Aika mustavalkoisia mielipiteitä. Itselläni on opistotasoinen tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto. Erittäin hyvät paperit...stipendinkin sain. Silti olen ollut kotiäitinä pian 12 vuotta ihan omasta vapaasta tahdostani. Lapsille ratkaisu on ollut hyvä ja itse olen nauttinut näistä elämää ja työtä täynnä olleista vuosista. Virikkeitä ja toisten lasten seuraa voi kyllä kotihoidetuillekin lapsille järjestää, jos halua ja viitseliäisyyttä riittää. Koululaisilla on kavereita...välillä niitä ramppaa melkein liiaksi asti, mutta hyvä vain, että kavereita on. Pienimmillä on kerhokaverit ja naapurin muksut ja tietysti toisensa
![Hymy :) :)]()
Vanhin lapsi on lahjakas muusikon alku ja ainoana jo numerotodistuksen saaneena keskiarvokin 9.5. Muilla taitaa liikunta olla rakkain harrastus. En tiedä, mikä asia lapsillani nyt sitten voisi olla paremmin, jos olisin hoitoon vienyt...kenties kaikki olisi yhtä hyvin, koska kotona on kaikki asiat kunnossa. Haluan vain kirjoituksellani osoittaa, että kyllä meitä fiksuja ja lahjakkaita naisia täältä kotoakin löytyy. Niin ja niitä sosiaalisia taitavia lapsia