Saako vahvaa lasta kiusata?

["carelia"]

Eipä aivan puolueettomalta tuo opettaja vaikuta. Eli itkuherkkä on uhri ja vähemmän itkuherkkä(mikä ei todellisesta herkkyydestä mun mielestä kerro mitään) pannaan syylliseksi. EPÄREILUA. Toki tällä surkeasti itkevällä tytöllä voi olla elämä muutenkin huonolla tolalla ja opettaja jo valmiiksi säälii ja asettuu lapsen puolelle, mutta edelleenkin epäreilua. Minua on koulussa kiusanneet opettajat periaatteella, kyllä sinä sen kestät( oli varmaan tarkoitus kannustaa opiskelemaan kovemmin höykkyyttämällä kun huomasi(vat) etten laiskuuttani panostanut). Mun mielestä opettaja saisi pyytää aapeen tytöltä anteeksi.

 

["Aapee"]

[QUOTE="carelia";29545063]Eipä aivan puolueettomalta tuo opettaja vaikuta. Eli itkuherkkä on uhri ja vähemmän itkuherkkä(mikä ei todellisesta herkkyydestä mun mielestä kerro mitään) pannaan syylliseksi. EPÄREILUA. Toki tällä surkeasti itkevällä tytöllä voi olla elämä muutenkin huonolla tolalla ja opettaja jo valmiiksi säälii ja asettuu lapsen puolelle, mutta edelleenkin epäreilua. Minua on koulussa kiusanneet opettajat periaatteella, kyllä sinä sen kestät( oli varmaan tarkoitus kannustaa opiskelemaan kovemmin höykkyyttämällä kun huomasi(vat) etten laiskuuttani panostanut). Mun mielestä opettaja saisi pyytää aapeen tytöltä anteeksi.[/QUOTE]

En tiedä juuri mitään toisen kotioloista, joten en tiedä, onko syytä sääliä noin yleisemmin häntä.

Mulle riittäisi, että vastaisuudessa ottaisi sitten myös mun tytön murheet vakavammin, vaikkei itkisikään sydäntäsärkevästi.

Tyttöni on yleensä ottaen sellainen, että näyttää herkimmät tunteet vain kotona, ei helposti koulussa tai perheen ulkopuolisille. On kuitenkin ihan herkkä tyttö hänkin, vaikka ulospäin vaikuttaa hyvin reippaalta ja pärjäävältä.

 

["huoh"]

Yleisesti ottaen otsikon kysymys on valtavan hyvä.

Esimerkiksi nämä ns. tukilapset erityislasten ryhmissä. Kuinka paljon heidän pitää ymmärtää toisia?

Ehkä ollaan menossa alueille joita ei voida hallita? Vammaisten lasten sisarukset? Vammaisten vanhempien lapset? Mikä on lapsen oikeus oikeasti, olla oma itsensä kiukutteluineen kaikkineen, vai pitääkö hänen olla kohtalonsa vuoksi aina se joka ymmärtää ja ymmärtää ja ymmärtää? Sopeuttaa omat kiukkukohtauksensa miten paljon ja missä määrin siihen aikaan ja hetkeen kuin se olisi mahdollista? Eikö kaikki lapset osittain ainakin tee niin? Entä jos ei ole koskaan oikea aika? Kun aina on jonkun muun kriisi? Mistä ne tulee ne kiltit lapset (jotka romahtaa psykoosiin kolmekymppisinä...)

Ja entäs sitten ne komi- neli- ja viisikymppiset jonkun lapset? Kuinka kauan ihmistä saa kiusata siksii että se on ns. vahva? Jos se on kouluttautunut haastavaan ammattiin ja yrittää sitä tehdä (eikä kukaan ole satavahva kuitenkaan...): yrittää olla lääkäri, hoitaja, opettaja tai palomies. Tekee virheitä? Saako vahvaa ihmistä kiusata? Paljonko saa kiusata että kukaan edes enää uskaltaa yrittää... (Palvelualoilla on työvoimapulaa jo nyt. miksei olisi? palkkaus huono, vastuu iso, asiakkaat hankalia...)

No juu. Tiedän että tämä ei aloituksen tarinaan liittynyt paljon mitenkään. Sopi vaan kuitenkin niin hyvin otsikkoon.

 

[kaf]

[QUOTE="Aapee";29545108]...

Mulle riittäisi, että vastaisuudessa ottaisi sitten myös mun tytön murheet vakavammin, vaikkei itkisikään sydäntäsärkevästi.

Tyttöni on yleensä ottaen sellainen, että näyttää herkimmät tunteet vain kotona, ei helposti koulussa tai perheen ulkopuolisille. On kuitenkin ihan herkkä tyttö hänkin, vaikka ulospäin vaikuttaa hyvin reippaalta ja pärjäävältä.[/QUOTE]

niin, mutta siinä koulun hötkeessä ja parinkymmenen lapsen kanssa on joka hetki aika mahdotonta olla niin skarppina, että huomaisi ottaa ne lapsen murheet vakavammin varsinkin, jos se laps vaikuttaa olevan kaikin puolin ok, on reipas ja menee asiasta eteenpäin. (ehkä näistä voisi olla hyvä olla jo etukäteen yhteydessä että "hei muuten, meidän ella on sellainen, että se ei vieraalle näytä vaikka kuinka pahoittaisi mielensä. itkee murheensa sitten kotona." jos toivoo että ope tämän toiminnassaan osaa huomioida)

minusta aika kohtuutonta tämän yhden mokan (joka oli sekin mielestäni aika pieni) takia olla toivomassa "voi luojien" kanssa opea vaihtoon ja revittelemässä wilmaviestien sanamuotoja täällä (tällä hetkellä reilulle viidellesadalle vieraalle). vaikkei tästä henkilö käykään selville, niin kyllä minä ainakin mieleni pahoittaisin.

mutta tässä lienee nyt takana kaikenlaista muutakin.

 

["Aapee"]

niin, mutta siinä koulun hötkeessä ja parinkymmenen lapsen kanssa on joka hetki aika mahdotonta olla niin skarppina, että huomaisi ottaa ne lapsen murheet vakavammin varsinkin, jos se laps vaikuttaa olevan kaikin puolin ok, on reipas ja menee asiasta eteenpäin. (ehkä näistä voisi olla hyvä olla jo etukäteen yhteydessä että "hei muuten, meidän ella on sellainen, että se ei vieraalle näytä vaikka kuinka pahoittaisi mielensä. itkee murheensa sitten kotona." jos toivoo että ope tämän toiminnassaan osaa huomioida)

minusta aika kohtuutonta tämän yhden mokan (joka oli sekin mielestäni aika pieni) takia olla toivomassa "voi luojien" kanssa opea vaihtoon ja revittelemässä wilmaviestien sanamuotoja täällä (tällä hetkellä reilulle viidellesadalle vieraalle). vaikkei tästä henkilö käykään selville, niin kyllä minä ainakin mieleni pahoittaisin.

mutta tässä lienee nyt takana kaikenlaista muutakin.

Pointti on että jos tyttöä nimitellään, tämän tietyn tytön (ja toisinaan saa mukaan yhden muun tytön), niin vaikka tyttöni ei itkisikään sydäntäsärkevästi siinä, niin se on myös anteeksipyynnön paikka ja näiden toistuvasti nimittelevien puhuttelun paikka.

Eikä että häntä saa nimitellä miten sattuu, hänen pitää kestää se kun on reipas tyttö. Mutta toisen tytön mieltä ei saa pahoittaa ottamalla oman varastetun tavaransa pois.

En vingu opelle joka keskinäisestä kahauksesta. Nimittelystä olen kirjoittanut opelle, että ottaisi tytöt keskenään keskusteluun. Ei ota. Nimittelyt on olleet ulkoiseen asiaan puuttuvia tyyliin rillipää, ja toiset siihen että on huvikseen käyttänyt isänsä murteen mukaista murresanaa ja ei sitten osaa puhua ja on muka maalainen sen takia. Ja näille koettaa saada muita mukaan että ilkutaan. Mitä jos luokkaan tulee joku oikeasti maalta? Saako hänen puhetapaansa pilkata?

 

["Aapee"]

Mitä tulee siihen, että jos oikea opettajamme on täällä, ja lukee viestit ja pahoittaa mielensä.

Terveisiä vain, jos näin on. Kuten näet ketjusta, en ole ainut joka kokee tämän tilanteen epäreiluna. Kyllä minäkin pahoihin mieleni, kun et reagoinut tyttöni kiusaamiseen. Ja nyt tämän toisen sydäntäsärkevä itkeminen ja uhrius on ilmeisen paljon tärkeämpää kuin mun tytön mielen pahoittuminen.

 

[Peyote]

Naurettavaa!! Lapsesi opettajahan on ihan säälittävän typerä. Kaikkia sitä opeina onkin! Ei tytärtäsi saa kiusata eikä hänen tavaroita ottaa ja jättää palauttamatta.

 

[Peyote]

[QUOTE="Aapee";29545356]Mitä tulee siihen, että jos oikea opettajamme on täällä, ja lukee viestit ja pahoittaa mielensä.

Terveisiä vain, jos näin on. Kuten näet ketjusta, en ole ainut joka kokee tämän tilanteen epäreiluna. Kyllä minäkin pahoihin mieleni, kun et reagoinut tyttöni kiusaamiseen. Ja nyt tämän toisen sydäntäsärkevä itkeminen ja uhrius on ilmeisen paljon tärkeämpää kuin mun tytön mielen pahoittuminen.[/QUOTE]

On vaan hyvä jos näkee ja aina parempi jos vielä mielensäkin pahoittaa. Tollainen aikuinen joka on noin epäoikeudenmukainen ja jolla on noin surkea oikeustaju, ei kuulu olla edes mikään opettaja.

 

[Tepadj]

Ketään ei saa kiusata.

 

[nuin]

Itse asiassa vaikuttaa siltä että opettaka kiusaa tahallaan ap:n lasta...

 

[kepsis]

Ketään ei saa kiusata. Se mikä taas tulkitaan kiusaamiseksi on toinen asia.

Toisekseen, kuka oikeasti voi väittää jotain toista henkilöä vahvaksi? Ei edes vanhemmat voi tehdä tätä väitöstä omasta lapsestaan 100% varmuudella.

Ei kaikki lapset kerro jokaista ajatustaan, jotkut ei ikinä kerro elämänsä aikana epävarmuuksiaan tai ahdistuksiaan toisille.

Joten sellaisen asian julistaminen kenenkään puolelta on lähinnä mielestäni merkki siitä, että yritetään lokeroida ihmistä ja lokerointi aina aiheuttaa sen, että ennakkoasenteet ja suhtautuminen muuttuu, toisin kuin siinä että ottaa jokaisen vaan yksilönä ja kohtelee samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin.

"No kun se on niin vahva persoona ja reipas" vaikka olisi kiusaamista vastaan ylipäänsä niin tuommoinen asenne aiheuttaa sen, että automaattisesti itsekin saattaa yliarvioida henkilön kykyä käsitellä ikäviä asioita. Monet ongelmat ihmisen elämässä näyttääntyy vasta siinä vaiheessa kun ongelman kanssa on painittu jo pitkään, jopa vuosia. Joten en ymmärrä sellaista että pistetään ketään eri tasolle millään tavalla mitä tulee ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen kanssakäyntiin.

Toki tällä asialla on myös kääntöpuolensa, ei sitä pidä ruokkiakaan että joku vaikuttaa herkemmältä kuin toiset. Eikä normaaleissa tilanteissa myöskään ottaa erityisesti huomioon.

Vanhemmat monasti vaikuttaa miten lapsi osaa käsitellä näitä negatiivisia asioita kun itse astuu aikuisuuteen.

Se mitä alussa sanoin määrittelemisestä mitä tulee kiusaamiseen, on olemassa myös niitä ihmisiä jotka kokee kiusoittelunkin olevan kiusaamista ja yhtä vakavaa kuin mikä tahansa kiusaaminen. Se on surullista ettei sosiaalisen kanssakäymisen erot ole ihan selvillä kaikille.

 

["Aapee"]

Ketään ei saa kiusata. Se mikä taas tulkitaan kiusaamiseksi on toinen asia.

Toisekseen, kuka oikeasti voi väittää jotain toista henkilöä vahvaksi? Ei edes vanhemmat voi tehdä tätä väitöstä omasta lapsestaan 100% varmuudella.

Ei kaikki lapset kerro jokaista ajatustaan, jotkut ei ikinä kerro elämänsä aikana epävarmuuksiaan tai ahdistuksiaan toisille.

Joten sellaisen asian julistaminen kenenkään puolelta on lähinnä mielestäni merkki siitä, että yritetään lokeroida ihmistä ja lokerointi aina aiheuttaa sen, että ennakkoasenteet ja suhtautuminen muuttuu, toisin kuin siinä että ottaa jokaisen vaan yksilönä ja kohtelee samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin.

"No kun se on niin vahva persoona ja reipas" vaikka olisi kiusaamista vastaan ylipäänsä niin tuommoinen asenne aiheuttaa sen, että automaattisesti itsekin saattaa yliarvioida henkilön kykyä käsitellä ikäviä asioita. Monet ongelmat ihmisen elämässä näyttääntyy vasta siinä vaiheessa kun ongelman kanssa on painittu jo pitkään, jopa vuosia. Joten en ymmärrä sellaista että pistetään ketään eri tasolle millään tavalla mitä tulee ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen kanssakäyntiin.

Toki tällä asialla on myös kääntöpuolensa, ei sitä pidä ruokkiakaan että joku vaikuttaa herkemmältä kuin toiset. Eikä normaaleissa tilanteissa myöskään ottaa erityisesti huomioon.

Vanhemmat monasti vaikuttaa miten lapsi osaa käsitellä näitä negatiivisia asioita kun itse astuu aikuisuuteen.

Se mitä alussa sanoin määrittelemisestä mitä tulee kiusaamiseen, on olemassa myös niitä ihmisiä jotka kokee kiusoittelunkin olevan kiusaamista ja yhtä vakavaa kuin mikä tahansa kiusaaminen. Se on surullista ettei sosiaalisen kanssakäymisen erot ole ihan selvillä kaikille.

Ja kun oikeasti tässä se määritelty on vasta 8 v ja se alkoi jo kun oli 7... Kyllä mä myönnän, että mun tyttö varmasti on aika reippaan oloinen ja että on vahva ihminen joka jatkaa vaan matkaa vaikka tulisi vastoinkäymistä. Mutta onneksi vielä näyttää ne herkätkin tunteet ja loukkaantumiset meille täällä kotona. Ja ne on hyväksytty eikä täällä tarvitse olla reipas.

Oli se nimittely kiusoittelua tai kiusaamista, se ei ole selektiivisistä eli sama tyttö tekee samaa kaikille, ja kyllä se tarpeeksi toistettuna ärsyttää, eikä tunnu kivalta. Eli kyllä opettajan täytyisi siitä puhutella, ja yrittää saada ymmärtämään että se on ei-toivottua käytöstä. Mitään valtavaa kiva-koulu-masiinaa ei mun nähdäkseni tarvitse käynnistää.

 

["Aapee"]

Itse asiassa vaikuttaa siltä että opettaka kiusaa tahallaan ap:n lasta...

Niin, olen miettinyt, että onko tässä jotain henkilökohtaista, että jostain syystä tyttö ei ole opettajan mieleen. Mutta voiko kukaan olla niin ammattitaidoton, että antaa sen näkyä noin selvästi.

Tosin tätä toista joutuu ojentamaan sata kertaa tunnilla tyyliin."Y nyt pitää olla hiljaa, Y keskitypä nyt omiin tehtäviisi" jne. Olen nähnyt itse, kun on ollut sellaisia luokkaan tutustumisia ja kysynyt tytöltä, oliko se normaali tilanne tunnilla. Että luulisi ettei sellainekaan oppilas olisi suosikki?