Sairaus nimeltä psykoosi

Hei onko ketään jolla ollut sama tilanne kun mulla. Meidän perhe on nelihenkinen. Isä 25v, äiti 25v, sekä tytöt n3v ja 3kk.

Toista odottaessani mieheni remontoi taloamme ja oli öitä poissa remontin vuoksi, minä tein pätkätöitä päiväkodeissa.kasvoimme erilleen. Mieheni muuttui. Muutimme uuteen kotiin jouluksi. Muuttopäivänä mieheni ei tullut paikalle, eikä vastannut puhelimee. Muutto onnistui vanhempieni, siskoni, siskon miehen, pikkuveljeni, mieheni isän ja ystäväni ansiosta. Mieheni ilmaantui kahden päivän kuluttua ja kehui olleensa ryyppäämässä. Hänen mielestä minulla ei ollut mitään syytä olla vihainen. Hän jatkoi samaa rataa oli öitä poissa ja väitti että hänellä on oikeus omaan aikaan, mihin minulla taas ei ollut mitään oikeutta. Hän lähti kotoa jopa viikkoa ennen laskettuaaikaa ja oli poissa pari yötä. Aina kotiin tultuaan hän nukkui paripäivää.

Toinen lapsemme syntyi ja hän oli mukana synnytyksessä. Kun olin sairaalassa mieheni alkoi puhua outoja, siitä kuinka häntä seurataan ja joku käy meidän ulkorakennuksissa jne... Kun nuorempi lapsemme oli parinviikon ikäinen mieheni alkoi syyttää että minä, vanhempani ja hänen vanhempansa olimme mukana vakoilemassa häntä. Lähdin lapsineni pois kotoa siskoni luokse. Mieheni soitteli minulle ja uhkaili etten saisi pitää lapsia jne... Otimme yhteyttä lääkäriin ja mieheni joutui pakkohoitopäätöksellä sairaala hoitoon psykiatriselle osastolle. Hänellä todettiin stressin laukaisema psykoosi. Hän sai lääkityksen ja oli sairaalassa kaksi ja puoli viikkoa. Kotiuduttua hän oli kuin uudelleen syntynyt, mutta luottamukseni häneen ei ole vielläkään palannut. Hän on terveenä aivan ihana ihminen tekee ruokaa, yrittää auttaa siivoamisessa (on perheestä jossa ei paljon panosteta siisteyteen) ja yrittää selvästi hyvitellä aiheuttamaansa tuskaa ja surua. Mitä voin tehdä, palaako luottamus koskaan. Vai jääkö aina pelko?

 

Kuulostaa tutulta. Sillä minulla on ollut psykoosi, joka laukesi myös stressistä. Tuli burn out. Juuri samanlaisia oireita.
Mieheni ei yhtään ymmärtänyt minua, kun sairastuin ja syytin häntä, että hän yrittää muka vahingoittaa minua. Epäilin, että hänellä on toinen naisen.
Psykoosista voi selvitä, mutta lääkkeitä pitää käyttää kunnes kokee, että pärjää ilman. Lääkärien mielestä pitää käyttää estolääkitystä, ettei psykoosi toistu.
Mutta jos pitää itsestään huolta, ja välttää stressiä ja ylirasitusta, ei psykoosi välttämättä uusiudu.
Itse olen toipunut hyvin, psykoosi oli v. 2002. Nykyisin olen uudessä työpaikassa ja avioliitto voi hyvin. Tsemppiä teille!

 

Miehesi aiempi käyttäytyminen johtui sairaudesta. Hän voi nyt paremmin joten luota ihmeessä.

 

Yrittäkää päästä keskustelemaan jonnekin perheterapeutin tai muun vastaavan kanssa. Tuntemuksista, ajatuksista, mielikuvista, tunteista jne. joita miehen sairastuminen teissä molemmissa herätti. Varmaan molemmissa paljon sellaistakin mitä kahdestaan ei osaa sanoiksi pukea. - Ko. vetäjä osaa varmasti ohjata tilannetta - hänellä vetovastuu ja tiellä työstämisen vastuu. Kun haette apua kertokaa että millaisen kriisin työstämisestä on kyse - mahdollisimman rehelliseti. Jos haette keskustelu apua -toivottavasti saatte.

 

Minulla ei tuosta kokemusta,mutta ystävälläni oli juuri samanlainen tilanne.En kyllä tiedä pitäiskö minun kertoa tätä,mutta ehkä on toisaalta hyväkin jos kerron.eli hänellä kävi niin että mies ei parantunutkaan.On sairas edelleen.Lopulta he joutuivat eroamaan.
Nainen ei jaksanut enää,hän oli itsekkin jo sekoomis pisteessä ja päivät olivat miehen pakkohoitoa.Lääkärit sanoivat että tuskin hänestä enää "selväjärkistä" tulee,niin pahasti hänen päässään naksahti.Aina pari viikkoa mies jaksoi olla "terve",mutta kuitenkin joku aina sai hänet taas lähtöpisteeseen.Näin se jatkuu vieläkin.
Toivon että sinun miehesi paranee ihan kokonaan.
Valtavasti haleja ja voimia =)

 

Mun mielestä on luonnollista, että kumppanin sairastuttua psykoosiin säilyy epäluulo paranemisesta jonkin aikaa ja taustalla on pelko, että sairaus uusii. Vähitellen, kun huomaa toisen olevan entisellänsä, alkaa luottamuskin taas löytyä. Psykoosi on sairaus, joka voi herkästi myös uusia. Muistelisin, että yleensä puoli vuotta on aika, jolloin tilannetta "pidetään silmällä" mahdollisen uusimisen vuoksi. Tosin sekin on niin yksilöllistä, joillakin ei uusi enää koskaan, joillakin voi edessä olla monien vuosien saiaalakierre. Se taas riippuu pitkälti taustatekijöistä, mitkä ovat vaikuttaneet sairauden puhkeamiseen. Miehesi sairaalahoitojakso oli hyvin lyhyt, mikä mielestäni kertoo siitä, että psykoosi oli "kevyemmästä" päästä. Ja jos syynä oli vain työstressi tai vastaava eikä vaikkapa lapsuudesta jäänyt käsittelemätön trauma, niin on hyvinkin todennäköistä, että psykoosi jäi ainokaiseksi. Tärkeää tietenkin olisi syödä lääkkeitä niin kauan kuin lääkäri on määrännyt, ettei vain itse alkaisi niitä lopettelemaan omin päin ja mahdollisesti päästä vielä terapiaan, jossa tuntojaan voisi purkaa ammatti-ihmiselle. Jeps, anyway, psykoosi sanana jo kuulostaa monesti pelottavalta ja läheisen mielenterveyden järkkyminen on varmasti hyvin hämmentävää, varsinkin jos se tapahtuu ensi kertaa. Mutta jos se yhtään lohduttaa, niin mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä, joten siinä mielessä sairastumisessa ei ole mitään "kummallista" ja niihin saa tänä päivänä onneksi hyviä lääkkeitä ja hoitoakin, joten lippu korkealle vain!

 

Te olette vielä hyvin nuoria, isoja muutoksia/kasvamista aikuisuuteen on ollut edessänne. Parasta mitä voit nyt antaa miehellesi on luottamus häneen. Psykoosi on sairaus muiden sairauksien joukossa. Jopa alkoholin ottaminen tottumattomalle voi laukaista em. sairauden. herkemmille ihmisille. Jos noin nopeasti paranee psykoosista on ennuste erittäin hvyä!! Tärkeää miehellesi on vältää alkoholin liikakäyttöä, syödä lääkärin määräämät lääkkeet säännöllisesti ja sinun ja lastesi rakkaus ja luottamus.