juttu.

Tulosta sivu - Uusi tutkimus: Suomalaisten suvaitsevaisuus OECD-maiden keskitasoa

Siis hetkinen?
Suomi oli mielestäni kansakuntana koulutustasoltaan ykkösenä, mielenkiintoista, että tämä tutkimus ei ainakaan tue silloin tuota väitettä.
Mutta linkittänet tänne sellaisen tutkimuksen jossa moinen on kerrottu?
 
Viimeksi muokattu:
Ahaa, pettäminen parisuhteessa on suvatsevaisuutta ja itseään muita parempina pitävien ihmisten tapa. Minusta ne ihmiset,jotka käyttävät muita hyväkseen ovat itsekkäitä paskiaisia, vaikka miten koettavat tekojaan puolustella ja hyväksyttää.
 
Muuten kumpaankas katekoriaan pettäminen ja salasuhteet kuuluvat, suvaitsevaisuuteen vai vapaamielisyyteen?

Veikkaan, ettei kumpaankaan, tuskin salasuhteessa kysellään petetyn vaimolta/mieheltä, suvaitsetko tämän?

Kyse on moraalista - vaikea sana maistelkaa rauhassa.

Mitä suvaitsevaisuus on?
Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen sietämistä.(Unesco 1995).
 
Viimeksi muokattu:
Ei pidä paikkaansa. Korkea koulutus ei täsmää välttämättä kieliopin hallitsemisen kanssa eikä korkea koulutus takaa sitä että ihminen olisi sen myötä suvaitsevainen ja värikäs. Kaikkea sitä....

Siis hetkinen, tätini on kirjailija, kirjoittanut kymmeniä kirjoja, ilman korkeakoulutusta, eli kielellinen lahjakkuus ja korkeakoulutus eivät ole verrannollisia toisiinsa.
Lukuisiakin muita esimerkkejä löytyy kyllä tästä aiheesta.
 
Viimeksi muokattu:
Palataanpa aiheeseen.

Pettäminen ei ole todellakaan ole mielestäni suvaittavaa. Pettämisen hyväksymättömyys suotakoon kaikkille yhteiskuntaluokille.


Olen onnellinen, että voin kävellä rehellisin mielin ja silmät kirkkaina kaikkia vastaantulijoita kohti. En ole pettänyt ketään ihmistä enkä aiheuttanut muutakaan pahaa kenellekään, joten sellainen sivistystaso minulla.
 
Palataanpa aiheeseen.

Pettäminen ei ole todellakaan ole mielestäni suvaittavaa. Pettämisen hyväksymättömyys suotakoon kaikkille yhteiskuntaluokille.


Olen onnellinen, että voin kävellä rehellisin mielin ja silmät kirkkaina kaikkia vastaantulijoita kohti. En ole pettänyt ketään ihmistä enkä aiheuttanut muutakaan pahaa kenellekään, joten sellainen sivistystaso minulla.

Minä en suvaitsisi pettämistä, vaikka olen korkeakoulutettu, ja voin vain kuvitella miten vaimoni siihen suhtautuisi !

Pari vaimoni ystävää on joutunut petetyksi. Naiset jouruaa näistä asioita keskenään, en ole kuullut keneltäkään miespuoliselta tutultani että vaimo olisi pettänyt.
 
Viimeksi muokattu:
Pohdiskelin eilen mieheni kanssa sitä, miksi jotkut puolustavat pettämistä henkeen ja vereen, eivätkä kykene näkemään kuinka väärin se vähintäänkin omaa kumppania kohtaan on...

Ja tulin siihen tulokseen, että teot määrittelevät, millainen ihminen on. Pettämistä ei millään teolla koskaan saa tekemättömäksi, pettäjä tulee aina olemaan pettäjä! vaikka kuinka monta mummoa taluttaisi tien yli ja adoptoisi kodittomia kissanpentuja, historiassa on aina "tahra", häpeällinen ja vihoviimeisen itsekäs teko.

Ainoa teko joka millään tavalla pettämistä hyvittäisi, olisi totuuden kertominen kumppanille- eli tekojensa seurausten kantaminen! Jolloin toiselle annetaan mahdollisuus päättää haluaako elää elämänsä petturin kanssa. Kovinkaan moni ei tätä uskalla tehdä, olisihan kauheaa, jos HÄN ITSE menettäisi sen tutun turvallisen "tausta"suhteen... Siksi tämän "elämäntavan" puolustaminen apinanraivolla on ainoa suojakeino.
 
Siis hetkinen, tätini on kirjailija, kirjoittanut kymmeniä kirjoja, ilman korkeakoulutusta, eli kielellinen lahjakkuus ja korkeakoulutus eivät ole verrannollisia toisiinsa.
Lukuisiakin muita esimerkkejä löytyy kyllä tästä aiheesta.

Todennäköisimmin kielioppivirheitä tekevät matalasti koulutetut tai kouluttamattomat. Tästä ketjusta löytyvät helposti matalasti koulutetut ja kouluttamattomat, jotka ovat selvästi suvaitsemattomia ja mustavalkoisia. Kielioppivirheitä tekemättömät voivat olla matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia, mutta kielioppivirheitä jatkuvasti tekevät eivät ole melko vamasti korkeasti koulutettuja. Yhteys matalasti koulutettujen tai kouluttamattomien ja suvaitsemattomuuden ja mustavalkoisuuden välillä on ilmeinen.
 
Viimeksi muokattu:
Todennäköisimmin kielioppivirheitä tekevät matalasti koulutetut tai kouluttamattomat. Tästä ketjusta löytyvät helposti matalasti koulutetut ja kouluttamattomat, jotka ovat selvästi suvaitsemattomia ja mustavalkoisia. Kielioppivirheitä tekemättömät voivat olla matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia, mutta kielioppivirheitä jatkuvasti tekevät eivät ole melko vamasti korkeasti koulutettuja. Yhteys matalasti koulutettujen tai kouluttamattomien ja suvaitsemattomuuden ja mustavalkoisuuden välillä on ilmeinen.


Korjaus: Yhteys matalasti koulutettujen, kouluttamattomien, suvaitsemattomuuden ja mustavalkoisuuden välillä on ilmeinen.

Korjaus: vamasti = varmasti

Kannattaisi ehkä nukkua yöllä?

Taidat siis itsekin kuulua tähän matalasti koulutettujen ryhmään.

Vain mustavalkoisesti ajatteleva ihminen luokittelee keskustelupalstan tekstin kielioppivirheiden perusteella ihmiset korkeasti ja matalasti koulutettuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Minä mietin tätä juttua vielä, koska kaikkihan on kovin suhteellista ja asioihin suhtautuminen hyvin henkilökohtaista.

Pyrin nykyään olemaan tuomitsematta mitään tai ketään muuta kuin heikkojen ja puolustuskyvyttömien hyväksikäytön, satuttamisen ja loukkaamisen sekä tuomitsijat.

En tuomitse pettämistä, mutta en tuomitse myöskään pettämättä jättämistä.

Luotan ihmisiin, mutta en tyhmän sokeasti. Annan ihmisille vapauden päättää omista elämistään ja elää niin kuin parhaaksi näkevät. Minä kannan vastuun omasta hyvinvoinnistani ja teen valintoja sen mukaan, mitä pystyn kestämään ja sietämään katkeroitumatta ja muuttumatta kyyniseksi elämälle ja ihmisille. Enkä pelkää, että minua petetään tai sitäkään, että itse pettäisin. Pyrin ottamaan asiat vastaan sellaisina kuin ne eteeni tulee.

Minä en ole niin hyvä enkä täydellinen, että minulla olisi varaa tai oikeus tuomita.

Vihdoin ja loppujen lopuksi elämäni on äärettömän helppoa.
 
Minä en suvaitsisi pettämistä, vaikka olen korkeakoulutettu, ja voin vain kuvitella miten vaimoni siihen suhtautuisi !

Pari vaimoni ystävää on joutunut petetyksi. Naiset jouruaa näistä asioita keskenään, en ole kuullut keneltäkään miespuoliselta tutultani että vaimo olisi pettänyt.

Et ole kuullut, koska naiset ovat niin fiksuja etteivät jää kiinni.
Ja petetyt miehet eivät varmasti kehtaa kertoa kavereilleen, että olen niin huono rakastaja, että vaimo joutui turvautumaan muihin miehiin.
 
Viimeksi muokattu:
Olipa hienosti kirjoitettu Wltsulta. Ajattelen itse ihan samoin. Joku varmaan sai sen kuvan, että Wiltsu, Meirami ja minä "puolustamme pettämistä henkeen ja vereen", kuten joku asian ilmaisi.
Mielestäni se ei ollut kannanottojemme pointti.

Mielestäni pointtimme (jos nyt voin yhteisesti edes puhua) oli se, että kukaan toinen ihminen ei voi ottaa vastuuta toisen elämästä ja onnellisuudesta. Ei parisuhteessakaan.

Jos parisuhde tarkoittaa sitä, että toisen koko elämä ja hyvinvointi on toisen käsissä, se ei ole terve asetelma. Riippuvuus kuuluu lapsen ja aikuisen suhteeseen, mutta ei kahden terveen aikuisen välille.

Ymmärrän, että pettäminen on periaatteessa väärin. Käytännössä parisuhteita on kuitenkin monenlaisia.

Jos sallin pettämisen kumppanilleni, miksi en sallisi sitä itselleni?
Jos pettäminen kerta kaikkiaan ei ole niin vakava asia, eikä suhde siihen kuitenkaan kaatuisi, niin miksi en voisi käydä vieraissa, ja sallia sen, että kumppanikin käy?
En halua kuitenkaan tietää kumppanin pettämisistä, enkä oleta kumppanini haluavan tietää minun pettämisistäni.

Näin ajattelen minä, tällä hetkellä sinkkuna elävä nainen.
 
Mitä suvaitsevaisuus on?
Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen sietämistä.(Unesco 1995).

Tuntuu hassulta että muka korkeastikoulutetut vänkäävät siitä kuinka ovat suvaitsevaisia kun hyväksyvät pettämisen. Kun tosiaan sillä suvaitsevaisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa kuten ylläolevasta määritelmästä näkyy.

Oman kirjakieleni kanssa voi olla vähän niin ja näin näillä palstoilla kirjoitellessa, vaikka olenkin tohtori koulutukseltani. Olen asunut jo lähes kymmenen vuotta muualla kuin Suomessa joten kirjoitan luultavasti parempaa englantia kuin suomea. Mutta ei se minun koulutustasoani alenna.

Koen olevani suvaitsevainen, koska asun ja työskentelen ympäristössä jossa on paljon erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä, erikielisiä, eri kulttuureista tulevia sekä myös eri uskontoihin kuuluvia. Ystäväpiirini kuuluu ihmisiä muslimeista kristittyihin ja ateisteihin, köyhiä ja rikkaita, koulutettuja ja kouluttamattomia.

Mutta kysymys kuuluu - miksi minun pitäisi tämän perusteella hyväksyä pettäminen? Koska siinä asiassa todellakin olen mustavalkoinen, vaikka opintojeni ja työni puolesta olen oppinut katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta sekä näkemään harmaan eri sävyjä. En hyväksy tappamistakaan, vaikka siinäkin on monia eri sävyjä (itsepuolustus esim.). Vaikka teko toisinaan on lievempi, ei se silti ole oikein. Voi pettämisessäkin olla todella törkeää pettämistä (monen naisen kanssa, jatkuvasti, vaimo kotona hoitamassa lapsia) ja lievempää (kännissä ajauduin sänkyyn kerran kun suhteessakin oli mennyt huonosti jo pitkään, ja nyt kaduttaa enkä enää koskaan tekisi niin). Mutta ei se lievempikään pettäminen siis oikein ole.

Että jätettäisikö tämä ihme vääntäminen siitä miten koulutus vaikuttaa asioiden tulkitsemiseen, koska kyse on kuitenkin loppujen lopuksi ihan vain siitä omasta moraalista.
 
Viimeksi muokattu:
Olipa hienosti kirjoitettu Wltsulta. Ajattelen itse ihan samoin. Joku varmaan sai sen kuvan, että Wiltsu, Meirami ja minä "puolustamme pettämistä henkeen ja vereen", kuten joku asian ilmaisi.
Mielestäni se ei ollut kannanottojemme pointti.

Mielestäni pointtimme (jos nyt voin yhteisesti edes puhua) oli se, että kukaan toinen ihminen ei voi ottaa vastuuta toisen elämästä ja onnellisuudesta. Ei parisuhteessakaan.

Jos parisuhde tarkoittaa sitä, että toisen koko elämä ja hyvinvointi on toisen käsissä, se ei ole terve asetelma. Riippuvuus kuuluu lapsen ja aikuisen suhteeseen, mutta ei kahden terveen aikuisen välille.

Ei kai kukaan ole (toivottavasti) sanonutkaan, että koko oma hyvinvointi on sen toisen varassa. Mutta ei sille mitään voi, että jos puoliso pettää niin se kolahtaa. Ei siitä olankohautuksella selviä. Riipuuvuutta tuskin nykyään usein ilmenee parisuhteessa, molemmat voivat käydä töissä ja ovat kykeneväisiä elättämään itsensä. Itse voisin huonosti jos joutuisin turvautumaan toiseen. Mutta silti, jos yhteen on menty niin oletetaan että se toinen ei tieten tahtoen loukkaa.

Ymmärrän, että pettäminen on periaatteessa väärin. Käytännössä parisuhteita on kuitenkin monenlaisia.

Jos sallin pettämisen kumppanilleni, miksi en sallisi sitä itselleni?
Jos pettäminen kerta kaikkiaan ei ole niin vakava asia, eikä suhde siihen kuitenkaan kaatuisi, niin miksi en voisi käydä vieraissa, ja sallia sen, että kumppanikin käy?
En halua kuitenkaan tietää kumppanin pettämisistä, enkä oleta kumppanini haluavan tietää minun pettämisistäni.

Silloin se ei enää ole pettämistä, vaan avoin suhde. Ja siitähän ei ollut kyse, vaan nimenomaan seläntakana toimimisesta. Minä en tuomitse avoimia suhteita joissa molemmat menee kuten haluavat, koska se on sovittu juttu. Eikä niistä muista tarvi sitten toiselle raportoida.

Omalla kohdallani suhde kyllä kaatuisi pettämiseen. Jos taas olisin sopinut avoimesta suhteesta ei se tietenkään kaatuisi siihen. Mutta avoimeen suhteeseen ei pidä alkaa jos ei sitä pysty käsittelemään, eikä pettäjien tulisi alkaa yksiavioiseen suhteeseen jos siinä eivät kuitenkaan voi olla.

Kyllä minunkin elämäni on helppoa kun elän tämän periaatteen mukaan. Valitettavasti monet eivät määrittele mikä omalla kohdalla toimii ennen kuin suhteeseen alkavat, se keskustelu kumppanin kanssa kun olisi tärkeää käydä alkumetreillä eikä vasta sitten kun on viisi lasta tehtynä.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä