Rikkaiden kakarat ja ylimielisyys :(

Jännää, että joku opettaa lapsia leveilemään. Jotenkin, voiko tollaset asiat olla toisille niin tärkeitä?

Opettaa omalla asenteellaan monikin, eikä siihen tarvita varakkuutta pätkän vertaa. Toiset luulee että saa statusta "merkki"vaatteilla, autoilla jne. eikä se ole siitä kiinni onko rahaa, saahan pankista lainaakin

 

Kotoa opittua.

 

Kotoa opittua.

En usko että on aina siitäkään kiinni. Ei ainakaan meidän perheessä kehuskella millään (hah, ei ole mitään millä kehua ), ollaan aika vaatimattomia ja itse etenkin sellainen että kaikki vanha kelpaa niin kauan kuin toimii. Ja silti, kuten tuossa yllä kerroin, miehen tytär on täysin toista maata (ja tiedän ettei hänen äitinsäkään ole kehuskelija luonteeltaan.. eikä rikas).

 

Kotoa opittua.

En usko että on aina siitäkään kiinni. Ei ainakaan meidän perheessä kehuskella millään (hah, ei ole mitään millä kehua ), ollaan aika vaatimattomia ja itse etenkin sellainen että kaikki vanha kelpaa niin kauan kuin toimii. Ja silti, kuten tuossa yllä kerroin, miehen tytär on täysin toista maata (ja tiedän ettei hänen äitinsäkään ole kehuskelija luonteeltaan.. eikä rikas).

Kateutta ei ainakaan kannata lapsilleen opettaa!Se luonteenpiirre kun loppupeleissä myrkyttää koko ihmisen persoonan täysin..

 

En usko että on aina siitäkään kiinni. Ei ainakaan meidän perheessä kehuskella millään (hah, ei ole mitään millä kehua ), ollaan aika vaatimattomia ja itse etenkin sellainen että kaikki vanha kelpaa niin kauan kuin toimii. Ja silti, kuten tuossa yllä kerroin, miehen tytär on täysin toista maata (ja tiedän ettei hänen äitinsäkään ole kehuskelija luonteeltaan.. eikä rikas).

Jotkut lapset sietävät omaa pettymystään paremmin vähättelemällä sitä, mitä muilla on.

 

Onkos sekin leuhkimista, kun kertoo lasten kanssa menneen hyvin, ilman uhmia, murkkukriisejä. Kasvattanut lapsensa pienestä pitäen johdonmukaisesti, rakastaen, kunnioittaen.
Voihan se tietenkin jonkun esikoisensa 'uhmassa' kamppailevalle tuntua kehumiselta, elvistelyltä.

 

Lapsi louskuttaa samoja kuin vanhempansakin....valitettavasti.

 

En usko että on aina siitäkään kiinni. Ei ainakaan meidän perheessä kehuskella millään (hah, ei ole mitään millä kehua ), ollaan aika vaatimattomia ja itse etenkin sellainen että kaikki vanha kelpaa niin kauan kuin toimii. Ja silti, kuten tuossa yllä kerroin, miehen tytär on täysin toista maata (ja tiedän ettei hänen äitinsäkään ole kehuskelija luonteeltaan.. eikä rikas).

Jotkut lapset sietävät omaa pettymystään paremmin vähättelemällä sitä, mitä muilla on.

Tämä voi pitää paikkaansa kyllä. Hyvin sanottu!

 

Mietin sitä että ehkä yleensäkin kehuskelijoilla (lapsilla tai aikuisilla) on huono itsetunto ja yritetään päteä edes jollakin tai peittää oma itsensä sillä materialla..

 

Antaa niiden leuhkia ja eivätpähän ainakaan teidän lapsia ole joten tuskin teidän ongelmakaan.

Tästä en ole samaa mieltä, samassa tarhassa/pihassa/koulussa/jne se on kyllä kaikkien lasten ongelma, jos jotkut lapset eivät osaa käyttäytyä :/

 

Jännää, että joku opettaa lapsia leveilemään. Jotenkin, voiko tollaset asiat olla toisille niin tärkeitä?

Eivät he välttämättä ajattele opettavansa lapsiaan leveilemään. Todennäköisesti he itsekin ajattelevat, että ihmisiä kuuluu arvottaa tiettyjen asioiden mukaan. Ehkä hekin ovat oppineet sen jo lapsuudessaan.

Vaikka kaikilla lapsilla on varmasti vähintään jonkinlainen kilpavarusteluvaihe, ei se kaikilla mene älyttömyyksiin.

 

Tästä en ole samaa mieltä, samassa tarhassa/pihassa/koulussa/jne se on kyllä kaikkien lasten ongelma, jos jotkut lapset eivät osaa käyttäytyä :/

Toisaalta lapset osaavat useimmiten "äänestää jaloillaan" eli eivät viihdy sellaisten lasten kanssa, jotka ovat ilkeitä. Lapsi joutuu joko opettelemaan käyttäytymistä tai sitten jää yksin.

 

Toisaalta lapset osaavat useimmiten "äänestää jaloillaan" eli eivät viihdy sellaisten lasten kanssa, jotka ovat ilkeitä. Lapsi joutuu joko opettelemaan käyttäytymistä tai sitten jää yksin.

Mutta toisaalta löytyy myös niitä lapsia (ja aikuisiakin, tietysti) jotka ovat "ostettavissa", jolloin esimerkiksi materialla leveilevä ei todennäköisesti jää yksin. Tai no, ehkä syvemmällä tasolla yksin.

 

Mutta toisaalta löytyy myös niitä lapsia (ja aikuisiakin, tietysti) jotka ovat "ostettavissa", jolloin esimerkiksi materialla leveilevä ei todennäköisesti jää yksin. Tai no, ehkä syvemmällä tasolla yksin.

Niin...tässäkin on eroa sillä, esitteleekö toinen innoissaan sitä, mitä hänellä on vai vähätteleekö hän myös samalla sitä, mitä taas toisella on. Nämä aina "mun on parempi kuin sun" -tyypit kyllä joutuvat - jos kavereita haluavat - opettelemaan olemaan vähättelemättä.

 

Niin...tässäkin on eroa sillä, esitteleekö toinen innoissaan sitä, mitä hänellä on vai vähätteleekö hän myös samalla sitä, mitä taas toisella on. Nämä aina "mun on parempi kuin sun" -tyypit kyllä joutuvat - jos kavereita haluavat - opettelemaan olemaan vähättelemättä.

Toisille se oppiminen tuntuu olevan hyvin vaikeaa

Mutta, lapset ovat useimmiten myös hyviä antamaan anteeksi, sellaisillekin jotka ovat hölmöilleet

 

Toisille se oppiminen tuntuu olevan hyvin vaikeaa

Mutta, lapset ovat useimmiten myös hyviä antamaan anteeksi, sellaisillekin jotka ovat hölmöilleet

On se joillekin vaikeaa Mutta olen noita omien lasteni kavereita seuranneena huomannut, se toisia, toisten saavutuksia tai toisten tavaroita alituiseen vähättelevä lapsi on jäänyt muiden leikeistä syrjään.

 

Mun kokemuksen mukaan harva varakkaasta perheestä lähtöisin oleva leuhkii millään. Se on niin tuttua eikä siinä ole mitään ihmeellistä jos on rahan kanssa kasvanut. Sen sijaan moni ei-niin-hyvätuloinen on ainakin mun lähipiirissä pitänyt kovaa meteliä jos on kerrankin saanut merkkivaatteen, uuden mopon tai pääsee kerrankin etelän lomalle. Silloinhan se voi olla uutta ja ihmeellistä ja ymmärrän, jos ko henkilö iästä riippumatta iloitsee asiasta.

Heh, muistan kuudennella luokalla kun yksi kaveri haukkui mut täysin lyttyyn. Olin kuulemma todella leuhka kun kokoajan hieroin hänen naamaansa sitä, että isäni oli rakentamassa uutta hienoa taloa meille. Kuten jokainen perhe jossa on joskus rakennettu omaa tietää: Rakennusvaiheessa uusi koti pyörii mielessä ja puheissa paljon. En yrittänyt leuhkia, mutta mielessä se oli kokoajan kun pyörin työmaalla itsekin auttamassa ja suunnittelemassa omaa huonettani. En ajatellut mitenkään loukkaavani ketään ystävääni sillä.

 

Joillekin riittää leuhkimiseksi se, että kysyttäessä kertoo mitä on tehnyt tai millaisia lahjoja on saanut. Tunnen erään erittäin varakkaan ja vanhaa rahaa edustavan perheen, joiden lapsille oli aivan arkista ratsastaa omilla kilpahevosilla, kalastaa hienoissa veneissä, tehdä viikonloppureissuja Pariisiin, istua kalliin maastoauton kyydissä, pukeutua pelkkiin merkkivaatteisiin jne. Koskaan heillä ei kuitenkaan ollut tarvetta korostaa varallisuuttaan, vaan se oli arkinen osa heidän elämäänsä. Mutta jos palstamamma olisi mennyt näiltä lapsilta kysymään, mitä he tekivät kesälomallaan ja saanut todenmukaisen vastauksen (jos palstamamma ymmärtää ruotsia) niin aivan varmasti suurin osa olisi tullut tänne mankumaan, kuinka leuhkoja rikkaiden lapset ovat. Eli heikommista oloista tulevat näkevät ylimielisyyttä ja leuhkaa käytöstä sielläkin, missä sitä ei ole. Sellainen on Suomen maa ja kansa.

 

Puhun todellakin rikkaista perheistä ja heidän lapsistaan. En uusrikkaista tai wanna-be-rikkaista tms. Olen törmännyt niin monta kertaa tilanteisiin joissa rikkaiden lapset ovat joka asiassa parempia kuin meidän tavislapsi: "mun kärrynpyörä on parempi kuin sun!", "mä uin paremmin kuin sä!", "mä oon oppinut ajamaan ilman apupyöriä jo n-vanhana!", mä harrastan tennistä, golfia, laskettelua ja purjehdusta. Mä rakastan golffia!!!" Ja nämä jutut ovat aivan tavallisia keskusteluja meidän lapsen ja samanikäisten rikkaiden lasten kanssa.

Hassua, mutta olen törmännyt ihan heikompituloistenkin perheiden lapsiin jotka "leuhkivat" uusilla taidoillaan, harrastuksillaan, syntymäpäivälahjoillaan jne.

Sama juttu. Leveilevät ehkä jopa enemmän, kun harvemmin on "mahdollisuus leveilyyn". Samoin leveilevät asioilla, jotka eivät ole lainkaan totta. Näitä leveilijöitä löytyy minusta sekä köyhistä, keskituloisista, varakkaista ja rikkaista.

Sitäpaitsi, mitä eroa on sillä, että jonkun lapsi rakastaa golfia ja toisen lapsi rakastaa lukemista? Se lukemistakin rakastava saattaisi rakastaa golfia, jos olisi sitä kokeillut.

Useimmiten kuitenkin tuntuu olevan kyse köyhemmän osapuolen huonosta itsetunnosta, joka taas on todennäköisesti hänen kateellisten vanhempiensa syy. Kotona on lietsottu inhoa nk. rikkaita ja heidän tapojaan ja tekojaan kohtaan. Lapsen kannustaminen saa köyhemmällekin hyvän itsetunnon. Jos taas kiinnitetään lapsen huomio siihen, mitä muilla on ja itsellä ei, vähemmästäkin lapsi tuntee itsensä heikommaksi.

 

No ei ole onneksi kaikki tuollaisia jotka ovat rikkaasta perheestä... Tiedän monia köyhistäkin perheistä jotka leveilevät ties mistä...

Puhuu rikkaan perheen snobi. Tiedän siitä paikkakuntaketjusta, että hän asui melkein koko lapsuutensa kampissa. Mitäköhän se kertoo.

Tyrsk.

Mikä tän päivän kirous on? Mitä mä nyt taas sanoin väärin?!
Olisiko siis pitänyt valehdella asuvansa jossain muualla? Vai enkö saa vastata kun vastaus sattuu olemaan se kamppi?
En ole sanonut myöskään olevani rikkaasta perheestä tai millään tavalla esittänyt sellaista, enhän?

Ai kamala...

Älä välitä. Kyseessä ilmeisesti joku juntti, joka kuvittelee, että kaikki Kampissa lapsuutensa asuneet ovat rikkaita. Olisi toki kivaa, jos näin olisi, mutta ei valitettavasti totta.

 

Miten teidän mielestä pitäisi koulun suhtautua, jos lapsi on ollut pitkällä lomalla ulkomailla.. Saako opettajat kysellä luokan kuullen reissusta, vai pitäisiko opettajien olla hiljaa, kun koululainen tulee taas takaisin?
Ja sen takia, koska muilla oppilailla ei ole mahdollisuutta matkustella.

 

Olen aivan raivona, koska törmään jatkuvasti rikkaiden lasten ylimielisyytteen. Johtuen perhesuhteistamme, törmäämme näihin isänmaan toivoihin muutaman kerran vuodessa, ja voi elämä(!) sitä ylimielisyyden määrää!! Tuleeko se jo äidinmaidosta vai miten ihmeessä 6-vuotias voi leveillä merkkivaatteilla, Espanjan asunnoilla, perheen Audeilla, jenkkimatkoilla jne.??

Olenko ainut josta tuntuu tältä vai kasvattavatko rikkaat lapsensa jotenkin valmiiksi ylimielisiksi??

en tiedä. Me elämme yhden palkalla ja opintorahalla. Ei ole varaa leveillä.

 

Olen aivan raivona, koska törmään jatkuvasti rikkaiden lasten ylimielisyytteen. Johtuen perhesuhteistamme, törmäämme näihin isänmaan toivoihin muutaman kerran vuodessa, ja voi elämä(!) sitä ylimielisyyden määrää!! Tuleeko se jo äidinmaidosta vai miten ihmeessä 6-vuotias voi leveillä merkkivaatteilla, Espanjan asunnoilla, perheen Audeilla, jenkkimatkoilla jne.??

Olenko ainut josta tuntuu tältä vai kasvattavatko rikkaat lapsensa jotenkin valmiiksi ylimielisiksi??

en tiedä. Me elämme yhden palkalla ja opintorahalla. Ei ole varaa leveillä.

 

Miten teidän mielestä pitäisi koulun suhtautua, jos lapsi on ollut pitkällä lomalla ulkomailla.. Saako opettajat kysellä luokan kuullen reissusta, vai pitäisiko opettajien olla hiljaa, kun koululainen tulee taas takaisin?
Ja sen takia, koska muilla oppilailla ei ole mahdollisuutta matkustella.

Minusta saa kysellä. Minusta toistenkin on kiva saada jotain siitä matkasta, esim. sen lapsen kertomuksen muodossa, hyödyttää muitakin. tai jonkun ienen tuliaisen, joka lapsi tuo toisille (saippuaa, karkkia jne)

ja ei, meillä ei ole varaa matkustella, koska yhdellä palkalla elämme, mutta en silti kadehdi vaikka joku matkustelee.

 

Nyt aloitukseni on käsitetty väärin jollain tapaa. Meillä on perhesuhteidemme ansiosta mahdollisuus lasketella talvet lapilla ja alpeilla ja lomailla kesät Välimeren rannalla. Mutta emme ole rikas perhe. Asumme rivitalossa ja maksamme asuntolainaa vaikka olemmekin korkeastikoulutettuja molemmat (DI&KTM). Pointtini oli se, että rikkaiden lapset OIKEASTI käyttäytyvät usein hyvin ylimielisesti ja usein röyhkeästi. Olen törmännyt tähän niin monesti 10 vuoden aikana (ja se kärjistyy ja lisääntyy koko ajan).

Lopetan keskustelun tähän, koska mielestäni pointtiani ei ole ymmärretty

Harmillista jos näin on. Kyllähän tuo ylimielisyy s on esim. Englannissa näissä sisäoppilaitoksissa yleistä rikkaiden pennuilla. Luullaan, että saa tehdä mitä vaan, rikkoa lakia, kun on rahaa.

Minua ei häiritse se että toiset kertovat matkoistan. tykkään kuunnella mitä ovat tehneet. Minulle on tärkeämpää että saan olla paljon minulle tärkeimpien ihmisetn kanssa. En ole siis panostanut uraan, eli yhdellä palkalla elämme.