Sairaslomalle?

[aivan puhki]

Tällaista olen alkanut miettimään, kun mies toitottaa, että pitäisi pyytää sairaslomaa. Olen kokki eli työni on aika rankkaa. Kova vauhti päällä ja toukoja ei paljon pidellä syömisestä puhumattakaan. Alkuraskauden pahoinvointi on väistymässä, mutta väsymys edelleen päällä. Monesti mulla on ensin iltavuoro eli yöllä kotiin ja sitten taas aamulla takaisin töihin. Töissä jaksan nyt jotenkin, mutta jaloissa on alkanut tuntua toi kokoaikainen seisominen, vaikka urheilenkin yms. Kotiin kun pääsen olen monesti aivan rättipoikki. Esikoista odottaessa sainkin levätä aina, mutta nyt on toinen raskaus ja kotona pieni lapsi odottamassa. Niin töitäni ei kyllä oikein kevyemmiksi pysty muokkaamaan.

Olen todella huono jäämään sairaslomalle. Muutaman päivän olen joutunut olemaan pahoinvoinnin takia poissa, siis ei mikään pysynyt sisällä yms..Oikeastaan nyt kun mietin, niin olisi pitänyt vaan jäädä useammin. Nyt menossa vasta rv 22 ja mietin, että saako sitä edes tällaisten syiden takia sairaslomaa? Kyllä nyt vielä ainakin jonkun aikaa aion jaksaa, mutta kaipa sitä vauvaa tässä vaiheessa pitää ajatella kuitenkin enemmän. Onko muilla ollut tällaisia tuntemuksia rankassa työssä?

 

[juttele...]

Juttele neuvolassa asiasta, eiköhän ne sieltä neuvo sua!
Itse jäin sairauslomalle rv 25, työskentelen hoitoalalla. En saanut öisin nukuttua, jalat olivat tosi kipeät, en jaksanut nostella vanhuksia... siinä oli perustelut sille miksi minä jäin pois. Kotona minullakin lapsonen, joka nyt 2v.
itse ajattelin ihan omaa jaksamistani myös kotona. Kuitenkin kotona sinullakin on perhe ja lepäily on erilaista nyt kakkosen kohdalla kun esikoista odotellessa....

 

[Silkkimaki]

Kyllä voit olla sairaslomalla raskauden takia, jos tunnet että työ on liian rankkaa. Jo viikon lepo voi tuoda helpotusta. Neuvolalääkäriltä saa todistuksen tai sitten yksityiseltä. Jos miehet olisivat ne jotka lapsen kantavat, koko raskausaika olisi sairaslomaa.. No siis, viittaan vaan siihen, että naiset kestävät liikaa raskaana ollessaan. Pitää saada myös levätä, kun elimistö on tosi kovilla.

 

[.. ap]

Pitää tosiaan jutella neuvolassa, kun tällä viikolla se on.

 

[esikoista odottava]

Itse teen leipomo työtä,eli päiväni on siitä rankimmasta päästä..koko ajan nostat painaiva asioita,ylös alas.Itse olen vk 15,ja käytyäni työpaikkalääkärillä alavatsa kipujen takia olen luultavimmin loppuraskauden ajan sairaslomalla.Tätä tietysti edelsi se,että työnantajani ei tarjoa kevyempää työtä minulle("#¤?pää kun on).Kukaan lääkäri ei riskeeraa lapsen terveyttä,joten jos työ tuntuu liian rankalta ja siitä tulee vatsa ja selkä kipuja,niin sairaslomaa varmasti saa aina 2 vk pätkissä.Toki voi myös yrittää hakea erityis äitiysrahaa,mikä on paljon parempi kuin sairaspäiväraha..tippuu tulot meinaan pikkusen paljon!Tämä tosin vaatii oikeasti raskaan työn tai työn jossa joutuu alttiiksi esim. kemikaaleille.Kaiken raskaan työn lisäksi pomoni harrastaa melkosen rankkaa työpaikkakiusaamista ja syrjintää minua kohtaa,joten jos ei kroppa kestä niin ainakin on henkisesti niin loppu että työn teosta ei tule mitään.Mutta TSEMPPIÄ kaikille!

 

[tyhfg]

Kai sitä saikkua voi pidempäänkin kirjoitaa... Minä ainakin sain muistaakseni 3 vk.

 

[Ei aina niin helppoa...]

Itse olen myöskin kokki ja esikoista odottaessa en meinannut millään saada sairaslomaa. Tein sillon pelkkää aamuvuoroa, kuudesta eteenpäin. Olin aivan rättipuhki kun en saanut öisin nukutuksi milloin jalkasärkyjen milloin selkäsärkyjen takia. Supisteluja oli myöskin jo viikosta 18 lähtien. Kestin hammasta purren ja päiväunia nukkuen viikolle 32 asti. Sitten lääkäri kirjoitti loppuajan viikon kerrallaan lomaa.
Nyt kun odotan kakkosta aion pitää paremmin puoleni. Työ on nykyään fyysisesti raskaampaa ja työmäärä on lisääntynyt. Lisäksi on tietysti vielä 1,5 vuotias esikoinenkin.
Eli tällä kertaa en aio kuunnella mitään lässytystä vaan haen sitä saikkua sitten vaikka 10 eri lääkäriltä että sitä joku sitten kirjoittaa. Mulla esimies on sellainen että raskaana olevat ei kyllä saa mitään erivapauksia, saikkuakin katsoo kieroon.

Mutta pointti oli siis se että kannattaa pitää puolensa, itse tietää missä se raja kulkee. Ei sitä kenenkään esimies tai lääkärikään tiedä!!

 

[kustannus]

Kyllä mä ymmärrän työantajiakin. Raskaana olevat ovat heille suuri taloudellinen miinus. Olisikohan kohtuullista ottaa vaikka "virkavapaata" töistä, jos ei siellä jaksa olla....

 

[Kustannukselle]

Tän on pakko olla provo?

 

[niinpä niin ja juupa juu]

Kyllä mä ymmärrän työantajiakin. Raskaana olevat ovat heille suuri taloudellinen miinus. Olisikohan kohtuullista ottaa vaikka "virkavapaata" töistä, jos ei siellä jaksa olla....

Joopa joo... Oisit nyt vielä heittänyt tähän sen ikuisen "raskaus ei ole sairaus" -kortin.

 

[emilia1980**]

Juu toi on varmaaan sama kirjoittelija joka kävi kommentoimassa tammimammojen keskustelussa loppusyksystä samasta aiheesta. Se haluaa ärsyttää.

 

[Sairaslomalainen]

Väsymyksen takia saa sairauslomaa. Itse sain alkuun kaksi viikkoa ja toiset kaksi viikkoa lisää, jos ei ole olo kohentunut tuossa ajassa. Ei nyt kannata itseään ajaa piippuun tässä vaiheessa raskautta, kun voimia tarvitaan loppua kohti -ja etenkin sen jälkeen. Olen todella vähän ollut itse sairauslomalla, mutta nyt kuitenkin noudatan kiltisti lekurin neuvoa ja lepään. Työ ei todellakaan ole tässä vaiheessa numero yksi.

 

[ei #!"¤/]

Kyllä mä ymmärrän työantajiakin. Raskaana olevat ovat heille suuri taloudellinen miinus. Olisikohan kohtuullista ottaa vaikka "virkavapaata" töistä, jos ei siellä jaksa olla....

Niinpä. No toivottavasti kaikki masentuneet, jalkansa tai kätensä murtaneet, sydänvaivoista kärsivät tai ihan van flunssasta kärsivätkin ottavat virkavapaata töistä jos ei kerta pysty töitä tekemään. Toivottavasti sinä et koskaan sairastu tai vastaavaa että voit olla töissä hyvällä omalla tunnolla!!!

 

[hbj]

Mua vaan inhotti työnteko ihan lopussa. Ei olis voinu vähempää kiinnostaa. Tää oli varmaan kuitenkin enemmän jokin psykologinen juttu, mutta sitten kun vihasin sitä työtä niin paljon, niin se taas aiheutti väsymystä/masennusta, unettomuutta. Hajosin jo kun multa kysyttiin, että miten voin... Sain sitten saikkua. Mä kyllä pidän tota enemmän mun mokana silti, koska jutun ydin oli kuitenkin se, ettei mua vaan voinut vähempää kiinnostaa käydä siellä. Aika lusmuilija olo oli. Vaikkei työ napannut, niin toi ei nyt mun mielestä ollut välttämättä ihan kunnon syy jäädä pois... Ei ainakaan täytä normaalisti mun kriteereitä, mutta vastenmielisyys työtä kohtaan oli silloin valtava! Jos työ olisi ollut muutenkin mukavampaa, niin en kuitenkaan usko, että noin olisi käynyt, vaan olisin jaksanut loppuun saakka.

Nyt en uuden raskauden kohdalla aio enää tehdä samaa mokaa, vaan ennakoin tilannetta aloittamalla äitiysloman varhaisempana ajankohta, heti kun voi.

Kaverit nimittäin neuvo mua aiemmin, että ei kannata ottaa varhaisena, koska jos ei huvita käydä töissä, niin voit tietty aina hakea saikkua. Kuinka hölmöä. Mun mielestä saikkua on muutenkin inhoittava hakea. Jos siis yhtään epäilette, ettei työ tule nappaamaan, niin mun neuvo on ottaa äitiysloma varhennettuna!

 

[Varhennetusta]

Varhennettuna voi toki äitiysloman aloittaa, kunhan muistaa sen että jokainen etukäteen otettu päivä lyhentää vanhempainvapaata loppupäästä. Ne joilla ei ole mahdollisuutta jäädä vanhempainvapaan jälkeen hoitovapaalle, joutuvat siis laittamaan lapsensa hoitoon vielä pienempänä kuin muuten joutuisivat. Siinä voi punnita että kumpi kärsii mieluummin, työnantaja sairaslomalle jäävästä työntekijästä, vai oma lapsi päiväkotiin joutumisesta jo mahdollisesti 9kk:n iässä. Ei se päiväkoti paras paikka sille lapselle ole vielä tuossa iässä, ja kuukausikin on jo pitkä aika saada siirrettyä päivähoidon aloitusta..

 

[kevyt olo]

Varmaankin aika harvalla syy töistä poisjääntiin on se että "ei huvita"... kyllä ne muut syyt lienevät yleisempiä.
Vaikka raskaus ei olekaan sairaus, niin raskaus on tila, joka voi aiheuttaa sairaudenkaltaista työkyvyttömyyttä hyvin monin eri tavoin. Tällöin työntekijä hakee ja saa sairaslomaa, ja aloittaa äitiysloman sitten kun sen aika on,turha sitä on varhennettuna ottaa. Itse ainakin laitan oman ja lapsen edun työnantajan edelle. Ja fiksu työnantaja hyväksyy asian, jopa tukee siinä.

 

[ää]

hei
ite oon 19 menin töihin heti kun valmistuin hulluna olen siellä raatanut yhtään en ole sairaana ollut nyt si vko:lla 21 raskaana on ollut kestämistä viimeiset pari viikkoo yöllä ei saa nukuttuu ku joku 5 tuntii herään johonki 4 aikaan kauheaan käsien pistelyyn ja kuumotukseen se sit kestää aamuun asti..ei pysty nukkuun enää..puoli kahdeksaksi menen töihin aivan rätti vasyneenä olen palvelu alalla sali/tarjoilijana teen kyllä muutakin joudun nostelemaan kaikkee raskasta( selkä ja jalat ovat tosi kipeet näin loppu viikosta )..yks päivä kysyin esímieheltä että tulisiko auttamaan maitolaatikoiden kanssa(monta kymmentä kiloa) niin tulihan se suuttu ja nosti kaikki itse..muutenki tämä kyseinen rouva tekee mun elämästä helvettii monesti oon joutunu vessaan meneeen itkeen ku se "piilovittuilee" enkä uskalla sanoo vastaan kotiin tullessa masentaa eikä jaksa tehä mitää...mitä teen ?? olisin irtisanonutkin itseni niin paha olla oli yhdessä vaiheessa..mut sit kuulin et siitä saa pitkän karenssin..millä sitä sit elää mieski työttömänä..on tuo lama ja kaikkee..eihän tuollainen pahaolo voi lapselle ainakaa hyvää tehdä

 

[hä?]

hei
ite oon 19 menin töihin heti kun valmistuin hulluna olen siellä raatanut yhtään en ole sairaana ollut nyt si vko:lla 21 raskaana on ollut kestämistä viimeiset pari viikkoo yöllä ei saa nukuttuu ku joku 5 tuntii herään johonki 4 aikaan kauheaan käsien pistelyyn ja kuumotukseen se sit kestää aamuun asti..ei pysty nukkuun enää..puoli kahdeksaksi menen töihin aivan rätti vasyneenä olen palvelu alalla sali/tarjoilijana teen kyllä muutakin joudun nostelemaan kaikkee raskasta( selkä ja jalat ovat tosi kipeet näin loppu viikosta )..yks päivä kysyin esímieheltä että tulisiko auttamaan maitolaatikoiden kanssa(monta kymmentä kiloa) niin tulihan se suuttu ja nosti kaikki itse..muutenki tämä kyseinen rouva tekee mun elämästä helvettii monesti oon joutunu vessaan meneeen itkeen ku se "piilovittuilee" enkä uskalla sanoo vastaan kotiin tullessa masentaa eikä jaksa tehä mitää...mitä teen ?? olisin irtisanonutkin itseni niin paha olla oli yhdessä vaiheessa..mut sit kuulin et siitä saa pitkän karenssin..millä sitä sit elää mieski työttömänä..on tuo lama ja kaikkee..eihän tuollainen pahaolo voi lapselle ainakaa hyvää tehdä

Hae sairaslomaa, eikähän se oo se ainut ratkaisu nyt sun tilanteessa. Viikon tai kahden lepo voi tehdä ihmeitä aikaan ja mielesi parantua joten voit olla ja pystyt olemaan töissä taas, ainakin vähän aikaa. Irtisanoutumaan älä ala, se on lapsellista. Hae saikkua aina kun tuntuu siltä ettei enää pysty.

p.s. Välimerkit ja isot kirjaimet olis kiva lisä sun kirjoitukseen. Silloin siinä olis jotain järkee ja miellyttävämpi lukea eikä heti tulis mieleen teiniangstimeininki.

 

[OT mutta kuitenkin]

(sorry mut mua hämää, kun melkein kaikki kirjoittaa sairausloman väärin)