Salasuhteesta oikeaan parisuhteeseen?

[Dilemma84]

Mulle kehkeytyi tuossa kesällä sellainen pieni romanttinen seikkailu. En silloin ajatellut, että siitä ihmeempää seuraisi. Kuitenkin rakastuin tähän mieheen ja seksi oli aivan upeaa. Olemme salasuhdetta jatkaneet, mutta musta alkaa tuntua, että emmä vaan voi jättää tätä tähän.

Omaa miestä en kunnolla enää rakasta. Toki perhearki on ok ja lapsien kannalta olis paras kun pysyis yhdessä. Mutta musta tuntuu, että tää on "once in a lifetime"-mahdollisuus. Kaipa mäkin onnellisena olisin myös äitinä parempi.

Mies on vapaa, koska erosi vaimostaan meidän suhteen takia. Mies sanoi, että haluu mut. Mutta totes, että koska ei vaimoltaan saa edes puolta siitä mitä multa, turha olla yhdes. Miks mä en ajattelis samalla tavalla?

Olen 34, mieheni kanssa ollut 12v. Lapset 11, 9 ja 7.

 

[vierailija]

Hieno homma. Miten jos olisit ensin eronnut puolisostasi, kun hän ei kerran oikein enää napostele ja vasta sitten alkanut kehittämään ihastustunteita muihin ihmisiin. Saattaisi elämä olla hieman helpompaa.

 

[r0s]

Nii että perse edellä puuhun.

Ensiksi erotaan. Sit harkitaan muita suhteita.

 

[Pessimisti]

Onneksi olkoon - olet kusipää.

 

[vierailija]

Sä olet jo valintasi tehnyt kesällä. Nyt on aika olla kaikille osapuolille rehellinen ja ottaa vastuu valinnoistaan.
Sekä tieto siitä, että valinnat voivat olla myös suuria virheitä.

 

[.....]

Hohhoijaa. Tiedät varmasti itsekin, että väärin toimittu.
Noita "once in a lifetime"-tilaisuuksia tulee kaikille ja useita. Eivät ne oikeasti ole mitään "kohtalon" määräämiä, vaan oman pään rakentamia kuvitelmia. Samalla tavalla se "once in a lifetime"-mies alkaa kymmenen vuoden päästä tuntumaan välillä tylsältä. Ja juuri siinä on se paikka, jolloin punnitaan, mitä elämältä haluaa. Haluaako aina uudelleen alkurakkauden huumaa vai pystyykö rakentamaan siitä jo-hiukan-kuluneesta-suhteesta rakkauden osalta koko ajan uudistuvan.

 

[vierailija]

Hohhoijaa. Tiedät varmasti itsekin, että väärin toimittu.
Noita "once in a lifetime"-tilaisuuksia tulee kaikille ja useita. Eivät ne oikeasti ole mitään "kohtalon" määräämiä, vaan oman pään rakentamia kuvitelmia. Samalla tavalla se "once in a lifetime"-mies alkaa kymmenen vuoden päästä tuntumaan välillä tylsältä. Ja juuri siinä on se paikka, jolloin punnitaan, mitä elämältä haluaa. Haluaako aina uudelleen alkurakkauden huumaa vai pystyykö rakentamaan siitä jo-hiukan-kuluneesta-suhteesta rakkauden osalta koko ajan uudistuvan.

Mistä tätä voi peukuttaa.

 

[vierailija]

Vain kokematon tai ajattelematon uskoo ja menee tuohon once in a life time ansaan. Mieti nyt vielä, ihan rauhassa...

 

[Dilemma84]

Kyllähän mä tiesin, että täällä lokaa tulee niskaan. Ehkä oon vähän joskus masokisti ja haluan sitä... Mutta sanonpa nyt suoraan. Suomessa naiset aivan liikaa elää ajatellen muita. Aina uhraudutaan ja sitten uhriudutaan. Vittu, ei kiinnosta mua se asetelma. Mä otan elämästä mitä haluan. Elän täysin siemauksin ja OLEN SEN ANSAINNUT!

 

[vierailija]

Sä olet voimaantunut ja vahva nainen ja sulla on oikeus olla onnellinen. Ei muutaku jätät entisen ja lähdet tän sut kesällä iskeneen miehen matkaan. Kyllä ne lapsetki sopeutuu pian uuteen iskään.

 

[vierailija]

Kyllähän mä tiesin, että täällä lokaa tulee niskaan. Ehkä oon vähän joskus masokisti ja haluan sitä... Mutta sanonpa nyt suoraan. Suomessa naiset aivan liikaa elää ajatellen muita. Aina uhraudutaan ja sitten uhriudutaan. Vittu, ei kiinnosta mua se asetelma. Mä otan elämästä mitä haluan. Elän täysin siemauksin ja OLEN SEN ANSAINNUT!

Sun romanssi sai susta tekosyyn erota puolisostaan, ja on nyt vapaa mies. Mieti järjellä, mitä hän sillä uudella vapaudellaan tekee. Istuu odottamassa sinua, niinkö. Ihan pikkasen pitäis raksuttaa omassakin päässä kolmekymppisellä naisella.
Sinä et ole tässä mikään uhri, koska et elä ollenkaan ajatellen muita, vaan pelkästään itseäsi. Sun mies ja lapset on niitä, jotka ajattelee sua, mutta joita sinä et ajattele. Ne on niitä uhreja.

 

[vierailija]

Kyllähän mä tiesin, että täällä lokaa tulee niskaan. Ehkä oon vähän joskus masokisti ja haluan sitä... Mutta sanonpa nyt suoraan. Suomessa naiset aivan liikaa elää ajatellen muita. Aina uhraudutaan ja sitten uhriudutaan. Vittu, ei kiinnosta mua se asetelma. Mä otan elämästä mitä haluan. Elän täysin siemauksin ja OLEN SEN ANSAINNUT!

Olet sitten trolli tai et, haista vittu. Sinä ansaitset korkeintaan herpeksen.

 

[vierailija]

Hatunnosto reippaudesta. Kesä häthätää loppunut, ja jo on kesäromanssi johtanut jo avioeroon ja erilleen muuttoon miehen puolelta. Kaikenlaista tapahtunut vain muutamassa viikossa. Toiminnan mies.

 

[vierailija]

Mä oon ollit naimisissa "once in the life time" - mieheni kanssa jo 21 vuotta. Ja ei, tämä ei alkanut oikein, vaan sivusuhteena. Tosin meillä ei ollut lapsia. Emmekä nyt olleet ihan ummikkoja parisuhteissakaan.

Kaikki jutut ei mene aina kuin strömsössä. Toki ap:n tapaus siinä eri, että tuossa rikkoutuu heidän kotinsa. Sinällään säädöt, jos niitä tekee, olis hoidettava ennen muksuja...

 

[vierailija]

Hienoa. Nyt jos koskaan kannattaa rikkoa perhe. Mene ja muuta miehen kanssa yhteen. Riitele jo muuttokuormaa purkaessasi ja ajattele, että "kaikissa suhteissa on joskus riitoja". Sitten huomaat että ex-kumppanillasi on uusi puoliso, josta myös lapset tykkäävät. Yhtäkkiä "huomaat", että ex-puoliso maksaa varmaan liian pientä elatusmaksua. Uudella miehelläsi on myös huonoja piirteitä, se huutaa lapsille suuttuessaan tai kiroilee niiden kuullen. Mietit usein, että "no ex ei kyllä ainakaan tehnyt niin".

Sitten kun sä vahingossa näet jonkun "Mirellan" kirjoittaman whatsapp-viestin miehesi kännykässä, joka päättyy pusuhymiöön, niin sä istut yksin keittiön lattialla, kyynelehdit ja mietit että miksei kaikki ole kuten ennen.

 

[AivanSama]

Kyllähän mä tiesin, että täällä lokaa tulee niskaan. Ehkä oon vähän joskus masokisti ja haluan sitä... Mutta sanonpa nyt suoraan. Suomessa naiset aivan liikaa elää ajatellen muita. Aina uhraudutaan ja sitten uhriudutaan. Vittu, ei kiinnosta mua se asetelma. Mä otan elämästä mitä haluan. Elän täysin siemauksin ja OLEN SEN ANSAINNUT!

Se sinun "once in a lifetime" ei jättänyt vaimoaan, vaan vaimonsa jätti hänet... ota selvää vaikka piruuttas.

 

[r0s]

Kyllähän mä tiesin, että täällä lokaa tulee niskaan. Ehkä oon vähän joskus masokisti ja haluan sitä... Mutta sanonpa nyt suoraan. Suomessa naiset aivan liikaa elää ajatellen muita. Aina uhraudutaan ja sitten uhriudutaan. Vittu, ei kiinnosta mua se asetelma. Mä otan elämästä mitä haluan. Elän täysin siemauksin ja OLEN SEN ANSAINNUT!

Jos sä olisit halunnut erota miehestäsi niin tokihan olisit eronnut jo ennen kuin löysit tän "kerran elämässä" ukon.


Elää voi täysin siemauksin myös niin ettei tahallaan satuta muita!

 

[vierailija]

Täs on just miesten ja naisten ero. Äijät kyllä juoksee vieraissa, mutta pitää perheen kasassa vaikka kulissina. Mutta naiset yleensä heti muuttamassa kaiken. No tässä äijä kuulemma jättänyt vaimonsa, mut tosiaan saattaapa olla että saanut ite potkut kotoa.

Sen voin sanoo, että parempi ku panee vaan ja pitää omana tietonaan, mutta ei riko perhettä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

ei se ruoho siellä aidan toisella puolen ole sen vihreämpää. lopeta haihattelu