Mä olen juuri tapailemassa yhtä jätkää kuka on sosiaalisesti hieman kömpelö, tai oikeastaan onneton. Mä olen se kuka kyselee ja se vastailee
Jotain sitten spontaanisti kysyy mut tosi harvoin ja ekana kertana mietin et onko hänellä joku änkytysongelma oikeasti kun se toisti sanaa "tosiaan" kokoajan..
Mut nyt kun ollaan tutustuttu niin nään sen ainoastaan hellyttävänä, koska hänessä on tuhat muuta puolta mitkä on hyviä, niin ihan kiva vaan ettei ole "voittajatyyppi" vaan et on jotain vikaa. Koska kukapa meistä täydellinen on