Raskaus ja peräpukamat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nekku"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"nekku"

Vieras
Viime raskaudessa peräpukamat ilmestyivät todella loppumetreillä. Olivat aika kipeät, mutta onneksi suht pian synnytyksen jälkeen vaiva katosi. Nyt toinen raskaus ja rv 20 ja pukamat palanneet. Voi että, joudunko nyt loppuraskauden ajan aiheen kanssa kärvistellä vai auttaako jokin kotihoito tähän?
 
Johtuuko peräpukamat ummetuksesta? Jos se on syy niin juo paljon vettä, harrasta liikuntaa (vaikka lenkkeilyä jo sie muuta) syö paljon kuituja ja apteekistakin saa ummetuslääkettä (kysy mitä saa raskaana ollessa ottaa)
 
Johtuuko peräpukamat ummetuksesta? Jos se on syy niin juo paljon vettä, harrasta liikuntaa (vaikka lenkkeilyä jo sie muuta) syö paljon kuituja ja apteekistakin saa ummetuslääkettä (kysy mitä saa raskaana ollessa ottaa)

En kyllä ole mitään erityistä huomannut. Luulisi, että ummetuksen muistaisi. Kolme viikkoa sitten oli vatsatauti (siis kupu ihan vetelänä) ja siitä parin viikon päästä pukamat.
 
sama ongelma rv 23 ja pukamat tuli tällä kertaa aiemmin. Edellisestä raskaudesta oli jäänyt peräpukamiin tarkoitettua voidetta ja jo yhdellä käyttökerralla oireet helpotti. En muista sainko reseptillä vai ilman mutta suosittelen ehdottomasti! :)
 
Mulla ei pukamia ekassa raskaudessa ollut lainkaan. Nyt rv 36 ja pukamat ilmestyivät viime viikolla. Pari ikävää ja kipeää paukamaa tuntuu olevan. Hain apteekista AC3 comfortia, joka on turvallista käyttää raskauden ja imetyksenkin aikana, kun ei imeydy elimistöön mitään kemiallisia aineita. Hiukan on jo helpottanut oloa, mutta uskoisin, että viimeistään synnytyksen jälkeen helpottais kunnolla.

Miksei koskaan puhuta näistä raskauden aikaisista vaivoista silleen avoimemmin? Mulla tässä tokassa raskaudessa ollut kamala pahoinvointi koko raskauden, ennakoivat supistukset, suonikohjut, nyt ne peräpukamat, rannekanavaoireyhtymä, joka estää nukkumasta, kun on vaan niin kipeä. Tuntuu, ettei olis kovin ihmismäinen olo enää lainkaan. No, muutaman viikon kestää vaikka päällään seisten (tai yöt itkien ja vaellellen :D), kunhan vauva vaan pärjää masussa..

Tsemppiä siis kaikille jonkinlaisista raskausvaivoista kärsiville!!!
 

Yhteistyössä