D
denny
Vieras
olen 22v ja seurustellut mieheni kanssa 1,5v... kaikki on melkein liiankin hyvää, mutta vuoden yhdessä olon jälkeen mies alkoi jatkaa ryyppyreissujaan aamuun asti, parina viikonloppuna jopa perjantai illasta sunnuntai iltapäivään! joka kerta soittelin perään, itkin ettei tekisi noin ja tulisi kotiin, mutta ei vaikutusta... nyt viime sunnuntai aamuna kun tuli vasta klo 8 aamulla, sanoin että ollaan pari päivää erossa (hän ei virallisesti asu luonani, menin siis omaan kotiinsa kämppiksen luo), koska tuota edeltävänä kertana kuudelta aamulla soitin että nyt olisi parempi tulla heti tai voi hakea tavarat luotani. silloin tuli nätisti viereen
noiden kertojen väliin jäi 4 vkonloppua ettei mies ollu öitä pois, ehdin jo huokaista helpotuksesta mutta tähän taas palattiin...
en tiedä miten edetä tästä. mies on 36v, ryypätköön jos tahtoo, mutta en salli yöpoissa oloja koska olen tosissani hänen kanssaan. rauhottuuko tuon ikäinen ikinä jossei nytkään? hän ei ole ennen ollut näin pitkässä suhteessa joten tilanne on kai uusi kun on tottunut tekemään mielensä mukaan... mutta alkaa olemaan aika kaikkensa antanut olo
muuten kaikki on todella! ylireagoinko tähän? ei ole syytä pelätä että olisi pettämässä, tykkäävää kavereitten kanssa touhuta ja pelata pokeria.
en missään nimessä haluaisi erota, mutten jaksais valvoa ja surra öitä jotka hän on pois. alkoholi muuten ei ole ongelma suhteessamme... mietin myös pitäisikö kuitenkin opetella kestämään tuo, kun muuta valitettavaa suhteessa ei ole.
kiitos jos joku viitsii hieman antaa apuja!
en tiedä miten edetä tästä. mies on 36v, ryypätköön jos tahtoo, mutta en salli yöpoissa oloja koska olen tosissani hänen kanssaan. rauhottuuko tuon ikäinen ikinä jossei nytkään? hän ei ole ennen ollut näin pitkässä suhteessa joten tilanne on kai uusi kun on tottunut tekemään mielensä mukaan... mutta alkaa olemaan aika kaikkensa antanut olo
muuten kaikki on todella! ylireagoinko tähän? ei ole syytä pelätä että olisi pettämässä, tykkäävää kavereitten kanssa touhuta ja pelata pokeria.
en missään nimessä haluaisi erota, mutten jaksais valvoa ja surra öitä jotka hän on pois. alkoholi muuten ei ole ongelma suhteessamme... mietin myös pitäisikö kuitenkin opetella kestämään tuo, kun muuta valitettavaa suhteessa ei ole.
kiitos jos joku viitsii hieman antaa apuja!