Riittämätön miehelle?

[Tuleva ikisinkku]

Olen risteyskohdassa. Entinen aviomieheni jätti minut 20 vuoden jälkeen, koska en ollut tarpeeksi jännittävä (hänen omat sanansa). En lähtenyt hänen kanssaan viikonloppuisin kapakkaan (lapset olivat pieniä eikä kapakat kiinnosta) ja hänen reissunsa lieveilmiöineen eli ieraissa käynti kylmensivät välimme.

Sitten seurustelin jokusen vuoden miehen kanssa, joka jätti minut kun hänen exänsä vuosien takaa halusikin hänet hetkeksi takaisin. Sitten erosivat, kun se ei sujunutkaan.

Molemmat heistä ovat viestitelleet, että ovat tehneet elämässä suurimman virheen, kun luopuivat minusta. Ja molemmat tahtoisivat jatkaa minun kanssani.

En ole suostunut siihen. Olen nyt ollut avoliitossa miehen kanssa pari vuotta ja hänen kanssaan on ollut hyvä olla, niin hyvä olla, etten sellaista en voinut kuvitellakaan. Mutta. Hänellä on entinen rakas, josta välimatka on vain erottanut. Mies sanoi alkuvuosina, että jos heillä ei olisi välimatkaa, he olisivat yhdessä emmekä me. Ja heidän yhteinen aikansa on hänen elämänsä ihaninta aikaa. Ja he ovat kuitenkin yhdessä, jos tulee sellainen tilanne, jossa he molemmat ovat vapaita. Nämä ovat miehen omia sanoja.

Koko meidän yhdessäoloaikamme he ovat olleet puhelinyhteydessä (eivät minun kuulteni, vaikka olen sitä pyytänyt). Ja nyt avomieheni meni tapaamaan tätä naista lomamatkallaan (kuulin sen aivan vahingossa). No tietty minä hermostuin, mutta se oli miehelleni liikaa. Hän sanoi lopettavansa meidän suhteemme, kun en ymmärrä heidän ystävyyttään.

Eli ero ja kaikki mitä eroruljanssiin kuuluu on nyt edessä. En ole nuori ja minulla on ollut ja on periaatteena, että muita ei tapailla eikä muutenkaan viritellä mitään muiden kanssa.

Olen ihan pihalla ja tulevaisuus ja jaksaminen pelottaa. Eli mikä ihme minussa on vikana, kun en riitä? Olen hyvin seksuaalinen ihminen ja tykkään toisen hyvänäpitämisestä (enka nipota pienistä) .En jaksa,tahdo enkä uskalla enää uutta suhdetta enää. Olinko vainoharhainen niinkuin avomieheni (tai ex-sellainen) sanoi?

 

[Minä tiedän]

Et suostu peppuseksiin, tästä se kiikastaa! Arvasinko oikein??

 

[Havu]

Pahalta kuulostaa, suoraansanottuna. Minä en olisi tuollaisen miehen kanssa, joka aika suoraan sanoo että olisi mielummin jonkun muun kuin minun kanssani. Miksi ihmeessä olla korvike? Sinulla on huonoja kokemuksia taustalla, mutta olet enemmän arvoinen!

 

[KaijaLiisa]

Yritä ymmärtää että "vika" ei ole sinussa. Miehet eivät vaan ole olleet sinulle niitä oikeita. Koska yhdessäolo on vapaaehtoista eikä ketään voi väkisin pitää, parisuhde on aina riski. Olemme kaikki samassa tilanteessa, tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää. Turhaan syyllistät itseäsi.

Melko alhaista sanoa päin saamaa että jos joku toinen olisi vapaa ette olisi yhdessä. Sehän tarkoittaa sitä että olet kakkonen. Itse hieman kiivaampana olisin jo siinä vaiheessa heittänyt rätin päin näköä että tervemenoa sen ainoan oikean luo sitten. Miksi tyytyä sijaiseksi jollekin?

Jotkut miehet ovat kuin tuuliviirejä, eivät osaa päättää mihin suuntaan lähteä. Kuvittelevat oikeasti että joku toinen tekee kaiken ihmeen hyväksi jos suhde ei hänen mielestään olekaan täydellinen. Sitten kun totuus valkenee yritetään tulla häntä koipien välissä takaisin. Yhdenkään naisen ei tarvitse alentua moiseen. Vanha koira ei opi, kun seuraava ihanuus tulee eteen niin taas mennään.

Vainoharhaisuudesta syytetään siinä vaiheessa kun kiinni jäänyt tietää lopun olevan edessä. Se on viimeinen keino kieltää kaikki ja tehdä puolisosta syyllinen. Näitä hyväksikäyttäjiä, pelimiehiä, häntäheikkejä - miksi heitä nyt kutsutaankaan - on ihan liikaa. Liekö jokin geeneissä tai aivoissa oleva poikkeama, mene ja tiedä. Ikävää että kohdallesi on osunut heitä useampi. Sinulla on hienot periaatteet, pidä ne kaikesta kokemastasi huolimatta. Voihan olla että yhtä fiksu mies osuu vielä kohdallesi.

 

[Riitta.]

Olen risteyskohdassa. Entinen aviomieheni jätti minut 20 vuoden jälkeen, koska en ollut tarpeeksi jännittävä (hänen omat sanansa). En lähtenyt hänen kanssaan viikonloppuisin kapakkaan (lapset olivat pieniä eikä kapakat kiinnosta) ja hänen reissunsa lieveilmiöineen eli ieraissa käynti kylmensivät välimme.

Sitten seurustelin jokusen vuoden miehen kanssa, joka jätti minut kun hänen exänsä vuosien takaa halusikin hänet hetkeksi takaisin. Sitten erosivat, kun se ei sujunutkaan.

Molemmat heistä ovat viestitelleet, että ovat tehneet elämässä suurimman virheen, kun luopuivat minusta. Ja molemmat tahtoisivat jatkaa minun kanssani.

En ole suostunut siihen. Olen nyt ollut avoliitossa miehen kanssa pari vuotta ja hänen kanssaan on ollut hyvä olla, niin hyvä olla, etten sellaista en voinut kuvitellakaan. Mutta. Hänellä on entinen rakas, josta välimatka on vain erottanut. Mies sanoi alkuvuosina, että jos heillä ei olisi välimatkaa, he olisivat yhdessä emmekä me. Ja heidän yhteinen aikansa on hänen elämänsä ihaninta aikaa. Ja he ovat kuitenkin yhdessä, jos tulee sellainen tilanne, jossa he molemmat ovat vapaita. Nämä ovat miehen omia sanoja.

Koko meidän yhdessäoloaikamme he ovat olleet puhelinyhteydessä (eivät minun kuulteni, vaikka olen sitä pyytänyt). Ja nyt avomieheni meni tapaamaan tätä naista lomamatkallaan (kuulin sen aivan vahingossa). No tietty minä hermostuin, mutta se oli miehelleni liikaa. Hän sanoi lopettavansa meidän suhteemme, kun en ymmärrä heidän ystävyyttään.

Eli ero ja kaikki mitä eroruljanssiin kuuluu on nyt edessä. En ole nuori ja minulla on ollut ja on periaatteena, että muita ei tapailla eikä muutenkaan viritellä mitään muiden kanssa.

Olen ihan pihalla ja tulevaisuus ja jaksaminen pelottaa. Eli mikä ihme minussa on vikana, kun en riitä? Olen hyvin seksuaalinen ihminen ja tykkään toisen hyvänäpitämisestä (enka nipota pienistä) .En jaksa,tahdo enkä uskalla enää uutta suhdetta enää. Olinko vainoharhainen niinkuin avomieheni (tai ex-sellainen) sanoi?

Vainoharhaiseksi tai mielisairaaksi haukkuminen on aina ollut keino alistaa naista. Jos mies jää kiinni vieraissa käymisestä, mies haukkuu naista mustasukkaiseksi,vainoharhaiseksi, mielisairaaksi ja ties mitä. Kuinkakohan moni mies itse sietää sitä että naisella on elämässään muita ystäviä kuin mies.

Minusta sinun kannattaisi ottaa etäisyyttä mieheen. Älä ole aina saatavilla, se on yksi neuvo. Omia menoja,kiireitä ja muuta tekemistä.

 

[samanlainen nainen]

Olen samanlainen kuin sinä ap. Joka suhteessa kakkosena, se sopiva välinainen, jonka kanssa mies on ollut siinä välissä, matkalla elämänsä suuresta rakkaudesta nro 1 siihen seuraavaan suureen rakkauteen. En minäkään tiedä, mikä minussa on vikana, kun en siksi suureksi rakkaudeksi kelpaa. Ehkä olen liian reilu ja kunnollinen, aivan kuten sinäkin ap.: näissä suurrakkausnaisissa kun on toisen miehen kanssa raskaaksi laittautunutta, riidan aikana kätensä hysteerisesti oven lasista läpi verille lyöneitä ym. jännittäviä naisia, joita miehet niin kovasti ihailevat.

Olen jättänyt nämä miesjutut nyt keski-iässä tyystin. Kun ei toimi niin ei toimi ja on elämässä muutakin kuin miehet. Toivoisin vain yleisesti, että nämä miehet jättäisivät nämä välinaisiksi suunnittelemansa todella väliin, eivätkä kiusaisi heitä väliaikaissuhteen tapaisellaan.

 

[vika ja vika]

Tavallaanhan "vika" ei ole teissä kakkosiksi jäävissä naisissa, mutta sitten on kuitenkin. Te itse olette suostuneet tuollaisiin suhteisiin. Ehkä tiedostamatta valitsette jostain kumman syystä aina sen tyyppisiä miehiä kumppaneiksenne, jotka käyttävät teitä "välietappeina" - teidän suostumuksellanne.

Kyllä mun täytyy myös sanoa, että jos mies sanoisi mulle, että ei olisi kanssani jos voisi olla jonkun toisen kanssa, niin saisi kyllä mennä. En mä katselisi päivääkään sellaista suhteessa.

Ettei teillä vaan ole kyse jostain kiltin tytön syndroomasta tai vastaavasta? Olette liian hyviä ja kilttejä jopa siinä määrin, että niitä ominaisuuksia on helppo käyttää hyväksi?