Säälittää niin laittaa tuo kymmenkuinen hoitoon, mut ei ole muitakaan vaihtoehtoja... =(

  • Viestiketjun aloittaja Suruisa
  • Ensimmäinen viesti
Marja
Alkuperäinen kirjoittaja emo:
ku hiukka epärealistista ja suvaitsematonta. kuinkahan monella työssäkäyvälläkään on varaa sitä sisäfilettä sinne pöytään ostaa...oletko sä ise sitten koskaan käynyt töissä?
Mikä kohta sinusta on epärealistista? sekö että haluan itse hoitaa lapseni? Vai sekö, että olemme järjestäneet elämämme ennen lapsia niin, että minulla on mahdollisuus olla kotona? Voin myöntää, että "menetämme" montaa sataa euroa kuussa sillä että lapsemme saavat olla äidin kanssa kotona, mutta se ei ole mielestäni rahassa mitattavissa, että lapsilla on läsnä oleva äiti.
 
v
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No sitähän tässä just harmittelen, luitko ollenkaan koko ketjua?? Sydän vuotaa verta kun joudun hoitoon viemään, mut kun ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin! Meneekö se perille vai joudunko vielä vääntämään rautalangasta?
Miten niin ei ole mahdollisuutta? Eihän sua kukaan kotiin pakota jäämään. Jos miehes tienaa käteen 2000 euroa niin se on hyvin ja kun asutte vielä pikkupaikkakunnalla niin asuntolainaa tuskin hirveästi on. Valintoja, valintoja. Tietty jos pitää olla autolainat, elektroniikkaa, kaikkea vimpan päälle niin eihän se raha "riitä"
Mene ihmeessä töihin jos haluat mutta älä nyt väitä ettei mahdollisuutta ole.
Aivan! VALINTOJA vauvan etua ajatellen. Pidä Marja puolesi, tällä palstalla riittää näitä, joille kasvatus on " liian hermoille käyvää" jua siksikin päiväkoti on niin puolustettava paikka jo pienille taapero ikäisille. Kyllä lapset sopeutuu, ja on niin SOSIAALISIA kontakteja ja virikkeitä kaapaivia...Älytöntä p*ska puhetta. Ja helkutti, on kotiäitejä ( allekirjoittanut), joilla on työ, eikä lapsia hankita liukuhihnalla .
 
fk
Alkuperäinen kirjoittaja Marja:
Mää en vaan yksinkertaisesti ymmärrä minkätakia niitä lapsia tehdään, muttei niitä voida edes sitä 3 vuotta itse hoitaa!!!??? Tässä kohdassa kysytään, eikö äidillä saa olla ura haaveita jne. tottakai saa olla mutta jos sinä elämästäsi teet noin 40 vuotta työtä etkä siitä raski lapsesi hyväksi sitä 3 vuodesta luopua niin ei välttämättä kannata niitä lapsia tehdä! Tai vedotaan johonkin asuntolainan maksuun, järkevä ja elämäänsä suunnitteleva aikuinen kyllä osaa hoitaa taloutensa niin ettei sen kolmen vuoden aikana nälkään kuole vaikka ei olisikaan vara pitää sitä uutta farmari autoa. Laittaa rahaa säästöön ennekuin lapsen tekee, ottaa sen jumalattoman asuntolainan vasta sen kolmen vuoden jälkeen jne. vaihtoehtoja kyllä aivan varmasti on!
Mutta ei, itsekeskeisesti pitää saada kaikki mahdollinen ja mieluiten vielä nopeesti...


Yleensä täällä jutut naurattavat, mutta nyt taidan jo kallistua itkun puolelle. Lapsen vanhemmilta pitäisi siis edellyttää, että heistä jompikumpi sitoutuu olemaan kotona 3 vuotta. Jos lapsia tulee useampia, ollaan pian tilanteessa, että 10 vuotta kotonaoloon ei enää riitä. Siinä vaiheessa onkin jo aika turha lähteä tosissaan haastamaan työmarkkinoille. Etenkin jos hakee jotain muuta kuin aivan rivihommia. Aika usein perheissä, joissa ei olla tuota "vaadittua" kolmea vuotta kotona, on korkea koulutustaso ja hyvät työpaikat. En näe henkilökohtaisesti mitään pahaa perheen ja työn yhteensovittamisessa. Usein myös lapsiin panostetaan tosissaan perheen yhteisellä ajalla.

Tottakai kotiäiteys on hienoa, mutta ei ainoa oikea tapa olla äiti. Ja rakkautta lapsia kohtaan löytyy varmasti ihan samoissa määrin, oli valinta mikä tahansa.

Entäpä sitten alkoholisti ym. ongelmaperheet, niissä on usein äiti - ja varmaan yhtä usein myös isä lisäksi - kotona enemmänkin kuin tuon 3 vuotta. Siinähän sitten rakastetaan lapsia ja annetaan eväitä elämää varten.

Ja kyllä, itse en ole yhdenkään lapsen kanssa ollut tuota kolmea vuotta kotosalla. Ihan kivasti menee silti, niin äidillä kuin lapsillakin. Hyvin on sopinut yhteen kahdet korkeakouluopinnot, kolme lasta ja yli 600 alaista töissä.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja emo:
ku hiukka epärealistista ja suvaitsematonta. kuinkahan monella työssäkäyvälläkään on varaa sitä sisäfilettä sinne pöytään ostaa...oletko sä ise sitten koskaan käynyt töissä?
Ei sisäfile nyt niin kallista ole. Moni toimeentulotuella olevakin voi sitä ostaa, vaikkakin yleensä meillä on ulkofilettä.
 
v
Alkuperäinen kirjoittaja fk:
Alkuperäinen kirjoittaja Marja:
Mää en vaan yksinkertaisesti ymmärrä minkätakia niitä lapsia tehdään, muttei niitä voida edes sitä 3 vuotta itse hoitaa!!!??? Tässä kohdassa kysytään, eikö äidillä saa olla ura haaveita jne. tottakai saa olla mutta jos sinä elämästäsi teet noin 40 vuotta työtä etkä siitä raski lapsesi hyväksi sitä 3 vuodesta luopua niin ei välttämättä kannata niitä lapsia tehdä! Tai vedotaan johonkin asuntolainan maksuun, järkevä ja elämäänsä suunnitteleva aikuinen kyllä osaa hoitaa taloutensa niin ettei sen kolmen vuoden aikana nälkään kuole vaikka ei olisikaan vara pitää sitä uutta farmari autoa. Laittaa rahaa säästöön ennekuin lapsen tekee, ottaa sen jumalattoman asuntolainan vasta sen kolmen vuoden jälkeen jne. vaihtoehtoja kyllä aivan varmasti on!
Mutta ei, itsekeskeisesti pitää saada kaikki mahdollinen ja mieluiten vielä nopeesti...


Yleensä täällä jutut naurattavat, mutta nyt taidan jo kallistua itkun puolelle. Lapsen vanhemmilta pitäisi siis edellyttää, että heistä jompikumpi sitoutuu olemaan kotona 3 vuotta. Jos lapsia tulee useampia, ollaan pian tilanteessa, että 10 vuotta kotonaoloon ei enää riitä. Siinä vaiheessa onkin jo aika turha lähteä tosissaan haastamaan työmarkkinoille. Etenkin jos hakee jotain muuta kuin aivan rivihommia. Aika usein perheissä, joissa ei olla tuota "vaadittua" kolmea vuotta kotona, on korkea koulutustaso ja hyvät työpaikat. En näe henkilökohtaisesti mitään pahaa perheen ja työn yhteensovittamisessa. Usein myös lapsiin panostetaan tosissaan perheen yhteisellä ajalla.

Tottakai kotiäiteys on hienoa, mutta ei ainoa oikea tapa olla äiti. Ja rakkautta lapsia kohtaan löytyy varmasti ihan samoissa määrin, oli valinta mikä tahansa.

Entäpä sitten alkoholisti ym. ongelmaperheet, niissä on usein äiti - ja varmaan yhtä usein myös isä lisäksi - kotona enemmänkin kuin tuon 3 vuotta. Siinähän sitten rakastetaan lapsia ja annetaan eväitä elämää varten.

Ja kyllä, itse en ole yhdenkään lapsen kanssa ollut tuota kolmea vuotta kotosalla. Ihan kivasti menee silti, niin äidillä kuin lapsillakin. Hyvin on sopinut yhteen kahdet korkeakouluopinnot, kolme lasta ja yli 600 alaista töissä.
No, veitkö " fk" lapsesi pk:n alle vuoden iässä. Paras ratkaisu elämässä?
 
koiruus
Oletteko te oikeesti noin tyhmiä? Tämän järkevän aikuisen elämä on muuttunut ainakin kuluneen vuoden sisällä niin että heikompaa hirvittäisi, että se siitä suunnittelusta. Minkä takia se on oikeesti noin vaikea käsittää että jokaisella on oma elämän tilanne ja jos se sattuu olemaan erilainen kuin oma niin ehkä siihen ei kaikki omat valinnat päde.

Meidän taloustilanne on muuttunut vuoden takaiseen noin -3000e että revipä siitä huumoria ja KYLLÄ minun on lähdettävä takaisin töihin vaikka halua olisi ollut olla kotona pidempään...
 
Hei Ap, meillä laitettiin 10-kuinen viime syksynä hoitoon ja hyvin on pärjännyt. Tosin me ei viety tarhaan vaan palkattiin kahden muun perheen kanssa yhteinen hoitaja ja miehen työvuorojen takia ei ole ihan joka päivä hoidossa plus iltavuoropäivinä vaan iltapäivät, mutta tiedän tunteesi ja tuskasi täsmälleen.

En tiedä mikä tilanne on Oulun seudulla, mutta Kela korvaa yksityisen hoitajan palkkaamisesta jonkun 137 eur/kk ja siihen tulee päälle sitten mahdollisesti kunnan maksama kuntalisä. Otapa selvää, löytyisikö muita lapsiperheitä, joiden kanssa voisitte yhdessä palkata hoitajan? Hyvä paikka laittaa hakuilmoituksia on ainakin hoitopaikka.net. Vastailen mielelläni myös yv:nä jos tässä kuviossa on sulla jotain kysyttävää.

Mitä tuohon hoitoon tulee, niin itse olen kokenut sen ihan positiivisenakin asiana. Meidän poika ainakin tykkää olla hoidossa - meillä aivan IHANA hoitaja - ja nauttii muiden lasten seurasta. Huomasin, että pojasta on tullut sosiaalisempi ja varmempi muiden lasten seurassa. Enemmän tuossa hoitoon viemisessä äidin sydän itkee verta kuin sen lapsen, on tietysti hirveän paljon lapsestakin kiinni se sopeutuminen.

Onnea uudelle työllesi ja tsemppiä hoitopaikkajärjestelyihin!
 
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No sitähän tässä just harmittelen, luitko ollenkaan koko ketjua?? Sydän vuotaa verta kun joudun hoitoon viemään, mut kun ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin! Meneekö se perille vai joudunko vielä vääntämään rautalangasta?
Miten niin ei ole mahdollisuutta? Eihän sua kukaan kotiin pakota jäämään. Jos miehes tienaa käteen 2000 euroa niin se on hyvin ja kun asutte vielä pikkupaikkakunnalla niin asuntolainaa tuskin hirveästi on. Valintoja, valintoja. Tietty jos pitää olla autolainat, elektroniikkaa, kaikkea vimpan päälle niin eihän se raha "riitä"
Mene ihmeessä töihin jos haluat mutta älä nyt väitä ettei mahdollisuutta ole.
Kyllä väitän, ettei ole. Luitko, että olen ollut työttömänä ja sain just vakipaikan? Tiesitkö, että se on aika pirun hyvin näinä aikoina! Ja se on otettava vastaan, jos haluan myös tulevaisuudessa olla työelämässä mukana. Olen kohta kolmikymppinen ja takana on n. vuoden kestänyt työsuhdepätkä koulunkäynnin lisäksi. Mitähän mä sulle tätä selitän ees...sulla on oma (ainut oikea) mielipide, ja mulla omani. Love and peace =)
Luin, mutta sä yrität tehdä itsestäsi marttyyrin väittämällä ettei ole mahdollisuutta. Totta kai on, koska ei kukaan pakota sinua työtä ottamaan vastaan. Sinunhan valintasi se hyvänen aika on. Ei mulla ole mitään ainutta ja oikeaa mielipidettä, mutta ihmettelen vaan tätä sun tekopyhää itkua siitä, kun ei muka ole mahdollisuutta.
 
ap
No niin, marttyyriäiti taas täällä! =) (Viitaten edelliseen viestiin)

Onneksenne (ja myös suureksi ilokseni itselleni ja miehelleni) saan ilmoittaa, että saimme lasten hoidon järjestettyä niin, että heidän tarvitsee olla vain 10 päivää kuukaudessa hoidossa. Säästämme hoitokuluissa -ja mikä parasta, lapset saavat olla suurimman osan ajasta kotona isän tai äidin (tai molempien) kanssa.

Ainut negapuoli on, että miehelläni ja mulla on entistä vähemmän aikaa olla yhdessä, mutta mennään nyt näin ainakin jonkun aikaa, niin että pienempikin on vähän isompi =)

 

Yhteistyössä