Kamalaa seurata vierestä kun eläkeläispariskunta kustantaa ainoan lapsensa (30v.) perheelleen ruoat, vaatteet yms. Tuttavani haluaa pyyteettömästi tyttärensä perheen parasta ja tytär kiitollisena vastaanottaa kaiken. Tietääköhän tytär edes että vanhempansa kituuttavat viimeisiä pennejään, luopuvat omista haaveistaan tyttärensä perheen hyväksi, jossa kumminkin molemmat töissäkäyviä. Vanhemmat totuttaneet tyttärensä perheen avokätisyyteen toisen vielä töissä ollessa ja nyt kun eläkeläisiä ovat molemmat rahat ovat jo tiukemmalla, eivätkä varmaan enää tiedä edes konstia kuinka tavasta luopua. VArsinkin kun toinen häikäilemättömästi käyttää vanhempiaan hyväksi, vaivihkaa siirtyy kauppareissulla pakkaamaan ja jättää mummon maksamaan , tai pyytää vanhempiaan tuomaan tarvitsemiaan asioita kaupasta (tarvittais pyörä, luistimet jne.) Tuntuu kurjalta isovanhempien puolesta, luopuvat omista haaveistaan, kun eivät saa sanottua tyttärelleen että oma elämä on jo rahallisesti tiukkaa.