Ravinnon määrä?

[odottaessa]

Hei kaikki,

Olisikohan täällä ketään muuta vastaavassa tilanteessa olevaa.. Olen 160cm ja painoa on tällä hetkellä 63kg. Olen tämän vuoden aikana laihduttanut noin 5kg eli alkuvuodesta paino lähenteli 68kg:a. Kilot tippuivat hitaasti mutta varmasti vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaen. Olen koko ikäni jojotellut painon kanssa ja lihon todella helposti, mutta siirtymällä vähähiilihydraattiseen ruokavaliion löysin ns kultaisen keskitien ja se on selvästikkin vähentänyt mässäily- ja ahmimishaluja. Ruoat, joissa on paljon huonoja hiilareita (sokeri, valkoinen vehnäjauho) laukaisevat minulla ahmimishaluja..

Kuitenkin, nyt olen 13rv ja paino on pysynyt jokseenkin samoissa lukemissa, ehkä noussut 1kg:n. En haluaisin painon nousevan liikaa odotusaikana, sillä laihduttaminen ei ole ollut helppoa ja tiedän ettei se tule sitä myöskään olemaan synnyttamisen jälkeen.

Olenkin vähän hukassa että miten paljon sitä pitäisi syödä? Onko normaali terveellinen ruokavalio tarpeeksi (esim 1500-1800 kcal)? Vai pitäisikö syödä vähän enemmän? Entä lisääntyykö ravinnontarve raskauden edetessä ja sikiön kasvaessa? Toiseksi, onko minun lisättävä hiilihydraattien määrää kun tähän asti olen pitänyt ne minimissä ja syönyt hiilareita lähinnä vaan aamiaisella?

Haluan tietenkin vauvalleni parasta ja pyrinkin syömään niin terveellisesti kuin vain voin. Mutta en haluaisi lihoa enempää kuin on tarpeellista.

Mukavaa odotusaikaa!
rv 13+2

 

[??]

Mielestäni tuo ravintoasia odotuksen aikana on sellainen että kannattaa siitä neuvotella neuvolassa. Koska kun tänne laitat tuollaisen ""eritysruokavalion"" jota raskaus aikana nuodattaa kohta hukut viestivyöryyn josta saat ohjeita niin montaa kuin on neuvojaa

 

[-]

kysy neuvolasta, ainakin espoossa on konsultoiva ravitsemusterapeutti näitä asioita varten.

 

[ap]

Niin, sori unohdin laittaa tohon alkuper viestiin, etten asu Suomessa, ja täällä ei neuvolassa punnita siihen tahtiin kuin Suomessa, sillä ""painonnousu tai nousemattomuus luokitellaan niin henkilökohtaiseksi asiaksi (siis että naiset ja heidän kropat on erilaisia) että naisia ei ole hyväksi punnita jatkuvasti ja verrata ns keskivertokäyriin ja siten syyllistää painon nousemisesta/nousemattomuudesta"" (tämä ei ole siis mun mielipide vaan kätilön sanelemaa..

 

[Sopivasti]

Alkuraskaudessa lisäenergian tarpeen riittää tyydyttämään hedelmä tai pari, loppuraskaudessa vaikka pieni voileipä tai vastaava ja hedelmä, ei siis tarvi kovasti muuttaa määriä eikä syödä kahden edestä. Ja näin raskauden aikana lisäät ne tuohon 1800 kaloriin, 1500 on liian alhainen määrä perusruokavalioksi raskauden aikana. Ja kunhan saat ruokavaliosta suositusten mukaisen määrän hiilareita, niin ei niitä tarvi lisätä kuin ehkä siinä tapauksessa, että tarvitset niitä kuidun saamiseen esim. ummetuksen vuoksi. 1 kg viikolle 13 on OK, monella on jo 2-3 kg, toki osin pahoinvoinnin estämiseksi harrastetun tankkauksen takia.

 

[äippä-95]

Missään nimessä sinun ei tarvitse syödä kahden edestä...
Viimeisen kahden kuukauden aikana (ennen synnytystä) energian tarve lisääntyy, mutta ei siltikään tarvitse syödä kahden edestä... Syöt vaan terveellisesti, turhat sokerit ja rasvat pois, kuituja paljon... Kuuntele kehosi kieltä !!!

 

[Gilda]

Ummetus on tavallinen vaiva raskausaikana. Itselläni se alkoi jo raskauden alkuvaiheessa. Kuitujen saantiin tulisi tämän vuoksi kiinnittää erityistä huomiota. Sain neuvolasta ohjeen kuiduista: päivässä pitäisi syödä 10 annosta kuituja. Yksi annos on esim. pala ruisleipää, iso omena, annos kaurapuuroa, muutama kuivattu luumu, 1 rkl kauraleseitä jne. Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa juuri kuitujen saanti saattaa olla vaikeaa.

Energiatarve ei paljonkaan lisäännyt raskauden aikana, oliko se nyt jotain 200 - 300 kcal / vrk. Riittävä maitotuotteiden käyttö lienee myös tärkeää, näin on ainakin minulle neuvolassa sanottu, 6 - 8 annosta päivässä (annos on esim. 1 dl maitoa, piimää tai jugurttia tai pari viipaletta juustoa).

 

[Helena]

Hei!

Minulla on vähän vastaava tilanne, tosin olen alkupainoltani sinua hoikempi, mutta myös laihduttanut vähähiilarisesti. Nyt raskausaikana ruokahaluni on huomattavasti lisääntynyt ja tekisi mieleni taas sellaisia ruokia, joissa hiilareita on. Niistä tulee kuitenkin paitsi lisäkiloja, niin myös vatsavaivoja, joten nyt olen vakaasti päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni. Luulen, että n. kilo on ainakin tullut jo lisää pelkästä makean ja rasvaisen ruoan syönnistä. Olen vasta kymmenennellä viikolla.

Minun lääkärini neuvo oli, että hiilareiden määrää saa vähentää raskauden aikana. Hän ei siis edes tiennyt ""dieetistäni"". Olen päätellyt, että ruokailutottumukseni olivat juuri sopivat myös raskauden ajalle. Nyt vain nälkä vaivaa useammin, joten hedelmiä on varattava välipaloiksi. En kuitenkaa aio ottaa stressiä painosta. Vähähiilarinen sopii minulle ja itse asiassa paino putoaa juuri sen avulla hämmästyttävän nopeasti.

Asun muuten myös ulkomailla. Onnellista odotusta!

 

[Luikku]

Olisipa täällä Suomessakin odottajan painolla vähemmän painoarvoa. Olen hitusen alipainoinen ja jouduin neuvolassa suorastaan kuulusteluun siitä miksi painoni on laskenut karmivat 200 g raskausviikkoon 12 mennessä. Minusta painonlasku on olematon ja olen lukenut että näihin viikkoihin nähden painon ei edes tarvitse nousta.

Syön todella paljon ja useinkin, mutta minkäs teet kun ei ole lihomaan taipuvaista sorttia. Ärsyttää selitellä syömisiään, tulisipa terkkari itse katsomaan kotiini kuinka paljon syön. Ei taatusti uskoisi silmiään. Suomessa painosta vouhotetaan ihan turhaan! Odottajalla on paljon muutakin stressiä.

 

[mamma]

Eiköhän vatsassasi kehittyvän lapsen kannalta ole parasta, että syöt ihan normaalisti ja monipuolisesti. Älä myös unohda säännöllistä liikuntaa. Jätä turha mässäily pois, siitä tulee vain huono olo. Tietysti välillä täytyy hemmotella itseään... =)

On jännä huomata, kun moni luulee, että vatsan kasvaminen tarkoittaa lihoamista. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa! Raskauden aikana painoa lisää vauvan, istukan ja kohdun kasvaminen sekä veren lisääntyminen elimistössä. Nämä on siis sellaisia asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Ja jos niitä ylimääräisiä kiloja raskauden aikana kertyy, niin kyllä ne imettämällä ja liikkumalla lähtee. Lisäksi kaikki ajatukset pyörii uuden vauvan ympärillä niin, että ei edes muista syödä!

 

[ap]

Kiitos viestistäsi Helena. Minulla on ihan samoin kuin sulla, on alkanut tehdä mieli herkkuja ja pelkään, että jos päästän ruokavalioni ihan retuperälle, niin kiloja saattaa helposti tulla vaikka 20. Olen nyt yrittänyt lisätä hiilareidan (ja kuidun kuten täällä moni sanoi että kuitujen saanti on tosi tärkeää) määrää syömällä enemmän hedelmiä ja kasviksia.

Kiitos kaikille vastanneille!

 

[ap]

Olet ihan oikeassa, 200 grammaahan ei ole mitään, siihen vaikuttaa jo mitkä alusvaatteet sulla on päällä ja paljonko joit vettä aamulla! Mua ei ole vielä kertaakaan punnittu ja raskausviikkoja jo melkein 14 ja takana 2 ""neuvola""kertaa.

Mukavaa odotusajan jatkoa sulle!

 

[3:n äiti]

Oma havaintoni on, että raskausaikana ei tarvitse syödä normaalia enempää, mutta juoda pitää ""kahden edestä"".

 

[Thelma]

Yksi aika helppo ja turvallinen konsti vauvalle on turhan sokerin välttäminen. Sokeri on hiilihydraateista huonointa energiaa ja juuri sitä, mitä saa helposti ja joka helposti myös lihottaa.

Vauva ei tarvitse karkkia.

* Paljon kuituleipä (toivotavasti saat ruisleipää), paljon *juureksia, marjoja ja hedelmiä.
*paljo vihreitä (vauva tarvii alkuraskaudesta foolia, jota saat vihreistä)
*Lämpimälle aterialle lautasmalli, missä puolet kasviksia, 1/4 riisiä, perunaa, tai pastaa ja 1/4 lihaa.
* paljon vettä
* ja muistathan hyvät rasvat

 

[vaaka]

olen niin samaa mieltä tosta jatkuvasta painon mittaamisesta ja miten järkevästi jossain maassa tosiaan menetelläänkin sillä kahta samanlaista raskautta ei ole ja ne kaiken maailman käyrät pitäisi hävittää !!!
kyllä se vauva omansa ottaa usko pois.Sinähän siinä häviölle jäät jos painosi ei nouse.Olen muuten sitä mieltä että monet äidit käyttävät raskautta tekosyynä syödä enemmin ja myös herkutella.Mä en ainakaan halua mitään sokerilla kasvatetteua vauvaa odottaa.Eräskin äippä jutteli että syö levyn suklaata päivässä hyvällä omallatunnolla kun sokerirasituskoekin oli ollut ok.Monipuolinen ruoka joka on vähärasvaista on varmasti parasta ""kasvuainetta"" vauvalle. Mä korvaan kaiken sokerisen hedelmillä j kerran viikossa annan itselleni luvan herkutella esim. jäätelöllä tai pullalla, mutta usein mekin jäävät syömättä sillä valkosta sokeria ei vaan tee mieli kun muuten ruokavalio on kunnossa.

 

[Luikku]

Olen Vaa'an kanssa samoilla linjoilla tuosta ravitsemuksesta. Syön myös paljon ihan tavallista kotiruokaa, välipaloina on hedelmiä, ruisleipää, kasviksia ja rahkaa. Sokerista tulee veltto olo, joskus jopa pahoinvointia. Näinpä en oikein edes pysty vetää makeita herkkuja päivittäin. Voi olla, että yksi syy laihtumiseen on nimenomaan yhä kasvava tarve terveelliselle ruualle. Tekee yksinkertaisesti mieli kaikkea tylsää ja terveellistä.

Suklaalevy päivässä kuulostaa hurjalta...Jo pieni patukka alkaisi olla liikaa minulle.

Oi, missä mahtaakaan olla neuvola, jossa ei punnita joka neuvolakäynnillä...Olisinpa sellaisen neuvolan asiakas.

 

[Amina]

""Jätä turha mässäily pois, siitä tulee vain huono olo.""

> Mulle ei ainakaan tule mässäilystä huono olo - päinvastoin Enpä sitä muuten tekisikään.

Heittona vaan tähän ""tervehenkiseen"" keskusteluun, ettei kaikki nautinto ole turhaa. Ainakin itsellä on odotusaikana ilot sen verran pienessä, että kohtuullinen herkuista nautiskelu tuntuu mukavalta. Toivottavasti vauvalle on enemmän hyötyä äidin korkeista serotoniinitasoista kuin haittaa sokerista. Vastahan julkistettiin sekin suklaatutkimus, jossa paljon suklaata syövien äitien vauvojen todettiin olevan ""onnellisempia"".

Jotenkin en haluaisi sen enempää nyt raskausaikana kuin vauva-aikanakaan, että ""kaikki ajatukset pyörii uuden vauvan ympärillä"", niinkuin mamma tuossa sanoo. Haluan edelleen ajatella sopivissa määrin myös ihan omaa napaani ja omia halujani. Liika uhrautuminen ei tunnu musta terveeltä. Vaikka katotaan nyt sitten, onko tämä vaan ensikertalaisen viisastelua...