Saanko ihmetellä?! (ihmettelen silti) MIKSI jo viikolla 38 ja jotain tuskaillaan ja kauhistellaan ja naristaan?

Tai sitten on NIITÄKIN ihmisiä, joilla on vaivoja, mutta jotka eivät koko ajan tuo niitä esille .

Mieluummin valitan "ääneen" kuin olen hiljaa ja sitten katkerana haukun niitä jotka kehtaa valittaa. Ja itse valitin nimen omaan netissä olostani, ettei kenenkään tarvinnut irl:ssä vittuuntua.
Voisin mäkin ruveta vittuilemaan niille, jotka eivät kestä synnytystä ilman kivunlievitystä, mutta ei ole tarvetta alentua sille tasolle.

Kateuskortti. Kateuskortti.
Itseasiassa kaikki joilla on vaivoja, mutta jotka eivät niitä alvariinsa tuo suureen ääneen esille, ovatkin vain KATEELLISIA.

No sulla on ainaki lääkitys kohillaan.

Ah, ihana 2+

 

Juu, mutta aina voi nostaa itseään täällä jalustalle kun on NIIIIN nöyrä ettei ollenkaan koskaan mistään valita.

Tai sitten huomata kerrankin, että joku ON minun asioistani kiinnostunut kun olen RASKAANA (ensimmäinen nainen maanpäällä tuossa tilassa ? ).

 

Tai sitten on NIITÄKIN ihmisiä, joilla on vaivoja, mutta jotka eivät koko ajan tuo niitä esille .

Mieluummin valitan "ääneen" kuin olen hiljaa ja sitten katkerana haukun niitä jotka kehtaa valittaa. Ja itse valitin nimen omaan netissä olostani, ettei kenenkään tarvinnut irl:ssä vittuuntua.
Voisin mäkin ruveta vittuilemaan niille, jotka eivät kestä synnytystä ilman kivunlievitystä, mutta ei ole tarvetta alentua sille tasolle.

Kateuskortti. Kateuskortti.
Itseasiassa kaikki joilla on vaivoja, mutta jotka eivät niitä alvariinsa tuo suureen ääneen esille, ovatkin vain KATEELLISIA.

Ah, ihana 2+

Mitä sä sekoilet?
Mistä lähtien katkeruus ja kateus on olleet samoja asioita?

 

Juu, mutta aina voi nostaa itseään täällä jalustalle kun on NIIIIN nöyrä ettei ollenkaan koskaan mistään valita.

Tai sitten huomata kerrankin, että joku ON minun asioistani kiinnostunut kun olen RASKAANA (ensimmäinen nainen maanpäällä tuossa tilassa ? ).

Onko sulla lapsia?

 

Ei voi tietää kun syntys 37+0

 

Varmaan siksi, että rv 38 lapsi on jo valmis tähän maailmaan ja eräillä paino arvioksi on heitetty jo vajaa 4 kiloa rv 38, niin jostain syystä lapsi tuntuu kovin isolta tässä persjalkaisessa kropassa! Ja muutenkin, ei loppu raskaus herkkua ole, sano mun sanoneen. :headwall:

Pakkoko sitä oli hankkiutua siihen tilaan?

No sähän sen sanoit. Mitenkäs nyt sitten... pitäiskös keskeyttää koko touhu. Onko jotain neuvoja kun valittaakkaan ei saa ? :xmas:

 

Ai, täällähän on juttu muuttunut. Ensin puhutaan valittamisesta, nyt ollaankin jo menossa siinä että valitetaan jatkuvasti kaikille vastaantuleville. Mihinhän juttu seuraavaksi muuttuu
Jos sä olisit kokenut vaikean raskauden niin ymmärtäisit kyllä.

Eli kaikki jotka EIVÄT VALITA ovat kultalusikka perseessä odottavia?

 

Öö.. vaikka siksi, että jokainen potku ja muljahdus sattuu niin ettei mitään rajaa? Ei pysty nukkumaan, missään asennossa ei ole muutenkaan hyvä olla jne jne jne.. kyllä se aika tuskaista on jo. Olo on kömpelö, iso maha on ollut edessä jo hyvän tovin niin ettei itse saa sukkiakaan jalkaan ilman mitä ihmeellisintä akrobatiaa. Ja se odotus, odottavan aika on pitkä.. alkaahan siinä pieni kärsimättömyys iskemään kun tietää, että kohta on sylissä se joka on matkannut sun mahassa jo sen vajaa 9kk. Idioottimaista morkata jos toisella on loppuraskaus ja olo tukala, osoittaa hienoista järjen köyhyyttä.

Jep, olin joskus tätä samaa mieltä, ja odotin kovasti vauvoja syntyväksi jo rv 38 alkaen. Kunnes aloin odottaa kaksosia, ja nuo sinunkin luettelemat vaivat ei oikeestaan tuntuneet enää edes mainitsemisen arvoisilta verrattuna kaksosraskauden olotilaan rv 30 alkaen... :lauhg:

 

No sähän sen sanoit. Mitenkäs nyt sitten... pitäiskös keskeyttää koko touhu. Onko jotain neuvoja kun valittaakkaan ei saa ? :xmas:

Vielä ehtii salissa anella synnytyksen lomassa aborttia :saint:

 

Jep, olin joskus tätä samaa mieltä, ja odotin kovasti vauvoja syntyväksi jo rv 38 alkaen. Kunnes aloin odottaa kaksosia, ja nuo sinunkin luettelemat vaivat ei oikeestaan tuntuneet enää edes mainitsemisen arvoisilta verrattuna kaksosraskauden olotilaan rv 30 alkaen... :lauhg:

Nooh, kaksosraskaudet on pikkasen eri juttu. Mä kiitin kyllä onneani moneen otteeseen, että mulla oli mahassa vaan yks

 

Ai, täällähän on juttu muuttunut. Ensin puhutaan valittamisesta, nyt ollaankin jo menossa siinä että valitetaan jatkuvasti kaikille vastaantuleville. Mihinhän juttu seuraavaksi muuttuu
Jos sä olisit kokenut vaikean raskauden niin ymmärtäisit kyllä.

Eli kaikki jotka EIVÄT VALITA ovat kultalusikka perseessä odottavia?

Ei, vaan ne jotka ovat kokeneet oikeasti vaikean raskauden tajuavat pitää sen suunsa kiinni, toisin kuin sinä.

 

Varmaan siksi, että rv 38 lapsi on jo valmis tähän maailmaan ja eräillä paino arvioksi on heitetty jo vajaa 4 kiloa rv 38, niin jostain syystä lapsi tuntuu kovin isolta tässä persjalkaisessa kropassa! Ja muutenkin, ei loppu raskaus herkkua ole, sano mun sanoneen. :headwall:

Pakkoko sitä oli hankkiutua siihen tilaan?

No sähän sen sanoit. Mitenkäs nyt sitten... pitäiskös keskeyttää koko touhu. Onko jotain neuvoja kun valittaakkaan ei saa ? :xmas:

Uudelleen ei saa ainakaan siihen tilaan hankkiutua . Pitäisi kerrasta oppia perkele.

 

Öö.. vaikka siksi, että jokainen potku ja muljahdus sattuu niin ettei mitään rajaa? Ei pysty nukkumaan, missään asennossa ei ole muutenkaan hyvä olla jne jne jne.. kyllä se aika tuskaista on jo. Olo on kömpelö, iso maha on ollut edessä jo hyvän tovin niin ettei itse saa sukkiakaan jalkaan ilman mitä ihmeellisintä akrobatiaa. Ja se odotus, odottavan aika on pitkä.. alkaahan siinä pieni kärsimättömyys iskemään kun tietää, että kohta on sylissä se joka on matkannut sun mahassa jo sen vajaa 9kk. Idioottimaista morkata jos toisella on loppuraskaus ja olo tukala, osoittaa hienoista järjen köyhyyttä.

Jep, olin joskus tätä samaa mieltä, ja odotin kovasti vauvoja syntyväksi jo rv 38 alkaen. Kunnes aloin odottaa kaksosia, ja nuo sinunkin luettelemat vaivat ei oikeestaan tuntuneet enää edes mainitsemisen arvoisilta verrattuna kaksosraskauden olotilaan rv 30 alkaen... :lauhg:

Ja siitä sinulle annettakoon kultainen sädekehä. Kärsi kärsi, kirkkaamaan kruunun saat! Aina löytyy joku jolla on asiat olleet VIELÄ pahemmin, ällös siis koskaa uskalla valittaa omista vaivoistasi.

 

Ja siitä sinulle annettakoon kultainen sädekehä. Kärsi kärsi, kirkkaamaan kruunun saat! Aina löytyy joku jolla on asiat olleet VIELÄ pahemmin, ällös siis koskaa uskalla valittaa omista vaivoistasi.

Mikä vittu täällä on jollain ongelmana

 

Valitetaan sitä turhemmastakin kuin raskausvaivoista. Ne ainakin on todellisia.

hirn

Yhtä typerä minäkin olin vielä eka raskauden jälkeen.

Taidat olla edelleenkin

Ihanaa miten tasokasta keskustelua. Kyllä tämä 2+ on sitten helmi!

Raskausvaivat todellisia kaikilla valittajilla?

EI TASAN OLE!
Toiset nyt vaan tykkää valittaa, sillä saa huomiota .

Mutta keltä se on pois jos joku valittaa? Antaa valittaa jos siltä tuntuu. Jos ei jaksa kuunnelaa, liukenee pois paikalta, tai laittaa korvatulpat korviinsa. Tai ajattelee omiaan eikä kuuntele. Musta on kaikista turhinta "valittaa" siitä että toiset valittaa. :saint:

 

Ai, täällähän on juttu muuttunut. Ensin puhutaan valittamisesta, nyt ollaankin jo menossa siinä että valitetaan jatkuvasti kaikille vastaantuleville. Mihinhän juttu seuraavaksi muuttuu
Jos sä olisit kokenut vaikean raskauden niin ymmärtäisit kyllä.

Eli kaikki jotka EIVÄT VALITA ovat kultalusikka perseessä odottavia?

Ei, vaan ne jotka ovat kokeneet oikeasti vaikean raskauden tajuavat pitää sen suunsa kiinni, toisin kuin sinä.

VÄITÄTKÖ SINÄ, ETTÄ KAIKKI JOTKA E I V Ä T VALITA,että heistä kukaan ei ole kokenut vaikeaa raskautta?

 

Varmaan siksi, että rv 38 lapsi on jo valmis tähän maailmaan ja eräillä paino arvioksi on heitetty jo vajaa 4 kiloa rv 38, niin jostain syystä lapsi tuntuu kovin isolta tässä persjalkaisessa kropassa! Ja muutenkin, ei loppu raskaus herkkua ole, sano mun sanoneen. :headwall:

Pakkoko sitä oli hankkiutua siihen tilaan?

No sähän sen sanoit. Mitenkäs nyt sitten... pitäiskös keskeyttää koko touhu. Onko jotain neuvoja kun valittaakkaan ei saa ? :xmas:

Uudelleen ei saa ainakaan siihen tilaan hankkiutua . Pitäisi kerrasta oppia perkele.

Paitsi kun se eka raskaus oli helppo ja toinen vaikea :saint:

 

En jaksa koko ketjua lukea, mutta menin avaamaan suuni asiasta kun olin raskaana ja sain heti kommenttia. Siis itse olin viikolla 36 ja samassa pöydässä istui puolenkymmentä muuta tulevaa äitiä, kaikilla ensimmäinen raskaus joka suurin piirtein samassa vaiheessa kuin itselläni. Kenelläkään ei ollu raskausmyrkytystä eikä muitakaan isompia vaivoja ollut. Porukka valitti, että saisi jo syntyä ja ei enää jaksaisi ja niin edelleen, kun minä tuumin, että ei minulla ole mikään kiire saada tätä ulos. Minua katsottiin todella pitkään ja yritin selittää, että yritän nauttia tästä raskaudesta parhaani mukaan kun ei raskautuminen kovin helppoa ollut, eikä meille välttämättä toista suoda. Epäilinpä että minun tulee vielä ikävä tätä isoa mahaa ja että kyllä se vauva ehtii syntyä, vaikka menisi pari viikkoa ylikin. Minut teilattiin täysin toteamalla, että noinko vähän minä odotan näkevän oman lapseni, että jokaisen kunnon äidin pitäisi palavasti odottaa näkevänsä oman lapsensa.

Toki ymmärrän sen jos oikeasti on hankala raskaus ja on vaivjoa, mutta ilmeisesti täysin terveenkin "kuuluu" valittaa jotta olisi mahdollisimman hyvä äiti.

 

Öö..No jos vaikka oikeesti on tukala olo. Voisko se olla mahdollista? :snotty:

Juu, kaikilla näillä valittajilla on ihan varmasti tukala olo. Lapsi syntyy, kun se on valmis. Ei tippaakaan aiemmin vaikka valittaisi kuinka.
Kelle tämä tuli yllätyksenä?

Minulle, tavallaan...

Ensimmäinen raskaus oli vaikea, vaikken itse sitä niin kokenut kun olin vain onnellinen ja autuaan tietämätön kaikesta. Kyllä, alkuraskaus oli runsaita vuotoa ja pelkoa keskenmenosta. Sitten oli puolessa välin hetki rauhallisempaa, kunnes lapsivettä alkoi kertyä huimia määriä, rv26 ihmiset jo kyselivät paljonko olen yliajalla ja supistelu oli jatkuvaa, oli jäätävä sairaslomalle jo tuolloin (muitakin vaivoja). Rv 35 vauva kääntyi perätilaan ja samalla käytännössä lakkasi liikkumasta, siihen syssyyn vielä toispuolinen kasvohalvaus päälle. Ja töytyy sanoa että tuon kasvohalvauksen jälkeen olo oli todella tukala, silmä roikkui ja kuivui, ei meinannut nähdä jne. Samalla pelkäsin kuollakseni synnytystä, oli niin vahva tunne siitä että vauvalle tapahtuisi jotain ikävää. Pelko oli osin aiheellinen, sillä kääntöyritys rv37 muuttuikin kiireelliseksi sektioksi kun istukan toiminta oli mennyt niin heikoksi että vauva olisi pian menehtynyt. Syntyi kuitenkin olosuhteisiin nähden hyväkuntoinen, vaikkakin pienikokoinen down-poika. :heart:

Seuraavassa raskaudessa moni juttu meni normaalimman kaavan mukaan, kuitenkin synnytys pelotti yhä ja kun lapsiveden määrä taas alkoi huidella taivaissa heräisi tietty pelko (ei oltu käyty lapsivesipunktiossa). Tietty ryömimällä liikkuvan, hypotonisen 1v isoveljen kanniskelukin teki oloa tukalaksi mutta oli oikeatsi huolista pienimpiä. Pelkäsin synnytystä näin pian sektion jälkeen, varsinkin kun vauvan tiedettiin olevan isokokoinen. Uskokaa tai älkää, pelkäsin todella ihan vain kohtukuolemaa aivan järjettömästi. Halusin vain tuon lapsen elossa pihalle, vaikka sitten muutaman viikon la:ta ennen. Käynnistysyritys rv39 kun tiedettiin vauvan olevan 4,5kg kokoinen tuntui sekin hurjalta - myös lääkäristä joka sitten päätyi sektioon. Varmasti ihan hyvä päätös ja säästi tulevaisuudessa monilta turhilta mietteiltä kun lapsen kehitys ei osoittautunutkaan normaaliksi, lopulta päädyttiin autismidiagnoosiin hänen kohdallaan.

Tässä syitä miksi en halua omien vauvojeni kanssa odottaa sitä että syntyvät vain ajallaan... Minun lapseni eivät sillä keinoin olisi elävinä tänne päätyneet (kuopus ehkä, mutta vammansa olisivat varmasti olleet huomattavasti pahemmat). Minulle todella on ensisijaista että saan sen lapsen elävänä ja mielellään mahdollisimman pienin vammoin syliini, muut ongelmat olen sitten valmis ottamaan vastaan. Ja kyllä, on helpottavaa tietää että seuraavat vauvat tullaan kuitenkin leikkaamaan ulos hyvissäajoin ja raskauksia seurataan tarkasti.

 

Mutta keltä se on pois jos joku valittaa? Antaa valittaa jos siltä tuntuu. Jos ei jaksa kuunnelaa, liukenee pois paikalta, tai laittaa korvatulpat korviinsa. Tai ajattelee omiaan eikä kuuntele. Musta on kaikista turhinta "valittaa" siitä että toiset valittaa. :saint:

valivalivalivali

 

PEESI!!!

(ja kaikille näille valittelijoille, joilla "on tukala olo" jne salaa toivon, että raskaus jatkuu VÄHINTÄÄN 43. viikolle asti!)

No toi nyt on jo todella naurettavaa ja hyvin lapsellista. Teillä on todellakin ollut helppo raskaus, joten ei taida olla hajuakaan miten tuskallista jo pelkkä kävely voi olla, kun on oikeesti selkä rikki. saatikka nukkuminen sitten. Sen kun itse kokee, niin ymmärtää sen, eikä kyllä ketään järkevä ihminen sitä toisielle toivo..

 

Ai, täällähän on juttu muuttunut. Ensin puhutaan valittamisesta, nyt ollaankin jo menossa siinä että valitetaan jatkuvasti kaikille vastaantuleville. Mihinhän juttu seuraavaksi muuttuu
Jos sä olisit kokenut vaikean raskauden niin ymmärtäisit kyllä.

Eli kaikki jotka EIVÄT VALITA ovat kultalusikka perseessä odottavia?

Ei, vaan ne jotka ovat kokeneet oikeasti vaikean raskauden tajuavat pitää sen suunsa kiinni, toisin kuin sinä.

VÄITÄTKÖ SINÄ, ETTÄ KAIKKI JOTKA E I V Ä T VALITA,että heistä kukaan ei ole kokenut vaikeaa raskautta?

Eikö tullut vielä tarpeeksi rautalangasta väännettynä? Ne jotka ovat kokeneet oikeasti vaikean raskauden, eivät takuulla tule vittuilemaan ja naureskelemaan niille jotka valittavat raskaudestaan vaan ymmärtävät pitää suun kiinni. Tuliko tarpeeksi selvästi?

 

Mulla oli suhthelppo raskaus, mutta silti tajuan että kaikilla ei näin ole vaan voi olla todella vaikiaa. Aivan käsittämätöntä tekstiä taas joiltakin ja auotaan päätänsä.

 

Saanko ihmetellä kuinka moni jaksaa valittaa siitä kun toiset valittaa??? Antaa valittaa! Jos ei jaksa kuunnella niin voi sitten valittaa etten jaksa kuunnella kun valitat. Valitan!

 

Antaa valittaa, ei tuo nyt ole onneks ainoa asia maailmassa josta ihmiset valittaa, onhan niitä kaikenlaisia, eikä oo pakko kuunnella.