saa sen, mitä ansaitsee..?

mitä mielipuolta olette ajatuksista, että ihminen noin yleisesti elämässä saa mitä ansaitsee, hyvän ja pahan tasapaino on vakio, sitä saa mitä tilaa ja mitä tän ajatusmallin alle nyt sitten kuuluukaan? olen todella taas miettinyt asiaa viime päivien aikana..

 

Kyllä, aika paljon ihminen voi itse vaikuttaa elämänsä suuntaan joten sitä saa mitä tilaa. Poissulkien tietysti sellaiset asiat joihin ei pysty itse vaikuttamaan, esim. sairaudet, onnettomuudet ym. Toisaalta sairauksiin ja onnettomuuksinkin pystyy pikkuisen itse vaikuttamaan, mutta ei kovin paljoa.

 

Mä henkilökohtaisesti uskon siihen, että paha saa palkkansa ja hyvät teot palkitaan.
Siksi yritän olla mahdollisimman kiltisti ja tehdä ainakin yhden hyvän asian päivässä sekä olla ystävällinen

 

En siis ole fatalisti tai usko mihinkään korkeampaan vaan ajattelen, että asioilla on syyt ja seuraukset ja niihin syihin pystyy itse vaikuttamaan.

 

Naiivi ajatus. Täydellisessä maailmassa toki olisi niin, mutta ei toteudu. On niin paljon ihmisiä, jotka saavat paljon paskaa niskaansa täysin ansaitsemattaan, ja maailmanlaajuisesti ajateltuna, ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta edes pyrkiä ihmisarvoiseen elämään. Ja toisaalta monet täysin häikäilemättömät ihmiset menestyvät polkemalla toisiaan jalkoihinsa ja hyväksikäyttämällä heikompiaan. Ei todellakaan toteudu "ihminen saa mitä ansaitsee" tässä maailmassa.

 

Ihminen pystyy vaikuttamaan useampiin asioihin kuin moni uskookaan, mutta sitten on sellaisia todella ihania ja ystävällisiä ihmisiä, jotka joutuvat käymään läpi vaikka mitä onnettomuuksia, sairauksia ja läheisten kuolemia, eivätkä todellakaan ole ansainneet tai aiheuttaneet niitä itse. Minua harmittaa omassa elämässäni, kun olen niin laiska, etten viitsi tarttua asioihin ja yrittää parantaa niitä.

 

[QUOTE="vieras";22595520]Naiivi ajatus. Täydellisessä maailmassa toki olisi niin, mutta ei toteudu. On niin paljon ihmisiä, jotka saavat paljon paskaa niskaansa täysin ansaitsemattaan, ja maailmanlaajuisesti ajateltuna, ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta edes pyrkiä ihmisarvoiseen elämään. Ja toisaalta monet täysin häikäilemättömät ihmiset menestyvät polkemalla toisiaan jalkoihinsa ja hyväksikäyttämällä heikompiaan. Ei todellakaan toteudu "ihminen saa mitä ansaitsee" tässä maailmassa.[/QUOTE]

Totta, jos elää yhteiskunnassa, jossa ei pysty itse vaikuttamaan elämänsä suuntaan, ei tuo ap:n tarkoittama ajatusmalli toimi.

 

En siis ole fatalisti tai usko mihinkään korkeampaan vaan ajattelen, että asioilla on syyt ja seuraukset ja niihin syihin pystyy itse vaikuttamaan.

Mites sit jos esim hoitovirheen takia olet joutunut menettämään hyvin läheisen ja rakkaan ihmisen. Onko sekin sellainen mihin on itse voinut vaikuttaa?

 

Mitähän pahaa mäkin muka olen tehnyt "ansaitakseni" kaiken paskan terveyden saralla. :snotty: Sitten päälle paska miesten puolelta.

 

mitä mielipuolta olette ajatuksista, että ihminen noin yleisesti elämässä saa mitä ansaitsee, hyvän ja pahan tasapaino on vakio, sitä saa mitä tilaa ja mitä tän ajatusmallin alle nyt sitten kuuluukaan? olen todella taas miettinyt asiaa viime päivien aikana..

Ei pidä paikkaansa että täällä hyvä ja paha tasan menisi yksittäisen ihmisen elämässä.

 

tuntui taas vaihteeks, et lyö päätä seinään noiden ajatuksien ja pohdintojen kanssa, mitä on mielestään ansainnut ja mitä ei, miksi näin ja noin tapahtuu.. mulla on ollut yleensä elämää jollain tavalla ohjaavana ajatuksena se, et kun tekee hyvää saa hyvää, mut enää en oikeen osaa sanoa.. hankalaa?

 

Mä ajattelen, että suomalaisessa yhteiskunnassa on jokaisella valinta mitä elämällään tekee, ja mahdollisuudet pyrkiä siihen mihin omat rahkeet riittävät. Kaikkialla maailmassa sitä valinnanvapautta ei vaan ole, jos sä synnyt varattomaan perheeseen maassa, jossa ei ole sosiaaliturvaa ja elät lapsuutes jossain intialaisen suurkaupungin kadulla lätäkön ympärillä tai brasilian kaduilla kaatopaikoilta ruokaa tai myymisen arvoista roskaa kaivelemalla itses elättäen, ilman mahdollisuutta koulutukseen tai yhtään mihinkään, niin miten kukaan voi sanoa, että sait mitä ansaitsit? Ei kai kukaan ANSAITSE sellaista? Vai mitä hittoa on täytynyt jo syntymänsä hetkellä tehdä, että ansaitsee sellaisen lapsuuden ja elämän?

Ja jopa täällä turvallisessa Suomessa, jossa kaikille on taattu mahdollisuus koulutukseen, terveydenhoitoon sun muuhun, tapahtuu vaikka mitä paskaa. Niin muiden ihmisten kuin ihan vaan sattuman (terveydelliset jutut, onnettomuudet jne) johdosta. Ihan ansaitsematta. Mun mielestä asenne, että sen saa mitä ansaitsee, on vaarallinen siinä mielessä, että sen varjolla on helppo ylenkatsoa tai jopa oikeuttaa kaikki muiden kohtaamat epäoikeudenmukaisuudet. Vaan siitäpä kai Intiankin (ent. virallisessa, nyk. vain käytännössä) kastilaitoksessa on kyse, kun ihmiset on saaneet sen mitä ansaitsee, niin oikeinhan se on...

 

Tuli mieleen, että voihan jo syntymättömällä lapsella olla pahoja terveydellisiä ongelmia. Eihän tuollaanen ole voinut edes tehdä mitään sellaasta, että ansaittis kohtalonsa.

 

Mitähän pahaa mäkin muka olen tehnyt "ansaitakseni" kaiken paskan terveyden saralla. :snotty: Sitten päälle paska miesten puolelta.

Miesten puoleta tulevaa paskaa voi useimmiten vähentää oppimalla tunnistamaan sellaiset ei-niin-hääppöiset-miehet. Moni nainenhan alkaa kerta toisensa jälkeen suhteeseen saman tyyppisten miesten kanssa, jotka kohtelevat lopulta heitä huonosti. Sellaisen kaavan rikkomisessa auttaa itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittäminen.

 

Joo ja ei. Monen asian summa. Mä olen elänyt tähän mennessä tosi onnellisen elämän, vailla suuria vastoinkäymisiä. Mulla on peruspositiivinen ja optimistinen elämänasenne ja olen aina pyrkinyt kohtelemaan muita hyvin (mottoni on "kohtele toisia, kuten toivot itseäsi kohdeltavan")...sen seurauksena olen huomannut, että mulle tapahtuu enimmäkseen ihania asioita ja olen saanut hyvää kohtelua muiltakin ihmisiltä. Asennekin vaikuttaa paljon siihen, miten kykenee elämästään nauttimaan. Suurin tekijä tässä on varmasti onnellinen lapsuuteni ja rakastava koti (josta saan kiittää vanhempiani), jonka seurauksena mulle on kehittynyt vahva itsetunto ja luottamus elämään. Hyvä lapsuus on yksi tärkeimpiä voimavaroja vastoinkäymisistä selviämisessä.

Toisaalta monille todella kultaisille ihmisille sattuu aivan hirveitä asioita (onnettomuuksia, väkivaltaa, hyväksikäyttöä yms.) Sinänsä tuo muista piittaamattomien ihmisten elämässä menestyminen ei mielestäni kumoa tätä "teoriaa", koska henk.koht en usko, että sellaiset ovat pohjimmiltaan onnellisia ja tyytyväisiä itseensä ja elämäänsä. Heiltä todennäköisesti puuttuu tietynlainen "sisäinen rauha". Jollain tavalla uskon siihen, että teoilla on seurauksensa ja "paha saa palkkansa", tavalla tai toisella.

 

"Ja toisaalta monet täysin häikäilemättömät ihmiset menestyvät polkemalla toisiaan jalkoihinsa ja hyväksikäyttämällä heikompiaan."

Mitä tämä "menestys" on? Näennäistä menestystä elämän eri osa-alueilla (työ, ihmissuhteet jne.) vai aitoa onnellisuutta ja hyvää oloa? En usko, että esim. narsistit ovat useinkaan kovin onnellisia ihmisiä, vaikka he "menestyvät" tallomalla toisia ihmisiä. Narsistilla on käsittääkseni yleensä hyvin huono itsetunto ja hauras ego, joka tarvitsee jatkuvaa pönkitystä muilta ihailun ym. muodossa. Vaikea uskoa, että sellainen ihminen olisi koskaan tyytyväinen elämäänsä. Päinvastoin, eivätkö he näe jatkuvasti vikaa toisissa, eli ajattelumaailma on siis melko negatiivissävytteinen.

 

Tottakai jos jakaa läheisilleen ja ympäristölleen hyvää on todennäköisempää saada sitä takaisinkin.

Mutta en usko, että hyvyys ja pahuus olisivat jotain mystisiä voimia joita on joku x määrä ja blaablaablaa. Maailmankaikkeus perustuu pitkälti sattumaan. Ei mikään korkeampi olento ole määräämässä, että ku toi on ollu hyvä niin suositaan sitä ja ku toi teki pahasti niin ei tykätä siitä.

 

mitä mielipuolta olette ajatuksista, että ihminen noin yleisesti elämässä saa mitä ansaitsee, hyvän ja pahan tasapaino on vakio, sitä saa mitä tilaa ja mitä tän ajatusmallin alle nyt sitten kuuluukaan? olen todella taas miettinyt asiaa viime päivien aikana..

Sitten olen syntynyt saamaan paskan elämän

 

Tuli mieleen, että voihan jo syntymättömällä lapsella olla pahoja terveydellisiä ongelmia. Eihän tuollaanen ole voinut edes tehdä mitään sellaasta, että ansaittis kohtalonsa.

Niinku Norjassa kokonainen kylä sairastui torajyväsieniviljasta?

 

Niinku Norjassa kokonainen kylä sairastui torajyväsieniviljasta?

Mikähän se vuosi on ollut?

 

Mikähän se vuosi on ollut?

Arnoldus kertoi myös siitä