rauhallinen seurakoira lapsiperheeseen!

Olemme viisipäinen lapsiperhe. Lapset 8- 5- ja 2-vuotiaita. Olemme alkaneet harkitsemaan koiran hankkimista. Koirakokemusta on jonkin verran, minulla on lapsuudessa ollut koiria ja hoidossa on ollut labbisneiti.

Haluamme pienen seurakoiran jolla ei olisi metsästysviettiä ja jota kahdeksanvuotias voisi lähitulevaisuudessa myös valvotusti taluttaa. Koiran turkilla ei ole merkitystä. Ystäväni on trimmaaja ja olen valmis harjaamaan turkkia jos luonne vaan koiralla on kiva. Luonteelle laitamme siis suuremman painoarvon. Koira ei saisi olla kovapäinen (siksi suljenkin terrierit yms. pois). Lapsille siitä tulisi leikkikaveri. Tietysti koiraa ehdottomasti kunnioittaen.

Asumme isossa kaksikerroksisessa rivarissa ja meillä on oma aidattu piha jossa on paljon ohikulkuliikennettä.

Itse olen kotona lasten kanssa ainakin vielä vuoden kaksi jolloin aikaa pentuvaiheelle yms olisi kyllä. Lenkkeilemme mieluusti. Muutenkin kävelemme päivittäin. Lähistöllä on todella paljon koiria ja koska myös suvussamme jossa kyläilemme /yövymme viikottain on niin paljon koiria haluan että rotu tulee todella hyvin toisten koirien kanssa toimeen. Ja koska pihamme ohi kulkee paljon ihmisiä ja kavereita ravaa koko ajan kylässä niin kovaa vartioimisviettiä ei kiitos.

Emme pahaksu ”lampunharjakoira”-ehdotuksista Mitä lauhkeampi sen parempi. Jos vain jaksaisi lenkkeillä pidempiä lenkkejä (10 km tai enemmänkin halutessa)

Rotuina eniten kiinnosti cavalieri mutta suljimme sen pois rodun sairausriskin vuoksi. Pohdittavia rotuja ovat olleet havannankoira, cotton de tuleaur, maltankoira, shih tzu, bolognese ja cockerspanieli (jota ilmeisesti ei voi lapsi ulkoiluttaa koska on voimakas pienestä koosta huolimatta)


Kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille!

 

Lapsena minulla oli Lhasa apso, oli tosi kiva ja rauhallinen luonteeltaan, jaksoi tehdä pidempiäkin lenkkejä. Hyvin sopii perhekoiraksi ainakin tuon meidän kokemuksen perusteella. Nyt on karvaisena kaverina meneillään jo kolmas kultainennoutaja, ja nämä kyllä ovat niin ihania ja lutuisia tapauksia, että lämpimästi suosittelen kenelle tahansa perhekoiraksi. Mutta kokohan näillä sitten on pikkukoiraa isompi.

 

Suosittelisin bichon frisetä, villakoiraa tai shetlanninlammaskoiraa. Noutajaa en kyllä ehdottaisi rauhalliseksi seurakoiraksi, kyseessä on etenkin nuorena hyvinkin aktiivinen, voimakas ja tekemistä janoava koira, jota on 8-vuotiaan vaikea yksin ulkoiluttaa.

 

Suosittelisin bichon frisetä, villakoiraa tai shetlanninlammaskoiraa. Noutajaa en kyllä ehdottaisi rauhalliseksi seurakoiraksi, kyseessä on etenkin nuorena hyvinkin aktiivinen, voimakas ja tekemistä janoava koira, jota on 8-vuotiaan vaikea yksin ulkoiluttaa.

Shelttiä en suosittele ekaksi koiraksi. Siitä saa kokematon niin helposti aran ja räksyttävän epäsosiaalisen pelkonäykkijän jos ei osaa pehmeänjämerästi sitä kasvattaa.

 

Kiinanharjakoira on aika täydellinen seurakoira. Tai ainaki tuo meidän kinkero. Ainut, että tuo karvaton malli ei kyllä ole mikään lenkkeilijä talvisin.
Villakoira on myös mukava rotu. Bichon frise?

kaikissa jalostetuissa roduissa ikäväkyllä on paljon sairauksia ja vaivoja. :/

 

Shelttiä en suosittele ekaksi koiraksi. Siitä saa kokematon niin helposti aran ja räksyttävän epäsosiaalisen pelkonäykkijän jos ei osaa pehmeänjämerästi sitä kasvattaa.

Onhan ap:llä kokemusta koiran hoidosta ja vastuullinen kasvattaja osaa ohjeistaa koiran sosiaalistamisessa. Kiinanharjakoira on myös tosi hyvä vaihtoehto, itse tunnen niitä karvallisia harjiksia.

 

Onhan ap:llä kokemusta koiran hoidosta ja vastuullinen kasvattaja osaa ohjeistaa koiran sosiaalistamisessa. Kiinanharjakoira on myös tosi hyvä vaihtoehto, itse tunnen niitä karvallisia harjiksia.

"Mitä lauhkeampi sen parempi" totesi ap. Lisäksi pitää olla lapsivarma mitä sheltti ei ikinä luonnostaan ole rotuominaisuutena olevan epävarmuuden ja paimenkoiramaisuutensa takia. Villakoiraa suosittelen minäkin.

 

Tutustuppa japaninpystykorvaan!

 

Noutajaa, vaikka luonteensa puolesta ovat aivan 10+ lapsiperheeseen. Meillä ollut monta ja pääsääntöisesti n. 11-12v on vasta kykenevä ulkoiluttamaan. Ovat myös niin aktiivisia, että saa olla tarkkana varsinkin pienempien lasten kanssa vaikka pahaahan eivät tarkoita, mutta kaikki kaatuu ja lentää kun noutaja innostuu. Mikäli teillä energiaa harrastaa koiran kanssa niin siinä tapauksessa kyllä, mutta on siis vanhempien koira ei lasten. Kaverilla oli pienet lapset ja samojedi ja ainakin kyseinen yksilö oli hyvin rauhallinen ja hyvä lasten kanssa. Siinä on myös koiran kokoinen koira jos sillä on merkitystä. Shetlanninlammaskoiraa myös suosittelisin tai ainakin kaverilla oli ja ihan pienet lapset niin meni erittäin hyvin koiralla ja lapsilla yhdessä. Koira oli narttu.

 

villakoira tai miten olis mopsi

 

Eurasier vois olla semmoinen mitä ettitte.

 

Se cottoni on just hyvä ja ihana.

 

Suosittelen villakoiraa
+ ovat ystävällisiä ja sosiaalisia ihmisille ja muille koirille
+ lapsi pystyy ulkoiluttamaan koiraa
+ ovat siistejä! eivät kuolaa, eikä niistä lähde karvaa, eivätkä juuri allergisoi

- turkinhoito vie aikaa
-/+ eivät ole sohvaperunoita, vaan villikset ovat aktiivisia ja tykkäävät lenkkeillä ja harrastaa

Jos päädytte villikset, niin suosittelen keskikokoista lapsiperheeseen.

 

Cockerit ei ole kovin rauhallisia ja näyttelylinjaisillakin voi olla metsästysviettiä.Bichon Frise voisi olla hyvä.

 

Onhan ap:llä kokemusta koiran hoidosta ja vastuullinen kasvattaja osaa ohjeistaa koiran sosiaalistamisessa. Kiinanharjakoira on myös tosi hyvä vaihtoehto, itse tunnen niitä karvallisia harjiksia.

Ja nimenomaan kannattaa valita se karvallinen versio. Karvaton geeni kun aiheuttaa kaikkea muutakin paskaa, hammaspuutoksia, toisinaan kielihalvaus.

 

Jäyhä jököttäjä

 

Eurasier vois olla semmoinen mitä ettitte.

Sen kokoista voimakasta koiraa ei ihan pienehkö lapsi kykene ulkoiluttamaan. Chow chowia kun rodun kehitykseen on käytetty, löytyy hyvin itsepäisiäkin yksilöitä joukosta.

 

villakoira tai miten olis mopsi

Mikäs siinä jos haluaa katsoa kärsivää eläintä päivästä toiseen. :headwall:

 

Moni näyttäisi suosittelevan bichon friseetä, joka sekin on rotuna aivan ihana, mutta vielä parempi lapsiperheelle olisi bichon bolognese. Rotu on leikkisä, ERITTÄIN miellyttämishaluinen (siskoni koira tottelee mun 5-vuotiasta tytärtäni), kekseliäs ja oppivainen. Turkkikin on helppohoitoisempi kuin frisellä, toki sekin vaatii säännöllistä hoitoa, mutta trimmaamista ja pesua ei niin usein kuin frise.

 

Suosittelen villakoiraa
+ ovat ystävällisiä ja sosiaalisia ihmisille ja muille koirille
+ lapsi pystyy ulkoiluttamaan koiraa
+ ovat siistejä! eivät kuolaa, eikä niistä lähde karvaa, eivätkä juuri allergisoi

- turkinhoito vie aikaa
-/+ eivät ole sohvaperunoita, vaan villikset ovat aktiivisia ja tykkäävät lenkkeillä ja harrastaa

Jos päädytte villikset, niin suosittelen keskikokoista lapsiperheeseen.

Peesaan täysillä! Lisäyksenä, että jos Turkin pitää lyhyenä ei sen hoito mahdottomia vaadi, toki pesua ja harjausta silloinkin. Ja tietty se leikkaaminen
Meidän keskari viihtyy sohvaperunana mutta jaksaa ja haluaa harrastaa ja lenkkeill
Niin paljon kun ihmisiä jaksaa innostaa.
Monet tuntemani kääpiövillikset on räksyttäjiä, mut ainakaan meidän keskari ei kyllä juurikaan hauku!
Täydellinen koira

 

[QUOTE="vvieras";29534528]Jäyhä jököttäjä[/QUOTE]

Tai Istuva Tirolilainen matikkakoira?