Riita kymmenen euron kiposta

[hermotsärkyy]

Eli minä päätin ruveta keräämään Arabian KoKo astioita pikkuhiljaa, ainut sarja joka yksivärisistä miellyttää silmää. No ostin tänään sitten yhden kulhon, maksoi 10e ja muutama hilu päälle. Miehen mielestä on kauheaa, että voin astioihin laittaa noin paljon rahaa. Kieltämättä itsestäkin tuntuu hurjalta kun on aikaisemmin käyttänyt halpiksia, mutta nyt haluan sellaiset astiat joista oikeasti tykkään.

Mulla meni sitten hermo kun kyllä kaikenmaailman autoihin ja pyssyihin ja kalastusvehkeisiin voi laittaa satoja ja tuhansia euroja, mutta jos minä haluan ostaa kympin kipon niin jo on kauheeta! Ukkoa ei kiinnosta astiat eikä sisustaminen ja joka asiaan mielipide on ihan sama, ja se on ok, kunhan ei tulis sitten itkemään kun käytän niin paljon omia rahojani asioihin joista tykkään, kun itse samaan aikaan ostelee neljänsadan edestä uusia tietokoneen osia.

Miten ton ukon saa ymmärtämään, että mun harrastus (vaikka tämä astiahomma) on tärkeä, vaikka häntä itseään ne ei kiinnosta? En mie valita sen rahanmenosta kunhan laskut ja ruuat saadaan hommattua.

 

["Vilma"]

Sanot että nyt voit toivoa aina tuota sarjaa ettei tule turhia lahjoja esim jouluna. ja vetoot siihen että miehellä ei ole enää ongelmaa mitä lahjoja sulle ostaa!keskustele miehen kaa et astiat on sun harrastus/keräily, missä miehelläsi omansa.

 

["vieras"]

Myytte astiat, aseet, tietokoneet ja kaiken muunkin pois ja sovitte, että jatkossa ostatte vain halvinta ja tarpeeseen = molempien hyväksymä.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Jokaisella meillä on toki oikeus mielipiteeseen. Järkevintä kuitenkin on sopia perheen pelisäännöt rahan käyttöön ja näin saada raamit sille mitä itse voi ostaa ihan oman pään mukaan.

Tästä syystä mm minä juuri diggaan omia rahoja parisuhteessa.

 

[TULKINNANVARAINEN]

Omat rahat on pop tosiaan parisuhteessa. mä hiissailen kotiin vaikka mitä, eikä isäntä kysele mitä on maksanut. pääasia on, että menot on maksettu. mies ostelee sitten välillä omia juttujaan, enkä kysele niistä.

 

[ap.]

No meillä on osa yhteisiä rahoja, niistä menee siis ruuat, yhteiset laskut jne ja loput on sitten ns omia rahoja. Lapsille ostetaan yhdessä tarpeellinen. Niin en oikein ymmärrä mitä valittamista tässä mun "kippokeräilyssäni" on, kuitenkin halvempaa kuin moni hänen harrastuksensa...

 

["Riksu"]

Mun mies vähän nurisi, kun ostin saumurin. Eipä nurise enää, kun pyysin häntä kirjaamaan ruutuvihkoon mitä hänen golf- ja lasketteluharrastuksensa maksaa vuodessa.

 

[ap.]

Tota varmaan vois kokeilla, voisi tulla ihan mielenkiintoinen luku paperille Ja mulla ei oikeastaan mitään paljoa maksavaa harrastusta ole, että en ymmärrä tätä kiukuttelua. Mun mielestä aika epäreilua että mies saa ostella lelujaan, mutta minä en astioita. Ja varmasti ostan kuitenkin, kun omia rahojani ovat.

 

[TULKINNANVARAINEN]

pyydäppä ap miestäs laittaa menonsa kirjoihin kuten Riksun mies teki.

 

["vieras"]

Astioiden keräilyhän ei ole varsinaisesti keräilyä, vaan käyttöönhän ne tulevat. Ja on oikeasti terveellisempää syödä kotimaassa tehdyiltä astioilta kuin joltakin vinkuintialaisilta, joissa voi olla lasitteessa lyijyä (niissä usein on, tutkittu juttu). Tärkeintä kunnollisuus olisi juuri niissä astioissa mistä aina syödään ja juodaan.

 

[ap.]

No siis juu, totta tavallaan, mutta tuntuu ainakin keräilyltä kun en kerralla koko astiastoa osta

 

["vieras"]

No siis juu, totta tavallaan, mutta tuntuu ainakin keräilyltä kun en kerralla koko astiastoa osta

Mutta miehelle ei kannata puhua keräilystä, vaan siitä, että ostaa muutaman kerrallaan. Keräily-sana niin helposti yhdistyy juuri kaikkeen turhaan mitä ei tarvita.

 

["Riksu"]

Moni mies ei tajua esim astioiden laatu- tai kauneusarvoa. Sen vuoksi kannattaa verrata ostoksia just harrastuksiin, jolloin "turhuuden" tärkeys on helpommin ymmärrettävissä.

Mun miestä ei olisi haittaisi yhtään, jos harrastaisin vaikka ratsastusta, koska hänen maailmassaan harrastus saa maksaa. Saumuri taas oli hänen mielestään tyhmä ostos, koska hän mielessään jakoi ostohinnan per todennäköisesti valmistuva vaate ja lisäsi kankaiden hinnan ja työn määrän... Sillä tavalla laskettuna saumuri varmaan olikintyhmä ostos. Vaatteita kun saa paljon halvemmalla ja vähemmällä vaivalla marketista. Harrastuksena ompelu taas on eullista hupia.

 

[IhanaaMahtavaa]

[QUOTE="vieras";26556366]Astioiden keräilyhän ei ole varsinaisesti keräilyä, vaan käyttöönhän ne tulevat. Ja on oikeasti terveellisempää syödä kotimaassa tehdyiltä astioilta kuin joltakin vinkuintialaisilta, joissa voi olla lasitteessa lyijyä (niissä usein on, tutkittu juttu). Tärkeintä kunnollisuus olisi juuri niissä astioissa mistä aina syödään ja juodaan.[/QUOTE]

hyvä pointti tuo lasitteen lyijy. en kuitenkaan usko, että "kokoakaan" valmistetaan suomessa. eiks teemakin tehdä thaimaassa?

 

["vieras"]

hyvä pointti tuo lasitteen lyijy. en kuitenkaan usko, että "kokoakaan" valmistetaan suomessa. eiks teemakin tehdä thaimaassa?

Ihan kuule SUOMESSA tehdään, joitain punasia astioita tehdään ulkomailla.

 

["vieras"]

hyvä pointti tuo lasitteen lyijy. en kuitenkaan usko, että "kokoakaan" valmistetaan suomessa. eiks teemakin tehdä thaimaassa?

Kyllä, mutta varmasti suomalaisella "reseptillä". Valkoinen Teema ainakin valmistetaan Suomessa (mitä suurin osa myytävistä astioista on). Muistaakseni joku aika takaisin oli myös Arabian/ Iiitalan jossakin astiassa ongelmaa, mutta se selvisi. Muualta tulevia astioissa ei yleensä ole samanlaista laadunvalvontaa. Ja tämä lyijyasia koskee myös suomalaisia vanhempia astioita, joita ei tulisi säännöllisesti käyttää ilman tutkimista (apteekista saa ostaa testipakkauksen). Väreissä voi olla myös lyijyä, joka tulee esiin, kun astia naarmuuntuu.