Jussin ystävä kertoo (vaiko Jussi itse sittenkin kirjoittanut who knows) :
"Ajoin auton Saanan ulko-oven edustalle. Saimme autoon jonkun musiikkivehkeen, mutta siten alkoi ihmenäytelmä. Saana ei halunnut palauttaa kaikkea, vaan totesi ne ihan käyttökelpoisiksi ja arvokkaiksi. Saanan sanoilla: Kaikkea ei voi saada. Sormusta ei Saana tietenkään palauttanut. Tuli vaikutelma, että sormushan on aivan arvoesine. Sitä ihmettelen kuitenkin eniten, miten äiti voi viedä vieraan lapsen rakkaita tavaroita. Jussille Peppi on rakas lapsi. Jussi oli antanut Pepin videot ja CD-levyt käytettäväksi Saanan lapselle sikäli kuin Peppi ei ole paikalla, mutta nyt Saana ei palauttanut edes Pepin tavaroita. Kysyin paluumatkalla ääneen: Miten äiti voi viedä vieraan lapsen rakkaita tavaroita?
Jussi sirkutti ja leperteli tavanomaiseen tapaansa niin kuin edellisiltana elokuvan ensi-illan jälkeenkin kutsuvieraat saivat ihmetellä Jussin puhetavan ja äänen muuttumisesta, kun hän puhuu Saana-rakkaalle. Siinä Jussi seisoi ulko-oven raossa sekä jutteli Saanan ja Saanan lapsen isän kanssa. Yllättäen Saanalle juolahti jotain mieleen ja hän meni ripeästi ylös asuntoonsa. Asunnon ovelta hän huuti provokatiivisesti lapsensa isälle: Tule nopeasti tänne. Mitä ihmettä?, kysyin outoa muutosta. Miksi tavaroiden luovuttamista ei voisi hoitaa aikuisen ihmisen hienotunteisuudella, vaan puberteettimainen äkillisyys valloittaisi käytöksen?
Jussi meni hiukan jäljessä Saanan asunnon ovelle ja pyysi postiluukun raosta, että Saana palauttaisi sormuksensa ja Pepin tavarat. Postiluukku kääntyi jossakin määrin Jussin yrittäessä saada sanoa sanottavansa pienestä raosta. Arvasin oikein Saanan provokatiivisen näytelmän ja pyysin Jussia alas autoon. Ymmärtääkseni Jussilla oli mukana maineensa turvaksi pieni videokamera, erheellisten tarinoiden välttämiseksi. Jussi tuli välittömästi alas, kertomansa mukaan potkaisi lähtiessään ovea. Menimme autoon, jossa Jussi soitti useat kerrat Saanalle ja puhui samalla lempeydellä: Eikö me voida hoitaa rauhallisesti asioita, annat takaisin jotkut tavarani, joilla on tunnearvoa minulle ja Pepille? Poista se hirvittävä väite, että avioliitto olisi ollut joku julkisuustemppu.
Minun on vaikea ymmärtää, miksi Saana ei voinut tehdä suhteen lopettamista kauniisti, vaan pisti blogiinsa kirjoituksen vaarallisista miehistä, jotka olisivat olleet uhkaavia ja hänen olisi pitänyt juosta asuntoonsa pakoon. Miksi pitää yhä edelleen kaiken loukkaavan jälkeen luoda vielä lisää pahaa? Keskustelin tästä Jussin kanssa kotimatkalla. Menimme hotelli Park Käpylään ja saimme auki internet-yhteyden: ihmettelimme, että toden totta nuori nainen päättää iskeä yhä edelleen. Todellakin hän kaipaa kaiken tämän jälkeen komeaa, rikasta prinssiä, joka tulee asunnon oven taakse. Itse jatkan Jussin ystävänä köyhäkin kelpaa ystäväksi.
Saana lähetti Jussille tämän kaiken tapahtuneen ja kirjoittelunsa jälkeen - yöllä kello 23:46 - hekumallisen tekstiviestin. Saana ei kuitenkaan muuttanut facebookin sinkku-päivitystä eikä toivetta rikkaasta prinssistä ja erityisesti hän ei poistanut perätöntä uhkauskertomusta. Hän sai kuitenkin blogin kirjoittajilta ohjeita avioliiton jatkamiseksi ainakin 2 vuotta. Rakkautta luonnollisesti kaipaava Saana kirjoitti: Lähetä minulle joku viesti. Rakasta muo, halua mua! (kello 23:46). Lisäksi hän esitti, että huomenna Saana menisi etsimään yhteistä kämppää Jussinsa kanssa: loukkaava blogikirjoitus olisi panttina, jotta Jussi lähtisi etsimään asuntoa.
Mietin Jussin kanssa tilannetta. Uskon jokaisen ihmisen kaipaavan rauhaa, tasapainoa ja rakkautta. Myös Saanalla on luonnollinen tarve menestykseen ja ihanaan elämään. Siksi rohkenen toivoa Saanalle siunausta ja onnistumista rikkaan prinssin löytämisessä: tämä prinssi ei tarjoa vain pientä kämppää, vaan koko kartanon ja onnellisen elämän. Ymmärrän Jussinkin toivovan kaikkea onnistumista Saanalle: rakkautta, eheyttä ja vaurautta. Elämä saa olla ihanaa."
Ja varmaan se exäkin teini joka siellä seassa soppaa hämmentää. Nehän härnää pappaa oikein kunnolla.
