Raskausajandiapeetikot missä??

Sokerit sekaisin pino on hiljainen...

Päätin aloittaa uuden pinon tästä aiheesta...

Missä kaikki piileksii...raskausajandiabetes kun on hyvin yleinen nykypäivänä????

Onko täälla oikeesti sokereiden mittailijoita ja insuliinin pistäjiä????

Oma historiani...
Esikoisen raskausaika meni ruokavaliolla läpi kunnialla ja syntyi ihan ok kokoisena 3820g ja vkoilla 38+4 normaalisti.

Toisen raskausaikana mulle määrättiin pitkävaikutteinen insuliini joskus rv 26 tienoilla.Pojan painoarvio oli 5100g mutta syntyi sektiolla rv 38+5 paino tuolloin 4490g.Tuolloin mulla insuliinin pistely loppui yhen kynällisen jälkeen...olojen takia.

Nyt kolmas pidemmälle edennyt raskaus menossa.Ja mulle määrättiin vkoilla 26 pitkävaikutteinen ja nopea insuliini.Arvot pysyny ihan ok kasassa...hetkellisiä heittoja lukuun ottamatta.Paitsi nyt viimepäivinä aamupalan jälkeiset arvot huitelee aika korkeella huolimatta siitä ett oon lisänny yksikköjä...jne...prkl menee hermo ja meinaa tökkiä ja pahasti vaikka kui tsemppaa ni silti arvot o ihan piipillään.... Syön hyvin monipuolisesti ja aika tarkkaan...välillä kuri on niinki kova et sit rupee kiukututtaa ja siitä kärsii sitten isäntä... :kieh:

Muiden kokemuksia??Onko teillä aina vaan loppua kohden arvot heitelly enempi ja enempi??

Mä muuten nautin tästä raskaudesta ihan kauheesti...oon todella onnellinen että mahassani vihdoin kasvaa pikkunen joka meillä on mahollisuus saada syliin astikkin elävänä...
Mut nää sokerit tuottaa mulle välillä aikamoista tuskaa...ku ei millää saa piettyä kurissa... Vaikka kuinka hyvin yrittää hoitaa...

Sitten mites teillä noi synnytykset on sitten ajottunut ja tapahtunut???Onko leikattu??käynnistetty??käynnistetty aikasemmin??Vai annettu mennä loppuun...??
Millasia seurantoja teillä on ollut??

Hei mammat linjoille sieltä...

Daizz ja ihmelapsi-sydänkäpynen mötkyn pötkylä rv 28+4

 

up up..

 

hmmph...up up... :attn:

 

Mulla ei vielä todettu raskausajan diabetestä, mutta sokereita täytyy kuulemma alkaa mittaileen, eilen sain kuulla. Nyt masentaa. Piikkikammoisena en aio itse mitata saa mies mitata jos tahtoo. Toivottavasti en joudu insuliineja pistää. Tällä vaivalla taitaa olla tapana uusiutua tulevissa raskauksissa, vai olenko oikeassa? Sanoin jo miehelle, et jos tä tälläiseks menee niin saa olla ensimmäinen ja viimeinen lapsi, mies haluais ainaki 3 mieluummin 4 lasta.

 

Heips,

kanssa olen sokeripinoa seuraillut, vaikkakaan en ole kirjoitellut. Kovasti on hiljentynyt.

Taustaa: ensimmäinen raskaus vuonna 97, sokerirasitus ok. Toinen raskaus vuonna 01, sokerirasituksessa paasto rajalla, mittauksia kotona noin kuukauden verran, arvot ok.

Nyt menossa kolmas raskaus viikoilla 32 ja risat. Sokerirasituksessa kaikki arvot meni rajojen yli, oli muuten hauska ylläri. Iski ihan mahdoton stressi, että mitä tästäkin tulee. Vaan onpa pysyneet arvot tosi hyvinä kotimittauksissa, mutta tiukkaa ruokavaliota noudatan, ei vedetä leipää kuin yksi viipale kerrallaan, ateriakoko on pieni ja rehuja paljon, mutta vastaavasti syön kylläkin puolentoista tunnin välein.

Ajattelin silloin kun rasitukseen menin, että kun olin saanut ennen raskautta painoakin pois yli kymmenen kiloa ja liikkunut kovasti reilun vuoden verran, että en olisi rasituksessa kiinni jäänyt, niin eipä auttanut. Aika paska fiilis jäi.

Ja nyt koko raskauden aikana mulle ei ole tullut painoa lisää vaan nyt olen 3,5 kiloa miinuksella alkupainosta. Se on tietysti voinut auttaa siihen, että sokerit on pysyny sallituissa rajoissa.
Mutta ei tämä herkkua ole jännittää jokaista mittauskertaa ja pelätä meneekö yli.
Kerran olen käynyt äitipolilla seurannassa, jossa katottiin vauvan kokoa. Viikolla 28 ja risat koko arvio oli 1,5 kg, aika jötkö tulossa. Mutta eka lapsikin painoi yli 4300 syntyessään ja sokereissa ei ollut mitään vikaa, toinen lapsi oli vähän alle kolme kiloa ja syntyi kuusi viikkoa etuajassa. Joten tämä kolmas menee hyvin pitkälti samalla käyrällä aikasempien kanssa. Mulla nyt vaan mahtuu kasvamaan isoja lapsia, oli lääkärikin sitä mieltä, että ei ole pelkästään sokereista kiinni lapsen koko.

Tuleva jännittää kovasti, en ainakaan haluasi ihan loppuun asti mennä raskaudessa, pelottaa synnyttää jätti vauvaa, ekasta jäi huonot fiilarit, imukuppi ja pahat repeämät. Nyt on ens viikolla taas kontrolli äitipolilla katotaan taas sokerit ja samalla katotaan onko ennenaikasuuden merkkejä ja lapsen kokoa ja sitä kaikkea muuta.

Tsemppiä kovasti sinulle daizz taistelussa sokereiden kanssa ja ajatuksella, että onneksi tämä ei kestä ikuisesti, niin minä ajattelen kun oikein kakka päivä iskee.

 

Täällä yksi, jolla paastosokeri oli just rajalla, ja 1 tunnin arvokin melko lähellä rajaa (9,7 - edellisodotuksessa paasto oli vielä alle rajan ja 1 tunnin arvokin 8,7).

Apua, pitää käydä bookmarkkaamassa se vanha rd-pino ennen kuin se katoaa tavoittamattomiin, en ollut sitä vielä ehtinyt kahlata. Ja kaikki aiheeseen liittyvä informaatio kiinnostaa tällä hetkellä kovasti!

Muoks vielä, eli lisäyksenä: mulla esikoinen oli iso, vaikka sokerit olivatkin ok. Oli siis hyvin pitkä myös (55 cm), ei vain painoa (sitäkin kyllä 4,4 kg). Mutta meillä vaan on suvussa isoja lapsia, poikani pikkuserkuistakin 2 on syntynyt samalla tavalla eli sektiolla synnytyksen pysähdyttyä mitä ilmeisimmin koon takia. Lisäksi poika syntyi rv 42+3, mikä sekin varmasti vaikutti. Mulla käynnistettiin 42+2 ja lähti jotenkin liikkeelle ensin, mutta sitten salissa hyytyi totaalisesti vaikka oksitosiinia pumpattiin täydellä teholla, ja lopulta kiireellinen sektio sitten.

Siksi vaan veetuttaa tämä dieettaaminen, vaikka tiedänkin sen olevan lapsen parhaaksi, mutta kun tiedän jo nyt tästä kakkosesta, että hänestä on tulossa veliveikkansa tavoin iso joka tapauksessa. Olen siis odotuksen alusta asti noudattanut sovellettua rd-dieettiä, jo ennen kuin sain sokerituomioni. Rasituksen jälkeen olen lähinnä vähentänyt maidon juontia ja hedelmien syöntiä, muuten olin jo ihan sokeriton ja rasvaton jne. - ja silti ultrassa nähtiin, että vetelee vielä korkeammalla käyrällä kuin isoveljensä samoilla viikoilla... :headwall: Viikolla 29 oltiin siis yksityisellä, ja silloin painoarvio 1,3 kg.

 

Äkkiä tässä kirjottelen ku huomasin et heei tääl o etes jtn eloo... :wave:
Pitäs ruet leivinuunin lämmitykseen...

Memmu...Juu kyllä tällä on tapana uusiutua raskauksissa...Suolesta..mut mä en lannistu...mä haluun muutaman pikkusen vielä...kun vaan isäntäki on hommassa mukana.... On se...ja jos vaan niin ihanasti käy et saahaan ainakin toinen yhteinen.Vaikka tiiän nää sonta,maiset mittailut ja piikittelyt...ni silti haluun..on ne vuavat vaan niin ihania. :heart: :heart: :heart: ei ilman lapsia ois elämää...ei... Noi piikittelyt ei onneks tunnu sillee muute miltää muutaku oikee väsyneenä rupee V*******a...koko touhu...No mul o nyt sormet iha ruvella noist arvoje mittailusta ku joka pvä joudun mittaamaan neljä kertaa...Pötsissä muutama mustelma ja reidessä...Mut ei se nii kauheeta sit loppuje lopuks oo...ku ei ajattele asiaa...Olo paranee mulla vasta ilta pvällä...ku sokerit tasaantuu...aamusta mul o viel tosi pers* olo...ku en saa noita kuriin vaikka syön aina saman verran ja samaa...ja vaikka lisäänki aamupala insuliiniä aka aijoin enempi ja enempi...
Tsemppiä..koetahan ottaa ittees niskasta kii...siihen tottuu...tai "Tottuu"...

Äispyli...Juu meillä suvussa kaikki lapsukaiset on ollu aika hyvän kokosia..ja sieltä periytyy ihan varmasti se et ei alle kolmekilosta ainakaa synny...Lähempänä neljää ja viittä kaik o ollu...
Sullekkaan ei oo painoa tullut...Hienoa
Ei itsees mullekkaan...paitsi yhessä välissä mulle tuli kolme kiloo ku söin huonosti...mut ne läkski sit het pois...ja viime neuvola käynnillä paino oli taas lähtöpainossa...Ja nyt tuntuu et kiloja vaa lähtee ku joutuu syömää nii ärsyttävän tarkkaan ja nuukasti et jää nälkä...enkä oo vieläkää tottunu tähä nälän tunteeseen vaikka oon jo monta kk kahtonu kaikkee mitä syön ja varsinki nyt viimeset 6 vkoa....ja nälän tunne ei katoa...mikä syö sitten hermoja aikalailla...pers*...syö hermoo...ja sit ku noi sokrut ei rauhotu näi aamusta...tulee nii turhautunu olo...et ei jaksas...millää..joka paikka täynnä reikiä...prkl...Mä syön noin kolmentunnin välein...ja ku piikitän tota insuliinia ni pitää kummiski syyä silleen enempi ku yks leipä...mut syön kaks...ja jää nälkä...(ruoka kun maistus ihan mukavasti näil vkoilla jo)
Mä e jaksas kummiskaa tota puoletoista tunni välei tahtia...kerkeis mitä muuta tehäkkää...
Todellakaan ei oo herrkua mittailut ja jännitykset onko yli vai ei...hoh hoijaa...
Juu yrittäny ajatella et ei tää ikuisesti kestä..mut mulla o tosi iso riski siihen et tää jatkuuki nyt sit jälkeenki...sitä ei tiiä...Elikkä jos ei jatku ni silti tuo syömis puoli ois vahittava kunnolla...ja jos jatkuu ni...sit sama touhu jatkuu...prkl...paskan paska...

Mut tää raskaus aika muuten on niin ihanaa...ku toinen mötkylä myllää mahassa...ja tökkii...pönkäilee.Ja isäntäki ihanasti ottaa mut lähelleen oikeen kunno rutistukseen iltaisi...mikään ei oo nii...ihanaa... :heart: :heart: :heart: ja silittelee masua...ja tutkailee liikkeitä...

Grynna...Mä yritin kans alusta asti olla tarkka syömisien suhteen...Tosin en nii kauheen hyvin siin onnistunu et tuli syötyä karkkia jne...mut ei nyt joka pvä...Joo no mä ootan ens vkoa ja painoarviota sillon vkoja 30...et mite meijä o käyny..toivottavsti ei ois huimasti kasvanu...joka varmasti taas potkasee ja kovaa hermoon...et prkl...ei oo auttanu diettaaminen...ei...jos ois pysyny etes hillittynä tuo kasvu ni ei ois nii paha...ois jotai hyötyä tästä hampaide kiristelystä...Ens vkoa siis odotellessa..

Mut nyt mun o karattava tuota uunia lämmittää...ei tuu muute mitää..ku ei taas saa oikee aikaseks mitää...

Daizz 28+6

 

Tuosta rd:n uusiutumisesta seuraavassa raskaudessa. Mulla oli edellistä tyttöä odottaessa ruokavaliohoitoinen rd sillon 4 vuotta sitten. Nyt kävin sokerirasituksessa rv 26 ja kaikki arvot ok, paasto 5.1, 1h 6.7 ja 2h 5.9. Nyt painonnousu ollut paljon maltillisempaa, liikuntaa harrastan jokapäivä väh ½ tuntia, herkkuja syön, mutta kohtuullisesti. BMI ennen raskautta 29.
Että mulla ei onneksi ainakaan uusiutunut tässä raskaudessa rd, tiedä sitten vaikuttaako tuo liikunta ja syömisten tarkkailu minkä verran tähän asiaan. Mutta onnellinen olen, että säästyn siltä jatkuvalta mittailulta, se on rasittavaa, että :hug: kaikille jotka sitä joutuu tekemään.
Tsemppiä kaikille :wave:

 

Tässä muuten linkki siihen edelliseen rd-pinoon, jos joku haluaa vielä lukea:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t857045,25

 

Joskohan tässä työnteon lomassa ehtisi pari riviä... Kysymyksiä on kauheasti, ja olenkin sen takia yrittänyt kahlata tuota vanhaa pinoa. On vaan aika monta sivua, niin en ole ehtinyt vielä pitkällekään.

Onko teillä jotka mittailette kotona ollut jotain erityisiä havaintoja siitä, mikä kaikki nostaa sokereita? Juu en tarkoita esim. että nostaako suklaa vai ei vaan sellaisia ruoka-aineita, joista ei olisi osannut ajatellakaan että ne vaikuttavat. Olen esim. aina välillä pahimpaan makeanhimoon syönyt niitä Valion rasvattomia jugurtteja, joissa osa sokerista on korvattu muilla makeutusaineilla, mutta onhan niissä silti hedelmäsokeria ja maitosokeria. Eli onko oikeasti sallittu välipala vai luulenko vain? Tai oletteko huomanneet, että esim. eri hedelmissä olisi eroja sokerin määrän suhteen? Himoitsen ihan hulluna satsumia mutta en ole uskaltanut syödä kuin pari kertaa viikossa.

Ja onko mitään sallittua, jota saisi oikeasti syödä niin ettei ole koko ajan nälkä? Mä pärjään kyllä tämän makeanhimon kanssa; vaikka se ajoittain vaivaakin se on kuitenkin huomattavasti pienempi ongelma kuin se että on koko ajan ihan törkeä nälkä. Olen ennen tottunut esim. täyttämään mahani pastalla tms. josta nälkä oikeasti lähtee (tummaa pastaa kylläkin) ja nythän sitä saa syödä vain tosi rajoitetusti.

Huomenaamulla ajattelin mennä paastosokerin mittaukseen (mulla on avoin lähete eli voin mennä koska vain). Onko kukaan huomannut liikunnalla vaikutusta sokeriin? Siis juu tiedän että liikunnan sanotaan vaikuttavan suotuisasti, mutta auttaako se kuinka välittömästi, siis onko huomisaamun kannalta mitään iloa siinä että vetäisen tänä iltana oikein kunnon lenkin? (Totta kai yritän muutenkin liikkua säännöllisesti enkä vain testien alla .)

t. Grynna 31+2

 

Tsaukkeli tähänkin pinoon

Grynna;
Seurailen sokereita kotona noin parina päivänä viikossa. Kauheasti en ole jaksanut huolta kantaa. Esim syön satsumia niin paljon kuin sielu sietää, ja silloin tällöin vähän jäätelöä ja lasten karkkipäivänä itsekin vähän herkuttelen.
Olen jättänyt pois tai ainakin rankasti vähentänyt sellaisia ruokia, joiden tiedän nostavan minulla sokereita paljon (sokeriset limpsat ja tuoremehut, perunamuusi, murot, banaani, jugurtti, leipäjuusto, vehnähöttöleivät- ja sämpylät...).
Mm kaupasta ostetun valmisrahkan jälkeen sokerit huiteli yläilmoissa, vaikka suoranaisia hiilihydraatteja siinä ei pitänyt kauheasti olla.
Pyydä neuvolasta sokrumittari, niin voit opetella tuntemaan omat rajasi, etkä suotta välttele ihan kaikkea.

 

Ruoista jotka nostaa sokereita. Musta ainakin tuntuu välillä, että vaikka söis ihan samalla tavalla kuin edellisenä päivänä ja samat määrät niin mittausarvot voi heitellä paljonkin. Ja se jos mikä ärsyttää.

Itse olen huomannut, että liikunnasta on jonkin verran apua, ainakin minulla ehkäisee aamupalan jälkeistä nousua ihan hyvin.

Tällä hetkellä mittailen kaksi kertaa viikossa arvojani. Jos alkaa tuleen rajojen ylityksiä, niin täytyy mitata pari seuraavaa päivää perään ja jos vieläkin ylityksiä, niin sit yhteyttä äitipoliin. Onneksi siltä olen vielä säästynyt.

Daizz: en tullut edes ajatelleeksi, että joillakin homma voi jatkua vielä synnytyksenkin jälkeen. Toki olen sen tajunnut, että riskit esim. sairastua 2.tyypin diabetekseen kasvaa ja seurantaa suositellaan raskauden jälkeen paastoarvon seurannalla tai rasituksella. Mutta ainakin omasta kokemuksesta se kyllä aika helposti jää tekemättä.
Nyt tosin olen vakaasti päättänyt, että mun elämäntapani ruoan ja liikunnan suhteen on pakosta muututtava. Aloitin jo vuosi ennen raskautta ja nyt tämä odotus on kohta ohi, niin homma jatkuu. Omalla äidillä on aikanaan viiskymppisenä todettu 2. tyypin diabetes, joten sukurasitetta piisaa. Ja ikääkin mulla on jo 35, joten en ole mikään nuorinkaan enää, ainakaan kropalta .

Tämä mun raskaus oli meille aikas yllätys, viisi vuotta yritystä ja viimeinen vuosi oltiin jo sit ihan täysin luovuttu ajatuksesta ja alettu kehittämään muuta tilalle ja kappas vaan, tulikin keväällä ensimmäinen ja ainoa positiivinen raskaustestitulos koko viiden vuoden aikana, ei sitä meinannut uskoa millään, välillä ei vieläkään. Joten voitte varmasti uskoa, että mulla ainakin vauva toimii aivan uskomattomana motiivina, siihen että jaksaa seurata tuota tiukkaa ruokavaliota. Mutta ei se silti aina niin helppoa ole, varsinkin jos mies on suklaa-addikti, kiva seurata vierestä, kun marabou katoaa kitusiin ja mulle jää vaan hajut

No joo sain 7 veen jo puoli tuntia sit lähteen kouluun ja nyt pitäs mennä keskittymään vähän tuon 11 veen kouluunlähtöön, eikä vain roikkua netissä.

Hyvää perjantaita kaikille.

Äispyli

 

Huomenta mamat =)

Grynna...Kaikki jogurtit nostaa sokereita,Vaaleat leivät nostaa...Banaani nostaa...Kaikki semmoset.Mä tiiän ton nälän tunteen...voi vide se o jatkuvaa eikä se mulla oo menny vieläkään ohi vaikka oon noin kaks kk pitänyt ns.diettiä päällä...ja ne sanoo et näläntunne menee ohi jonku päivän pässtä...EIKÄ MENE!!Mä sen sanon...ja mikään ei oo nii ärsyttävää ja rasittavaa ku ikuine nälän tunne...eikä oo mikää keksitty semmonen.Vaan maha ihan kurnii.Mulla sama homma et makeanhimon kanssa voin kyllä painia mutta tää nälkä....risoo ja pahasti usein...
Mutta noi sokerit voi nousta ihan mistä vaan...ja söikö miten paljon vaa sillon ku ne nousee ni ne nousee sitte mite tykkäävät.Itellä ei kestä aamulla esim kahta ruispalaa jossa vaa kevyt levitettä ja kevyt juustoa ja lasillista maitoa+tomaattia.Ei auta etes insuliini kunnolla...prlk...
Liikunta auttaa juu...mutta sitä ei voi varastoon liikkua...Siitä ei oo mitää iloa seuraavana aamuna.Mun tietääkseni...se menee noi.

Äipsyli...Mä yhdyn samaan mitä tuossa alussa kirjoitit...Mustaki tuntuu et vaikka syö kuinka identtisesti tahansa ni arvot menee ihan miten sattuu.Mulla johtuu kuulemma siitä et oman kehon insuliini ei hyväksy tota vierasta insuliinia rinnallleen...ja laittaa vastaan ainakin joka aamu...niin tuntuu tapahtuvan. Syön joka aamu ihan samanlaisen annoksen ja samat ainekset ..ni silti arvot heittelee mite sattuu...Ja se todellakin ärsyttää!!Tulee turhautunu olo...vaikka kui yrittää kurissa pitää syömistää ni ei..ei...ei...auta...
Juu meillä on suvussa kans...tai äitilläni.En muista vaan minkä ikäsenä se puhkesi..muistaakseni 40 jälkeen...mutta ei ollut insuliinihoitoinen vaan pärjäsi hyvin lääkkeillä.Juu mullakin ois vaan jatkettava samaa rataa synnytyksen jälkeen...että paino lähtis...
Meillä tai siis mulla kans on tässä kittuuttamisessa omat tsempit...meillä on kolme km ennen tätä...tai se kolmas oli tän pikkusen kaksossisarus.Vuoden sisällä...Ja tää pikkunen on tosi toivottu.Ukkelini esikoinen itteni kolmas... Ja toinen tsemppaaja on se että MÄ HALUUN synnyttää normaalisti...enkä sektiolla...millä nyt kuopus synty viis vuotta sitten.Ihan oman paranemisen ja ukkelin takia...kun on isännälle esikoinen ni ois se kiva saada kokea se normaali synnytys...ihan kokemuksena...Välillä kyllä tuntuu et luovutan tän piikittelyn kanssa..ja pahasti.
Tänää ois kohta puoli soitettava polille..voista arvoista...on soittoaika...hmmhp.. :snotty:
Ens vkolla ois polikäynti...painoarvio ja jatko suunnittelu...
Kyllä mä oon ihan jäykkänä jännityksestä..miten meille nyt sitten käy...Hitto...
musta o tullu kauhee ressaaja... :ashamed:
Joo meillä ukkeli o kunno herkkupepa...vetää nameja ja suklaata ihan sillee tost noi vaa säkillise/levyllisen...ja mä kuolaan vieressä...Kyl tekee välillä pahaa.Oon mä tosin muksujen karkki pvänä syöny molemmilta semmoset viis karkkia...ja isännältä välillä ottanu kans muutaman.Mutta hillitysti.Suklaata en oo tainnu syyä kahtee kk ku kaks palaa.
On nuo ukot ilkeitä ku ei muuta jätä ku hajut... prkl...ilkimykset.

Joo mä laitoin mun eskarilaisen puol kasin aikaa tonne säkkipimeesee mehtää...ja kyl tuntu toosi pahalle!!Toinen pikkunen yksin pimeeseen..mut ku ei oo vaihtoehtoja...

Mä kohta soittelen polille...katotaan...mitä siel tulee tuomioiks...hmhph...

daizz 29 POKS tänää...

 

Ihanaa ja kiitoksia :heart: kun olette jaksaneet vastailla! Tuntuu helpottavalta jo ihan sekin kun voi purkaa tuntojaan ja pähkäillä ääneen näitä asioita, ja sitten tämä kun on muitakin samassa veneessä.

Olen myös kahlannut tuota vanhaa pinoa läpi ja löytänyt sieltäkin vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin. Tosin yleisempää on että just kun joku on suositellut jotain mitä olen itsekin ajatellut, niin kirjoittaa seuraava että ei toimi hänellä ollenkaan .

Näyttää ensinnäkin siltä, että hoitosuositukset vaihtelevat eri puolilla maata todella paljon, ja toisekseen tuntuu olevan erittäin yksilöllistä myös mitä kukin voi syödä. Joku kirjoitti syövänsä rasvatonta jugurttia päivittäin ja toinen taas joutuneensa jättämään ihan kaikki maitotuotteet (myös ei-nestemäiset) pois kun ei kroppa sietänyt niitä enää ollenkaan.

Tuli muuten sieltä vanhasta pinosta mieleeni Daizz vinkki, jota ehkä voisit kokeilla? Joillakin kuulemma paaston jälkeen eli aamuisin insuliinituotanto lähtee tosi laiskasti liikkeelle, ja sitä kannattaisi herätellä syömällä ensin jotain ihan pientä josta verensokeri ei vielä nouse pahasti. Eli esim. puolikas leipäpala ekana aamulla ja sitten vasta n. puoli tuntia siitä oikea aamiainen. En tiedä tehoaisiko?

Prilli, ilomielin ottaisin kyllä mittarin niin näkisin omin silmin, mitä juuri minun kroppani kestää. Kun en mitenkään herkutellen elänyt ennen sokerirasitustakaan, ja silti se paastoarvo oli rajalla. Toki siis esim. hiilareita ja hedelmiä söin ihan vapaasti, ja herkuttelupäiviäkin pidin joskus (en mitenkään joka päivä, mutta kuitenkin). Siksi vaan välillä tuntuu, että uskaltaako tässä siis enää syödä yhtään mitään... ja olisi tosi kiva tietää, mitkä ovat ne omat vältettävät, vai onko niitä (siis tarkoitan, että jos mulla ihan kaikki nostaa sitä sokrua, niin sittenhän se kai on insuliinin paikka?). Äispylille myös jaksuja samoihin mietteisiin!

Mulla kun oli "vain" yksi arvo koholla ja sekin just rajalla eikä ihan taivaissa, niin sain vain ruokavalio-ohjeet ja käskyn käydä kerran kuussa paastoverensokerin mittauksessa (otetaan meillä labrassa laskimoverinäytteenä ). En sitten tiedä, saisinko mittarin jos vaan pyytäisin, voihan sitä kokeilla? Ja just tänään kävin labrassa, maanantaina on neuvola jossa toivottavasti tulokset ovat selvillä, ja jos edelleen on koholla, niin kai niitten sitten on pakko antaa?

Tietääkö kukaan voiko yhden arvon takia joutua insuliinille? Tai pitäisi kai sanoa päästä insuliinille eikä joutua, koska sittenhän sitä varmaan uskaltaa vähän vapaammin hengittää kun ei enää tarvitse murehtia että kaikki muu paitsi porkkanan puputtaminen nostaa sokruja.

Mulla esikoisen (s. elokuussa 07) odotuksessa kaikki arvot olivat vielä alle rajojen (paasto 4,9 ja 1 h arvo 8,7 ja 2 h arvo 6 jotakin). 6 kk synnytyksestä kävin paastoverensokerin mittauksessa ja se oli 5,1 joten osasin odottaakin, että nyt käy huonosti. Ikävää on, että tällä lailla kohoaa: 4,9 huhtikuussa 2007, 5,1 helmikuussa 2008 ja nyt 5,3 syyskuussa 2008. Painon kehitys on kyllä ollut mielenkiintoista, jälkitarkastuksessa painoin 17 kiloa vähemmän kuin ennen esikoisen odotuksen alkua, ja nyt tämän odotuksen alussa siitä oli tullut takaisin 9 kg... :ashamed:

Ei vaan jaksa eikä ehdi aina miettiä mitä suuhunsa laittaa kun valvoo kaikki yöt (meillä esikko viittä vaille 1 v 3 kk heräilee edelleen läpi yön) ja päivätkin ovat yhtä varhaisuhmaikäisen kanssa tappelemista . Nyt olen sentään lomalla eli töissä vielä pari viikkoa... Mutta olen ajatellut, että sitten kun ei enää vauvasta tarvitse murehtia niin en rupea kyllä heti itseäni murehtimaan, vaan ekat kuukaudet vauvan synnyttyä syön ihan rauhassa mitä mieli tekee. Kunhan niistä synnytyksenjälkeisistä hormonimyrskyistä selviää ja saadaan ehkä jonkunlaista rytmiä elämään jne., sitten voin ruveta miettimään sellaisia asioita kuin painonpudotus. En halua itseäni kuormittaa liikaa synnytyksen jälkeen, etenkin kun mulla on vielä masennustausta myös, ja esikoisen kanssa ei tullut maitoa ym. mitä surin ja stressasin ihan hirveästi, jne.

Vielä yksi kysymys ja sitten lupaan lopettaa romaanini, eli mitä teille muille on sanottu rasvasta? Mulle th väitti että se on r-diabeetikolle pahempi kuin sokeri, mutta sitten taas vanhassa pinossa osa kertoi noudattavansa karppiruokavaliota. Saamastani rd-vihkosesta en tullut hullua hurskaammaksi, koska siinä sanottiin ettei rasva nosta verensokeria suoraan (kuten jos söisi sokeria) mutta välillisesti haittaamalla insuliinin tuotantoa. Mutta miten sitten jotkut ovat saaneet ihan luvan karpata raskaana?

 

Tsau

Jos vähän omista taustoista kertois tähän pinoonkin;
Esikosta (2001) sokerit nousi vasta ihan loppumetreillä, eipä niitä silloin tosin aikaisemmin seurattukaan. Sattumalta neuvolassa mitattiin sokerit ja oli koholla. Rasituksessa tunnin arvo oli yli rajan ja 2tunnin arvo ihan rajalla. Silloin olin sairaalassa vuorokausikäyrällä joka oli ok, ohjeena vaan ruokavalio. Oli tosin niin viimeiset viikot käsillä, ettei enää varmaan suurempaa merkitystä. Synnytys käynnistettiin vähäisen lapsiveden vuoksi. Vauvan sokruja seurattiin sairaalassa ekan vuorokauden ajan ja oli ihan ok. Kokokin oli ihan standardi 50cm ja 3500g.
Toisen raskauden (2002) aikana ekarasitus vk12 oli ihan ookka. Seuraava rasitus rv27 on näköjään (kortista lunttaan) ollu muuten alle rajojen, mutta aamupaasto oli 6.6. Enpä muistanutkaan, että siinä olis ollu jotain! Joka tapauksessa ilmeisesti samat ohjeet kuin ekassa, ruokavaliota vaan. En ollu sairaalassa tai pistelly kotonakaan. Enpä tainnut silloin kummemmin ottaa murhetta asiasta, kun on niin täydellisesti pyyhkiytyny muistista. Käynnistettiin muutama päivä ennen lata hepatoosin vuoksi. Vaavin sokrut taas seurannassa ja oli kunnossa. Painoa oli kakkosella 4030g, mutta myös pituutta komeat 55cm, eli ei mikään sokerivauva tämäkään.
Nyt kolmannesta olin rasituksessa rv 13 (kai voi tätä päätä ) . Paasto oli rajalla 5.3 ja tunnin arvo 11.8. Muutamassa vuodessa on käytännöt muuttunu (sama neuvola ja sama terkka kyllä ) , kun nyt sain mittarin kotiin eikä sairaalaan tarvitse mennä makoilemaan vielä. Aikaisemmin pääsi automaattisesti mammapolille ultraan ja tarkempaan syyniin ennen synnytystä, kun oli sokruissa häikkää. Nyt ei kuulemma tarvi mennä, jos pelkällä ruokavaliolla pärjää, eikä vauvan kehityksessä mitään ongelmia. Aattelin kyllä puhua itelleni sen ylimääräisen käynnin vielä, jollei muuten tarjota.

Grynna;
Pyydä=vaadi se mittari. Ethän voi muuten tietää mitä voit syödä. Eikä ole mitään mieltä pitää kamalan tiukkaa dieettiä ja pinna kireellä vältellä ihan kaikkea, kun ei tiedä onko se edes välttämätöntä. Just ite mittasin tunti ruoan (ruismakaronia ja soija-kasviskastiketta) jälkeen oli vaan 6.3, vaikka söin jälkkäriks 2 riviä fazerin sinistä (lapsilla karkkipv ) ja kaks pikkuruista satsumaa. Oon muutenki huomannu, että mullei toi suklaa oo kovin paha, mutta esim irtsareita ei voi montakaan nappasta.
En nytkään aio ihan hillittömän tiukkaa linjaa pitää, jos sokrut pääsääntöisesti pysyy kuosissa. Siis syön vähärasvaista kasvispainotteista ruokaa kohtuullisia annoksia ja herkuttelen harvoin.
Meillon kans mies semmonen herkkupeppu, että jos joskus erehdyn jotain namuja tai keksejä ostamaan, niin ne häviää kyllä kaapista, enneku ite niitä muistan kaivatakaan. Samallalailla häviää tosin vierasvaratkin, jollen niitä hyvin piilota :/

Rasvasta mulle on sanottu vaan, notta vältettävä kovia rasvoja ja muutenkin kevyt linja, jottei paino pääse suotta nousemaan. Lisäpaino voi pahentaa sokruongelmia entisestään.

Aika litania taas.
Täytyypä antaa puheenvuoro jollekulle muulle välillä.

 

Nostelen vaan =). Ja toki Prillille kiitoksia lisäkommenteista! Toivottavasti tosiaan maanantaina ovat jo sokerikontrollin tulokset tulleet niin sitten tietäisi ainakin, onko paastoaminen purrut. Yritän kysyä sitä mittaria mutta vähän luulen että ei tipu, meillä on niin nihkeä linja neuvolassa nykyään, kaikesta nipistetään. Mutta ihanaa olisi jos voisi joskus vähän herkutella... tai siis tuleehan sitä joskus harvoin tehtyä, mutta sitten on heti hirveä morkkis ja pelko perseessä, että mitäköhän sille beibille nyt tuli aiheutettua.

Gallupia heittelen kehiin kaikille mittailijoille (kunhan kyselen vaan, tiedän että mulla nämä jutut ei välttämättä menisi juuri samalla tavalla):

Oletteko huomanneet, kannattaako hedelmät syödä omana välipalanaan vai ruuan jälkeen? Kummalla tavalla pysyy sokeri tasaisempana?

Entä onko kukaan havainnut kuidulla vaikutusta? Toiveikkaasti ostin tänään vehnäleseitä kaupasta (kuitua 49 %) ja ajattelin, että jos vaikka sotkisin ykkösviiliin tai maustamattomaan jugurttiin, olisikohan apua maitosokeria vastaan? Himoitsen niin maitotuotteita, ja niiden vähentäminen on ottanut koville (no, ennen saattoikin ihan oikeasti mennä purkki luomupiimää ruuan kanssa...). Ja ne satsumat, nyyh... Voi kun tosiaan tietäisi, mitä uskaltaa syödä! Millähän sen terkan lirkuttelisin suostumaan?

Entäs liikunta vielä? Paastoarvoon asti tuskin tosiaan kantaa sen vaikutus, jos elimistö yöllä sitten käy jo "hyökkäykseen" kun on pitkään syömättä, mutta oletteko huomanneet lenkillä ruuan päälle mitään vaikutusta? Siis kun kaikkialla sanoataan, että liikunta vaikuttaa verensokeria alentavasti, niin kuinka välitön se vaikutus on vai tuleeko vasta ajan kanssa jos joka päivä jaksaa heilua?

Ja aikaisempaan rasvakysymykseen saa myös edelleen vastata

No niin, jos nyt antaisi ihmisille mahdollisuuden vastata edes näihin ennen kuin tungen lisää!

 

Mä huomasin edellisessä raskaudessa, että kaiken paras vaikutus liikunnalla oli paastoarvoon kun sen liikunnan harrasti heti ylösnoustuaan ennen aamupalaa. Nyt oon käynyt illasta lenkillä ennen nukkumaan menoa ja kait sekin on parempi kuin ei mitään.
Mullakinon sellainen tieto, että rasva olisi pahempaa kuin sokeri. Siis kevyesti ja sydänmerkeillä merkittyjä tuotteita suositellaan käytettäväksi.

 

Pikaisesti vain, tulin kertomaan että sain tänään perjantaisen paastomittauksen tulokset, ja oli 4,8! Jes! Tiedän, että jossain päin Suomea se olisi rajalla, mutta täällä raja on 5,3 (ja käsittääkseni nuo heitot rajoissa eri puolilla Suomea johtuvat myös labrojen erilaisista mittauskäytännöistä, joten niitä ei itse asiassa pitäisikään vertailla). Ja viimeksihän, siis kuukausi sitten, mulla paastosokru oli 5,3 eli siihen nähden tuo lasku 4,8:aan on siis ihana juttu myöskin.

Selvisi muuten kun th katseli koneelta, että muistin väärin sen raskauksien välissä tehdyn mittauksen. Se olikin 5,5 . Mutta mä kyllä odotusajan jälkeen, siinä yötä päivää esikoisen kanssa valvoessa ja masennusahdistuksessa söinkin ihan kaikkea just niin paljon kuin mieli teki (että siihen nähden ei oikeastaan edes paha lukema ).

Mökin muijalle kiitoksia vastailuista, ja kaikki muutkin voivat osallistua toki gallupeihin =) . Nyt aivan erityisesti kiinnostaa kuulla, miten muut ovat havainneet eri asioiden vaikuttavan sokereihin, koska en tuon tuloksen takia saanut sitä mittaria sitten. Tai th ei edes tiennyt, miten sen mittarin saisi - ilmeisesti täällä sen saa vain äippäpolilta ja siihen tarvitaan lääkärin lähete, tuolla arvauskeskuksessa käyttävät vaan niitä liuskoja. Ei muuta kuin nälkävyötä kireelle sitten, eihän tässä enää ole kuin parisen kuukautta :$

 

Tuntuu ihmeelliseltä, että et saanut mittaria kotikäyttöön neuvolasta. Meillä sen saa ihan terkalta, siis mittarin ja tarvittavat tykötarpeet. Kait se on sitten vähän kuntakohtainen juttu.

 

Hienoa Grynna että paasto oli ok. Täälläkin on rajana se 5,3. Mutta kovasti ihmetten, että että et ole mittaria saanut. Vaikka mulla oli edellisessä raskaudessa paasto just siinä rajalla, niin mittari pamahti heti mukaan. Mutta tuntuu, että ne ei vielä oikein ole saanut ihan yhtenäistä käytäntöä tähän rd- juttuun suomessa.

Ruokien vaikutuksesta. Kuitu auttaa mulla ainakin ehdottomasti sokerin korkeuteen eli tasaavat nousua, peruna nostaa helposti. Hedelmät olen suosista aina ottanut omana välipalanaan, en koskaan jälkiruoaksi. Rasvoista sen verran, että suosin kasvisrasvoja ehdottomasti, mutta esim juuston syön ihan reilusti normi edamina, toki en vedä sitä kauhean monta siivua. Mutta kun syön sen verran pieniä annoksia hiilareita kerralla, niin vähän täytyy olla muutakin, kuin se ylähuuli leivän päällä . Ja kun juusto ei ainakaan mulla nosta sokereita. Ja mä syön tosi tiheeseen, noin 1,5 tunnin välein. En tiedä tuleeko noottia tänään neuvolassa, kun on paino taas laskenut kolmessa viikossa puolitoista kiloa, viikkoja mulla nyt on 33+1.

Liikunta vaikuttaa mulla varmasti alentavasti ja yritän tehdä sitä päivittäin ja olen huomannut, että paastoarvoon vaikuttaa se, että käy illalla lenkillä ja syö kuitupitoisen iltapalan.

Daizz: Mä en ole näläntunteesta joutunut kärsimään, päin vastoin välillä täytyy pakottaa itsensä syömään. En sit tiedä onko sillä vaikutusta, kun mulla nousee tuo kohdunpohja niin korkealle ja alhaalla olis tilaa vaikka toiselle vauvalle. Mä en vaan voi syödä enää isoja annoksia, muuten tulee tosi huono olo. Mutta tsemppiä sulle, mulla on kuitenkin paljon helpompaa kun ei tarvitse insujen kanssa pelailla ja mittauksetkin vain kaksi kertaa viikossa.

Mulla on tänään niin jännitettävää, kun mun sisko on tasan kaksi viikkoa pidemmällä raskaudessa ja viime viikolla sit joutu sairaalaan raskausmyrkytys oireiden takia ja nyt sit tänään aloittivat käynnitämään synnytystä, kun oireet vaan pahenee. Lääkärit oli vähän ihmetelleet, että kolmannen kohdalla tulee pre-raskausmyrkytys, on kuulemma aika harvinaista. Mutta musta voi tulla täti jälleen kerran tänään :heart:

Itestä tuntuu nyt, että pari kolme viikkoa vois vauva vielä mahassa olla ja sit olisin ihan valmis synnyttämään. Alkaa välillä rassaamaan tää jatkuva seuranta ja kaikki muu. Fyysisesti voin ihan ok. Olin reilun kuukauden sairaslomalla, työ fyysistä ja alkoi supistelemaan liikaa ja kun on yksi etuajassa syntynyt lapsi, niin lääkäri tuumas, että riskejä ei oteta. Ja nyt olen jo ollut äippälomalla kaksi viikkoa, otin sen 50 päivää etuuden. Tosin hieman tässä jänskättää, kun on viime aikoina alkanut supistelemaan vähän turhan useasti ja ottavat inhottavasti alamahaan. No mulla on torstaina äitipoli tuosta edellisen ennenaikasuuden takia, joten sit nähdään onko jotain tapahtunut. Mua vaan hirvittää se, että mun eka synnytys kesti 6, 5 tuntia ja seuraava 3 tuntia, että jos tämä tulee vielä nopeammin niin mä synnytän kohta eteiseen. Ja luonne kun on jäärä, niin minähän en ihan helposti lähde äitipolille turhia käyntejä tekemään. Edellisen kohdalla se oli tietysti helppo päätös, kun viikkoja oli tasan 34 ja lapsivesi losahti housuihin kahvipöydässä ja sitä tuli ihan reilusti.

Nyt kyllä tuli asiaa vähän muustakin kuin diabeteksestä, mutta iski kirjoitusripuli, sori
. Nyt täytyis painua suihkuun ja alkaa valmistautua neuvolakäyntiin.

 

Hei tännekkin!
Oon välistä käyny lukemassa juttuja täältä (ja siitä entisestä pinosta), mutta olen ollut sanomatta mitään, kun sokrut olivat ok. Nyt siis tärähti taas...........
Eli kysymys kuuluu: onko kenelläkään se toinen mittaus arvo se ongelmallinen???????????? Mulla oli se toinen arvo tosi sekaisin esikon kanssa (paasto ok, 1 tunnin jälk. liian korkee ja kolmas ok) ja taas on sama homma.
Onkos noilla mitä eroo mikä arvo on se huono? Eli siis esim ruokailun kannalta? Ihmettelen asiaa, ku mis asun (ulkomailla) toi koko hoito on huonoo ja omalla tiedolla pitänee pärjätä. :headwall: :headwall: :headwall:

NullPoints ja Tirri 30+4

 

Hei,

Minä myös joudun mittailemaan verensokereita, jotka onneksi vielä ovat pysyneet kurissa. Ennen kuin sain mittarin kotiin niin noudatin karpin ruokavaliota, mutta koska sokeriarvot oli alhaiset, pystyin lisäämään hiilihydraatteja ja nyt voin syödä melkei normaalisti. Ainakin toistaiseksi. Mutta jotain sentään opin tuosta karppausajasta, että jos ja kun viikkoja tulee lisää ja sokeriarvot nousee, niin siirryn pikkuhiljaa tuolle ruokavaliolle takaisin.

Mutta onhan se vaikeaa jättää kaikki ihanat perunat, maitotuotteet ym. muut pois. Mutta toivon että pärjään mahdollisimman pitkään ihan näin. Mutta jotain kyllä opinkin tuossa kuukaudessa, jonka aikana tuota noudatin ennenkuin sain mittarin kotiin. Nälkää ei ollut, paino ei noussut ja mittauksissa verensokeri oli matala.

Tosin sormet on kipeät ja kovettuneet pistelystä ja tympäisee ainainen pistely ja seuranta. Varsinkin kun on töissä niin on tosi hankalaa.

Jos kaikki menee hyvin, tarvitsee äippäpolilla käydä vain kaksi kertaa enää, jolloin lääkäri tarkistaa vauvelin koon. Ainakin ensimmäisellä kerralla koko vastasi viikkoja, eikä aikaisemmatkaan lapset mitään isokokoisia ole olleet.

Diabeteshoitaja tosin latisti minua heti ekalla käynnillä, että kun tämä nyt todetaan näin aikaisilla viikoilla, niin joutuisin kuitenkin lopuksi insuliinihoitoon. Mutta olen päättänyt etten insuliinia pistä ja karsin sitten hiilihydraatit pois ja karppaan, niin ei tarvitse pistellä itseäni. Niin vaikeaa jo tämä pelkästään. Olen ihan kamala piikkikammoinen ja nyt jo tuon veritipan saaminen on yhtä tuskaa.

Mutta toivon että kaikki nyt menisi hyvin ja säästyn enemmiltä pistoilta.

 

Heips,

Siihen vanhaan Sokerit sekaisin -pinoon kirjoittelinkin mutta voisin ilmoittautua tähän uuteen pinoon. Taustoja hiukan:
Esikoisesta olin ekassa rasituksessa (painon takia) sillä perinteisellä rv:llä ja tuolloin paasto oli 5,2 (raja tuolloin 5,1) ja muut arvot ok. Ruokavaliolla sain paaston laskemaan jopa 5,1 ja sain sinnitellä ruokavaliolla koko raskauden. Kontrolleja ei ollut kuin tuo yksi. Poika syntyi rv 42+1 ja oli 4050 g, 53 cm joten ei mikään järkyn kokoinen normisynnyttäjälle.

Nyt toisessa raskaudessa olin ekassa rasituksessa jo rv 15 ja tulos oli järkyttävä: paasto 5,9! 1 h arvo oli 8,5 ja 2 h:n arvo 7,risat. Paasto oli siis selkeästi koholla vaikka muut ok. Terkkarin suosituksesta aloitin ruokavalio-hoidon, sillä aiemmin ei ollut mahdollista hyperremisiksen (voimakkaan pahoinvoinnin) vuoksi.

Rakenneultrassa käytyäni olivat äitiyspolilla vähän huolissaan, kun tuosta paastoarvosta ei ole ruokavalio-ohjeiden jälkeen tuumattu neuvolassa mitään ja nyt mennään jo rv 21+2. Viime perjantain neuvolassa käskettiin menemään kuukauden sisällä uuteen rasitukseen, vaikkakin äippäpolilla olivat sitä mieltä, että pitäisi mennä pian. Mä olen vähän ristiriitaisissa tunnelmissa, kun terkkari ei juurikaan noteeraa tätä ja äippäpolilla ollaan huolissaan :/ . Mulla on uusinta rakenneultra 4.11 ja mietinkin, että pitäiskö yrittää saada rasitus just ennen sitä, jotta saisin sit taas äippäpolilla kysellä uusista tuloksista. Muutoin en äippäpolille pääse, kun terkka on niin nihkeä tyyppi.

Mulla on kova pelko tässä raskaudessa mukana, sillä vaikka esikoinen ei ollut mikään järityttävän suuri, niin synnytys oli vaikea kun vauva ei meinannut mahtua ulos. Tuolloin sokerit oli hallinnassa, nyt ei. Mun lantio on mitattu vähän ahtaaksi, joten vaavi ei saisi päästä isoksi. Siksi ollaankin vähän pelko perssuuksissa.

Iines ja Sintti 21+2

 

Hei.

Siis onko se ihan totta, että jos kerran raskausaikana mitataan sokeriarvo, joka on rajalla, niin silloin sairastaa raskausajan diabetestä???? Niin mä ainaki ymmärsin siitä mitä se hoitaja selitti. On kamalan masentavaa, että terveestä ihmisestä tulee yhdellä pistolla sairas. Vaikeinta kai on, että kun tähän ei liity mitään oireita, niin ei millään tahtois uskoa itseään sairaaksi.
Mutta pitänee ottaa laihdutuskuurin kannalta tämäkin homma. Ajatuskin ruuasta kuvottaa, ei oo tullu tänään paljoa syötyä. Saa nähdä miten saan perunat ja kastikkeen alas, yök.

Tämän takia pitää käydä äippäpolillakin. Onko kenelläkään tietoa, että mitähän siellä tehdään??? Miks sinne pitää ees mennä, tk:sta sain tänään mittarin.

 

Jep, niin se taitaa mennä, ainakin tiukkapipoisempien terkkojen kohdalla. Onhan se hyvä, että noita seurataan, sun ja vauvan parhaaksi se on. Olin ekasta siinä sokerirasitustestissä ja se paasto oli 4,9 kun olis saanut olla 4,8.... Arvaas ottiko aivoon. No, kotimittauksissa arvot oli kuitenkin hyvät. Seuraavaa kun aloin oottaa, niin ilmoitin jo heti että litkuja en lähde juomaan jne., arvoja suostun kotona mittaileen. KAiken huipuksi oli sillä välin noussut tuo paastoarvon raja. JOten, oliko mulla ekassa rd, omasta mielestäni ei mutta sen terkan mielestä oli. Sairaalassa synnyttämään mennessä mulla sitä ei ole noteerattu mitenkään.