Rh-immunisaatio ja toinen raskaus

Mikäli olen oikein ymmärtäny toisessa immunisaatiossa on juurikin ongelmana se, että vasta-ainetaso ei enää kerro tilannetta niin hyvin kuin ensimmäisessä.

Mulla otettiin napasuonipunktio yliopistollisessa sairaalassa, joka ei ollut Helsinki. Viikkoja silloin tosin jo 34, joten tilanne eri kuin sinulla, kun viikot pienemmät. Silloin oli varauduttu myös punasolusiirtoon, mutta ei sitten onneksi ollut tarpeen. Itse pisto ei juurikaan sattunut, vaikka sitä kovasti jännitin. Tuntui lähinnä epämiellyttävältä. Konkreettinen tieto vauvan hemoglobiinista oli helpottava ja mieltä rauhoittava asia, vaikka pistää jouduttikiin.

Helsingissä ne kyllä hoitaa hommansa hyvin ja heillä kokemusta immunisaatioista on enemmän kuin muilla, kun on keskitetty - ehkä hyvä siis niin?!?
Liikkuuko vauva hyvin/normaalisti? Oman mieleni rauhoitti erittäin vilkas liikehdintä. Oletko saanut kortisonipiikkejä jo? Muistaakseni mulle annettiin noilla viikoilla x2 ja sitten vielä kerran sillä viikolla kun poika syntyi.

Voimia maanantaihin!

 

Miulekin tod.näk. tässä lähimmässä yliopistollisessa tehdään napasuonipunktio ja tarvittaessa sitten helsingissä se punasolujen siirto, sitä eivät tee tässä lähellä. Ei miule ole mitään puhuttu kortisonista, täytyypä ottaa puheeksi maanantaina. Itse jännitän sitä pistoa, kiva kuulla kokemuksia että se ei ole maata järisyttävän kipeä kokemus. Pelottelivat vain, että se tehdään vasta kun on pakko, ei ole helppo toimenpide metsästää oikeaa suonta.

Miula liikkeet tuntuvat heikosti, lähinnä aamulla ja illalla muutamia kertoja. Ultrissa näkyy kuitenkin vilkasta liikehdintää..

Kiitos Hille tuesta, on ollut vaikeaa löytää vertaistukea <3

 

Virtaukset olivat laskeneet,olivat nyt jopa normaalin rajoissa! Seuranta 1vk päästä kotisairaalassa ja 2vk kuluttua yliopistollisessa. Verikokeiden tuloksia odotan saapuvaksi loppuviikosta. Jospa pääsemme sittenkin viettämään joulua kylpylässä eikä naistenklinikalla

 

Ihanaa kun nostitte tämän ketjun.. Tällaista kaipasinkin. Millä viikoilla teillä muilla on alkanut nuo useammat seurannat? Minkälaiset arvot on silloin olleet? Meillä ei neuvolassa kukaan tiedä mitään ja tuntuu että olen ihan tuuliajolla toistaiseksi asian kanssa. Nyt siis olen vain kuukausi-seurannassa. Seuraavat verikoetulokset tulee vasta joulun jälkeen mutta niitäkään en varmaan saa ennen tammikuun puolta väliä.

 

Hyvä, että oli parempia uutisia Onni-Ilona! Toivottavasti verikokeetkin ovat hyvät ja tilanne pysyy tasapainossa. Muistan itse niin elävästi miten elin vain verikokeesta tai ultrauksesta toiseen. En pystynyt oikeen iloitsemaan enkä ajattelemaan mitään muuta. Silloin etsin vertaistukea ja itseasiassa joltain tällaiselta palstalta sitä löysin. Mutta melkoista etsimistä kyllä piti harrastaa ennen kohtalotovereiden löytymistä!

Paljon on keskusteluja, missä joku kysyy immunisaatioon liittyen jotain ja sitten joku asiasta tietämätön menee vastaamaan "eikös se oo vaan se juttu ku äidille annetaan rokote sit ku vauva on syntynyt!" Mutta tämä kun ei pidä paikkansa eikä lohduta silloin, kun on kyse tosi tilanteesta eikä enää immunisaation ennaltaehkäisystä sillä Anti D-piikillä (joka ei siis ole 100% eikä rokote)! Onneksi siis luomme tätä keskustelua täällä. Kiva kuulla, että omasta kokemuksestani on ollut jollekin apua!

Ja Viiras, tervetuloa keskusteluun. Mitkä raskausviikot sinulla on meneillään? Millaisia tiitterilukuja sinulla on ollut? Mitä vasta-aineita sinulta on löydetty? Muistaakseni täällä päin oli sellainen periaate, että kun tiitteri menee yli 16 niin täytyy käydä äitiyspoliklinikalla arviossa. Sitten alkuun kk välein ja tilanteen mukaan tihennetään. Mä kävin viikon välein rv 29-31 ja sen jälkeen 2x viikossa rv 35 asti. Alussa oli arvo 32 ja kun tihennettiin niin 64-128. Kvantitaatioarvo mulla nousi rajummin minkä vuoksi ajateltiin olevan kyse ärhäkästä immunisaatiosta. Vähän piti kyllä itse vaatia, että seurantaa tihennettiin ja piti pitää huolta ettei toinen lääkäri seuraavalla kerralla muuta hoitosuunnitelmaa. Lääkäreiden vaihtuvuus minua suretti, toiset ultrasi tarkemmin kuin toiset.

Neuvolat on yllättävän tietämättömiä tästä asiasta. Itselleni osui th sijainen, joka vasta-aineiden ilmestyttyä (tiitteri 32) 2.kontrollikokeessa neuvoi, että "Ei tässä muuta kun rv 36 sitten vielä kolmanteen verikokeeseen." Tiitteri luvuista ei ollut mitään ymmärrystä. Myönsi kyllä, että olen ensimmäinen immunisaatio tapaus hänen 10v. urallaan. Mutta eikö tuossa ammatissa kuitenkin pitäisi osata ne harvinaisetkin jutut?! Itse olin ottanut jo onneksi asioista selvää enkä uskonut moisia puheita.

Kaikesta huolimatta - oikein hyvää joulua teille! Ja kertokaahan kuulumisianne, olen hengessä mukana!

 

Viiras: miula alkoi tiheämpi seuranta rv 20 jälkeen, aluksi 4vk välein ja myöhemmin 2vk välein. Nyt mennään min. 1vk välein. Tänään ti 17.12.13 sain puhelun omasta sairaalasta ja joudun jo nyt to 19.12.13 uudelleen ultrattavaksi HUS:n pyynnöstä (alunperin oli ma 23.12.13 ultra suunniteltu). Jos virtaukset nousussa, joudun jouluviikolla helsinkiin tarkempiin tutkimuksiin (tod.näk. napasuonipunktioon ja veritankkaukseen jos hemppa on matala).

Verikokeissa käyn ihan oma-aloitteisesti 2vk välein vaikka veripalvelu on ohjeistanut 4vk välein. Odotan uusia tuloksia loppuviikoksi, siellä voi olla uusi ohjeistus jopa 1vk välein. Oma neuvolaterkka kyllä kirjoittaa lähetteet mukisematta. Neuvolassa eivät tosiaan yleensä tiedä näistä vasta-aineasioista, on niin harvinainen. Mutta kannattaa soittaa SPR:n veripalveluun ja/tai lähimpään yliopistolliseen sairaalaan. Hoitovastuu on kuitenkin yliopistollisella ja siellä arvioivat tarvittavat seurannat. Verikokeiden tulokset menevät ainakin meillä ensin sinne, sieltä vasta omaan sairaalaan ja terkkarille. Itse soitan ahkerasti joko terkkarille tai yliopistolliseen sairaalaan äitipolille kun odotan tuloksia saapuvaksi (n.1,5-2vk näytteen otosta). Ja aina olen saanut hyvää palvelua.

Ny miula menossa rv 29+4 ja uskon, että ultrat on jatkossa 1-2krt/vk, lopussa varmasti 3krt/vk.

 

Onn-Ilona, miten sairaalassa käynti meni? Toivottavasti kaikki hyvin!

 

Mihinkäs viimeksi jäätiin... viime torstain ultran jälkeen sain pikapassituksen helsinkiin jonne lähdin jo samana iltana, perjantaille oli varattu aika hemoglobiinin mittaukseen naistenklinikalle. Verinäytteet lennätettiin sinivalkoisin siivin jo etukäteen, lähellä oli, että minutkin olis lykätty koneeseen. Sain ekan kortisoni-piikin lähtiessäni ja toisen kun saavuin Helsinkiin. Täytyi oll amyös ravinnotta, varmuuden vuoksi (mahdollista kiireellistä sektiota varten). Koska hemppa oli vauvalla perjantaina vain 89, tehtiin samalla punasolutankkaus. Eli oli keskivaikea anemia, hoito oli ajoitettu juuri oikein, ei ehtinyt mennä liian pahaksi, nyt tilanteen korjaaminen on helpompaa. Uusi siirto on 2.1.14 (ellen synnytä ennen sitä...).

Ei ne pistot tuntuneet niin pahoilta kuin luulin. Sikiön rauhoittamiseksi jouduttiin tekemään kaksi pistoa kun eka ei osunut takapuoleen Vallaton vauva ei halunnut vain rauhoittua, vilkutteli vain iloisesti meille kun testattiin joko on untenmailla Itse hempan mittausta ja punasolujen siirtoa varten riitti yksi pisto. Ei vain saatu loppuhemppaa kun neula luiskahti jo pois paikoiltaa. Nyt kävely ja istuminen on hankalampaa kun kovottaa mahaa herkemmin. Ensin olisivat laittaneet jo toimenpiteen jälkeen kotiin, mutta halusin jäädä yöksi, 4,5h junassa ei houkutellut heti perään. Toimenpiteessä oli mukana 2 lääkäriä ja 3 kätilöä.

Seuranta on ultrassa min 2krt/vk lähisairaalassa ja verikokeita otetaan 1-2vk välein. Titterit edelleen matalat, mutta ne virtaukset olivat huolestuttavia. Ma 23.12 seuraava aika ultraan josta toivottavasti saan lähtöluvan joululomalle kylpylään

Nyt siis takana rv 30+2, olen onnellinen jos päästään edes rv 32 saakka, lääkäritkin ovat positiivisia asian suhteen vaikka syntyisikin jo nyt. Kokoa vaavilla on jo kuitenkin 1,7kg ja neiti viihtyy pyllyllään istuen

 

Joulu on ohi vihdoinkin - melkoista hulinaa ja paikasta toiseen menemistä.

Mitenkäs Onni-Ilona teidän joulu sujui? Pääsittekö kylpylään? Ihana kuulla, että veritankkaus meni hyvin. Eihän ne pistot koskaan mukavia ole, etenkin se hetki kun odottaa sitä pistoa on varsin epämiellyttävä ja jännittävä. Onneks ne on yleensä pian ohi. Toivottavasti teidän tyttö vielä pärjää muutamia viikkoja kohdussa, mutta hyvät on viikot jo nytkin!! Minkälaiset tiitterilukemat sulla on nyt? Entä kvantitaatio?

Muuttuiko vauvan liikkeet vilkkaammaksi tms. tankkauksen jälkeen? Kuinka kauan kesti, että sen rauhoituspiikin vaikutus hävisi? Olitko kauan sydänkäyrillä toimenpiteen jälkeen?

Hyvää uutta vuotta kaikille!

 

Joulu meni hyvin rauhallisesti lojuen, luvan kanssa vedessä ollessa mahakin rentoutui, olisin voinut lillua kokoajan. Lähtöpäivän 4h angry birds vierailu meinasi vain ottaa koville vaikka istuinkin suurimman osan ajasta. Otinpa torkutkin juniorin katsellessa piirrettyjä välillä

Uusimpia titteri/kvantitatiivisia arvoja ei ole vielä, joulun pyhät ovat viivästyttäneet tulosten saamista. 2.1.14 tehdään uusi tankkaus, saa nähdä mikä on hemoglobiini ja selviänkö vielä yhtenä kappaleena kotiin.

Vauvan liikkeet olivat vajaa viikko tankkauksen jälkeen paripv tosi vilkkaat ja voimakkaat, sittemmin ovat palautuneet normaaliksi iltajumpaksi. Rauhoituspiikin jälkeen liikkeet alkoivat tuntua suht nopeaan, olisikohan alle 2h viim.tuntunut jo myllerrystä. Toimenpiteen jälkeen olin n.1h käyrällä ja illalla uudestaan. Ja lähtöpäivänä ottivat 2krt varmuuden vuoksi.

Tällä viikolla olinkin omassa sairaalassa ultrattavana ja 1,5h käyrällä. Sikiön sykkeet olivat pitkään 160-170, halusivat seurataniitä. Lopulta rauhoittui ja pääsin kotiin. Virtaukset olivat vain hieman koholla, mutta ne eivät enää luotettavasti kerro sikiön tilasta koska tankkaus on jo tehty.

Nyt vain toivotaan että kaikki menee hyvin 2.1 ja Ilona saisi kasvaa vielä parivk yksiössään.

Ilotulitteiden paukkeessa toivotan hyvää uutta vuotta!

 

Tankkaus jälleen takana. Meni ihan ok, neula luiskahti vain pois suonesta jo 25ml jälkeen ja lääkäri ei halunnut ottaa riskiä uuden piston kanssa, hemoglobiini oli kuitenkin lähtötilanteessa suht ok. Jälleen kerran vauva sinnitteli hereillä ja jouduttiin antamaan toinen annos unilääkettä. Toivottavasti nukahtaa paremmin sit kohdun ulkopuolisessa elämässä Seuraavan kerran menen jo 15.1 tankkaukseen ja synnytystä käynnistellään n.22.1. Vauva siis syntyy n.rv 35, tänään on täynnä 32vk.

 

Hyvä, että tankkaus meni jotakuinkin hyvin. Montako milliä verta oli tarkoitus antaa? Mikä vauvan hb oli ennen tankkausta?

Meidän poika syntyi 35+2 ja pärjäsi erittäin hyvin ulkomaailmassa. Kortisonin ansioita hengitys sujui ongelmitta alusta alkaen. Imetys käynnistyi ja onnistui myös pikku hiljaa, vaikka aluksi olin varma ettei siitä tulisi mitään. Kun alkuun päästiin, imetin poikaa 9 kk ikään asti!

Kuinka itse olet jaksanut? Tankkauksissa käyminen on varmasti rankkaa ja jännittävää. Synnytyksen jälkeenkin on hyvä käydä asioita läpi, että ei jää mieleen kummittelemaan mikään. Itse ainakin koin sen tarpeelliseksi silloin.

Vauvalle taas hurjat tsempit pysyä matkassa sekä voida hyvin!

ps. Ja äidin kuuluu myös voida hyvin!

 

Hille: alunperin oli tarkoitus laittaa 50-60ml, mutta perille mennyt 25ml oli ihan hyvä koska lähtötaso (hb n.112)oli niin hyvä. Oma vointi vaihtelee. Kestoväsymykseen on jo tottunut, vainoharhaisuus ei hellitä sitä kyttää jokaista vauvan liikettä ja varoo askeliaan. Ultrassa ja ktg:ssä näkyy hyvin liikkuva vauva, itse en tunne liikkeistä kuin murto-osan. On vähän ristiriitainen olo kun käskevät menemään käyrälle jos liikkeitä ei tunnu jotka kuitenkin näkyvät hyvin em.toimenpiteissä.

Matkustaminen itsessään alkaa käydä jo voimille, varsinkin se yksin kulkeminen. On myös jo fyysisesti hankalampaa kun ei saa olla itselle mukavassa asennossa. harmi kun yöjunat eivät enää kulje meiltä, pitkällään tai edes puoli-istuvassa asennossa olisi paljon helpompi olla.

Synnytyskin mietityttää. Haluaisin synnyttää alakautta, mutta Ilna tuppaa vaihtamaan asentoaan että ei voi tietää mitenpäin on kun aika on käsillä. Nyt on taas vaihteeksi raivotarjonnassa, mutta kuinka pitkään . Vielä ei ole tehty arviota kestääkö sikiön kunto käynnistyksen ja alatiesynnytyksen. Vajaan viikon päästä on seuraava tankkakus ja tästä 2vk pästä voipi olla jo vauva maailmassa <3

 

Miten Onni-Ilonalla menee? Kuinka sujui Helsingissä käynti? Toivottavasti vauva voi vielä masussa hyvin. Onneksi pian on hänen aika päästä maailmaan ja ehkä vanhempien huoli helpottaa ja muuttuu epätietoisuudesta pois.

Sektion kokemus minulle oli ihan hyvä. Synnytykseltä se ei tuntunut, mutta meidän tilanteessa oli oikea ratkaisu ajatellen vauvan vointia. Silloin en ajatellut muuta kuin, että onneksi tämä raskaus on ohi ja vauvaa voidaan hoitaa paremmin.

Voimia viimeisiin viikkoihin - mikäli vauva ei jo ole maailmassa ?!? Olette ajatuksisssa!

 

Meille syntyi pieni tyttö 19.1.14 rv 34+2. Painoa 2310g ja pituutta 45cm.

Kolmas punasolutankkaus tehtiin 16.1.14, toimenpide oli lopulta aika kivulias ja ei mennyt niin hyvin kuin aiemmat. Perille meni 30ml, neula irtosi suonesta ja ilm.osa valui ohi. En pystynyt kunnolla istumaan seur.päivänäkään. 18.1 yöllä ja aamulla miula oli omituisia tuntemukdia, pisteli ja viileteli ympäri mahaa. Kävin paikallisessa sairaalassa kontrollissa jossa huomattiin vauvan liikkumattomuus ultrassa. Minun tulehdusarvot olivat myös koholla. Lähdin samointein lähimpään yliopistolliseen sairaalaan 125km päähän. Synnytys päätettiin käynnistää heti (sektiotakin mietittiin, ensin annettiin mahdollisuus tulla alakautta). Alunperin synnytys suunniteltiin käynnistettäväksi rv 34+5.

Itse käynnistely tehtiin balong-menetelmällä ja avuksi pieni määrä cytoteciä. Seuraavana aamuna puhkaistiin kalvot ja aloitettiin oksetosiini (?) Tippa. Supisteluja tuli harvakseltaan ja ne olivat mietoja. Lopulta tippaa vähän säädettiin kokeneen kätilön toimesta "niinkuin enenvanhaan tehtiin" ja voimakkaat supistukset tulivatkin miltei heti 2min välein ja pian 1min välein. Kohdunhaula ehdittiin puuduttaa toiselta puolelta kun pyysin hengähdystaukoa. Sitten tulikin jo tarve ponnistaa, tyttö syntyi yhdellä ponnistuksella, sekin piti lopettaa kesken kun pää syntyi ja kroppa seurasi perässä. Meinas kätilölle tulla kiire laittaa hanskat käteen ja ottaa koppi vauvasta! Muuten menin ilokaasulla.

Neitivietiin teholle jossa saihakkea 10min jälkeen selvisiomin voimin. Aluksi oli 3:n sinivalon alla, nopeasti niitä vähennettiin. Verenvaihtoa tai punasolutankkausta ei tarvittu. Siirryimme kotisairaalaan 5pv jälkeen ja täällä ollaan n.2-3vk kasvattamassa voimia imetystä varten. Tilanne on hyvä ja tyttö voi hyvin. Neiti on vierihoidossa täällä teholla ja opetellaan yhdessä elämän taitoja.

 

Paljon onnea tytöstä! Ihana kuulla, että kaikki meni loppujen lopuksi hyvin! Vaikka kyllähän tuo aika jännittävältä kuulostaakin, varmasti ihana tunne kun vauva on maailmassa.
Tsemppiä sairaala-aikaan!

 

Moi "OnniIlona"! Miten teillä sujuu? Onko vauva voinut hyvin? Miten hb on pysynyt? Toivottavasti kaikki mennyt hyvin! Kerrohan kuulumisiasi jos ehdit

 

Ollaan vauvan kanssa vielä osastolla (lasten teho) keräämässä voimia. Tänään onkin 3vk synttärit! Valohoitoa ei ole tarvittu n.viikkoon ja bilirubiini on hienoisessa laskussa. Ruuasta menee n.puolet rinnalta ja loput joko letkusta tai pullosta. Kotiin päästään varmaan 1-2 vk päästä. Täällä on ollut hyvä olla, hoitajat tukevat sekä äitiä että vauvaa. Ja vierihoitomahdollisuus on huippu juttu, ei ole tätä mahdollisuutta joka sairaalassa. Kotona olevat sisarukset odottavat kovasti jo siskoa kotiin.

 

Aivan mahtavaa että saatte olla vierihoidossa! Saisi olla kyllä joka sairaalassa tuo mahdollisuus! Onko vauva saanut punasoluja? Onko hb rajusti laskenu? Teidän tarina on kyllä hyvin kannustava ollut mulle, ehkä uskallan itsekin toista lasta vielä tähän maailmaan yrittää immunisaatiosta huolimatta. Vaikka toki kaikilla menee sit sen oman kaavan mukaan, mutta kuitenkin

 

Terveisiä osastolta! Bilirubiini on jo hyvin laskussa, hemoglobiinikin on pysynyt vakaana, nyt 105 joka on ok tämän ikäiselle (nyt 4vk, rv 38+2). Punasoluja ei ole tarvinnut (vielä), tarve voi tulla myöhemminkin. Nyt on alkanut rautalääkitys, toivotaan, että se riittää pitämään hempan hyvänä. Tällä hetkellä ei päästä täysimetykseen, toivottavasti se onnistuu kun ikää ja voimia tulee lisää. Mutta voimakastahtoinen tämä neiti kyllä on keuhkoissa riittää kapasiteettia ja hetken päästä lirkutellaankin jo nappisilmillä..

 

Moikka!

löysinpä tällasen ketjun.. Hienoa, että Onni-Ilonan vauva voi hyvin!!

Mulla on neljäs raskaus ja toisessa seulassa tiitterit hieman koholla, kahta vasta-ainetta löytynyt. Alkuviikosta otettiin kontrolliverikoe, ja nyt ootellaan tuloksia vasta-aineista ja että mitä muuta vasta-ainetta siellä on kuin anti- D:tä. Kaksi ekaa lasta on +verisiä ja kolmas -verinen ja ilmeisesti tämä neljäs on +verinen, koska nyt on immunisaatio tapahtunut. Ultrassa kaikki näytti hyvältä ja vauva 1,5kg, mutta mietityttäähän se kovasti että miten loppuraskaus sujuu, etenkin kun nuorimmainen on vasta vuoden ikäinen, eikä ymmärrä jos joutuu paljon olemaan erossa äidistä.

Neuvolassa asia oli ihan hanskassa ja ottivat heti yhteyttä veripalveluun, että miten toimitaan. Meillä on matkaa lähimpään yliopistolliseen sairaalaan vajaat 200km, että toivottavasti mahdollisimman pitkälle voidaan seurata tuossa lähisairaalassa. Mutta sen tietää, kun saa selville, että mitä ne vasta-ainetasot on ja kuinka aggressiivisesti ne nousee. Nyt viikkoja 29+.

 

Minäpäs päivittelen tähän nyt omaa tilannetta:
Eli ensimmäisestä rutiininäytteestä havaittiin D ja C vasta-aineet, tiitteri 8. Kuukausiseurannassa 20+ viikoille. Rv 23 tiitteri nousi 32 ja heti tulosten tultua (1vko) sainkin kutsun keskussairaalaan ultrattavaksi ja jatkossa verinäytteet annetaan 2 viikon välein.
Verivirtausten arvot ultran tehneen lääkärin mukaan viikkoihin nähden normaalilla tasolla, tulokset menee vielä HYKSiin tarkistettavaksi, mutta uusia ohjeita/toimenpiteitä ei todennäköisesti tule. Lääkäri selitti asian myös suomeksi eli jos vauvan veri ohenee se alkaa virrata nopeammin ja siksi näitä verivirtauksia mitataan ultralla. Nyt on sitten taas uudet näytteet sisällä ja niiden vastauksia odotellaan tulevaksi ensi viikon lopulla.

 

Mun tilanne tällä hetkellä, että edellisessä verinäytteessä tiitteri oli noussut 4viikossa 1->8. Ultra oli tällä viikolla, samoin uusi verikoe ja miehestä otettiin myös. Ultrassa virtaus oli ok, ensi viikolla uusi ultra ja verikoetulokset, että tiedetään taas jatkosta. Rv 31+.

 

Hei, miten Teillä menee "röppö", "Viiras" ja "Onni-Ilona"? Mielenkiinnolla lueskelen teidän tarinoita, jos mekin joskus uskallettaisiin alkaa yrittämään toista. Kertauksena omasta taustastani eli mulla siis ekassa raskaudessa immunisaatio siten, että tiitteri lopussa 128 ja poika syntyi keisarinleikkauksella kuukausi ennen laskettua aikaa. Immunisaatio oli yllättävän ärhäkkä ja kvantitaatioarvo oli korkea myös. Vauva kuitenkin pärjäsi hyvin syntymän jälkeen, sinivaloissa oli tosi pitkään ja punasoluja sai 4 kertaa. Nyt terve ja iloinen poika!

 

Meillä vietettiin eilen ristiäisiä, Onni-Ilona sai ihan oikean nimen! Ikää neidillä on nyt siis n.2kk (kalenteri-ikä) ja korjattua ikää reilu 2vk. Meillä vaivaa lähinnä pienet keskospulmat enemmän kuin immunisaatio. Hemoglobiini oli tosin alhainen välillä (88) mutta nyt on jo nousussa, viimeksi 91. Hempparia seurataan n.2vk välein, bilirubiinia ei ollenkaan. Samoinseurataan yhtä veriarvoa joka kertoo uusien punasolujen tuotannosta, en muista sen nimeä. Mutta punasoluja tulee kuitenkin lisää kokoajan. Rautalääkityksen annoskoon nosto aiheutti ummetusta, mutta sekin helpotti luumuvettä juottamalla.

Imetystä yritin viimeiseen saakka, mutta meijerini eivät kyenneet tuottamaan riittävästi maitoa että vauva olisi jaksanut imeä tarpeeksi. Asiaa ei auttanut edes säännöllinen pumppaaminen. Siispä meillä on nyt pullovauva. Eli voimat eivät ole vielä vauvalla riittävät, väsymystä on, valveillaoloaikoja ei ole paljon.