D
Dilemma84
Vieras
Mulle kehkeytyi tuossa kesällä sellainen pieni romanttinen seikkailu. En silloin ajatellut, että siitä ihmeempää seuraisi. Kuitenkin rakastuin tähän mieheen ja seksi oli aivan upeaa. Olemme salasuhdetta jatkaneet, mutta musta alkaa tuntua, että emmä vaan voi jättää tätä tähän.
Omaa miestä en kunnolla enää rakasta. Toki perhearki on ok ja lapsien kannalta olis paras kun pysyis yhdessä. Mutta musta tuntuu, että tää on "once in a lifetime"-mahdollisuus. Kaipa mäkin onnellisena olisin myös äitinä parempi.
Mies on vapaa, koska erosi vaimostaan meidän suhteen takia. Mies sanoi, että haluu mut. Mutta totes, että koska ei vaimoltaan saa edes puolta siitä mitä multa, turha olla yhdes. Miks mä en ajattelis samalla tavalla?
Olen 34, mieheni kanssa ollut 12v. Lapset 11, 9 ja 7.
Omaa miestä en kunnolla enää rakasta. Toki perhearki on ok ja lapsien kannalta olis paras kun pysyis yhdessä. Mutta musta tuntuu, että tää on "once in a lifetime"-mahdollisuus. Kaipa mäkin onnellisena olisin myös äitinä parempi.
Mies on vapaa, koska erosi vaimostaan meidän suhteen takia. Mies sanoi, että haluu mut. Mutta totes, että koska ei vaimoltaan saa edes puolta siitä mitä multa, turha olla yhdes. Miks mä en ajattelis samalla tavalla?
Olen 34, mieheni kanssa ollut 12v. Lapset 11, 9 ja 7.