Raskaana - mies painostaa aborttiin, minä en tiedä haluaisinko abortin vai pitää lapsen

Minun mielestäni ap pilaa elämänsä jos pitää lapsen- siitä syystä, että joutuisi olemaan loppuelämän tekemisissä tuollaisen ksipäämiehen kanssa! Aika moni mies, vaikka aluksi vastustaisikin lapsen pitämista, haluaakin vaikka väkisin oikeuden tavata lastaan. Ja tuollaisen miehen kanssa ne riidat eivät koskaan loppuisi; tapaamisoikeuksista; elatuksesta; lapsen kasvattamisesta jne jne!!! Älä pilaa elämääsi ja tulevan lapsen elämää ap! Erottuasi miehestä ja selvitettyäsi tunteesi ja ajatuksesi, elämä alkaa taas vähitellen hymyillä ja sinulla on vielä PALJON AIKAA löytää uusi, aikuinen, ihana mies, jonka kanssa HALUAT saada lapsen, ja haluaminen on molemminpuolista. Elämän yksi suurista ihmeistä on saada lapsi rakastettusi kanssa. Lapsen kuuluu tulla rakastavaan liittoon, ja saada- ainakin elämänsä aluksi kokonainen, rakastava perhe. Kaikki liitot eivät lapsen saamista valitettavasti kestä, mutta ainakin pitäisi olla niin fiksu, että tekee lapsen sellaiseen tilanteeseen että lapsella on jotain mahdollisuuksia tulla ehjään perheeseen. Mielenterveyspotilaiden kanssa ei kannata tehdä lapsia. Ap, sinun miehesi kuulostaa itsekkäältä, kehittymättömältä paskiaiselta. En edes ymmärrä miks edelleeni olet hänen kanssaan? Mene psykkologille juttelemaan tilanteestasi.

 

Ap.hän kertoi ettei tiedä pärjääkö vauvan kanssa vai ei. Mammat aina sanoo palstalla että tee vaan se lapsi kyllä sinä pärjäät mutta voi käydä toisinkin päin. Voi olla koliikkia,refluksia yms erittäin haastava lapsi jota ei jaksa yksin hoitaa niin mitäs sitten? kyllä abortti noin nuorena on paras ratkaisu.

Että abortti on 24-vuotiaana paras ratkaisu. Sanokaa nyt joku jotain tälle...

 

Silti moni käyttää ehkäisyä. Abortissa lopetetaan raskaus alkutekojöihin kun lasta ei vielä ole olemassa.

Oisko susta tosiaan ihan ok tai paras ratkaisu että ap tekee abortin, vaikka itse haluaisi vauvan pitää ja siihen kykenisi? Vahinko on molempien vastuulla, mutta koska mies ei vastuuta tästä halua kantaa niin lapsi pitäisi abortoida? Kyllä, tuo mies on keskenkasvuinen eikä selvästi valmis isäksi, mutta onko se tosiaan syy abortoida ihmisen alku mikäli aloittaja itse kuitenkin on kykenevä äidiksi? en ymmärrä tuota ajattelua ollenkaan. Onko miehillä tosiaan noin kevyt suhtautuminen aborttiin!?

 

Ja mikähän olisi syy jonka takia ap:n pitäisi tehdä abortti? Ei sitä ainakaan sen takia pidä tehdä, että mies sitä vaatii, tai sen takia että mies on itsekäs kusipää. Ap voi tehdä sen jos itse on hyvin vakavan harkinnan jälkeen sitä mieltä, ettei hän halua lasta ja jos hän on valmis kantamaan asian mukanaan koko loppuelämänsä.

Jos hän vakaan harkinnan jälkeen haluaa pitää lapsen niin tietty hän pitää sen.

 

Lapsi voi olla myös ihannevauva, nukkuu hyvin, ei paljoa itkeskele, kuka tietää. Voi olla elämän valo äidille. Turha sitä on spekuloida mitä se voi tai ei voi olla. Eikä sekään ole totta, että olisi välttämättä sitoutunut lapsen isään. Ja kyllä voi olla, että ei enää koskaan saa lapsia vaikka haluaisi ja mies haluaisi.

En itse tekisi aborttia aloittajan kuvailemassa tilanteessa.

 

Että abortti on 24-vuotiaana paras ratkaisu. Sanokaa nyt joku jotain tälle...

samaa mieltä! ei 24v nyt mikään teini enää ole. Nuori äiti kyllä, muttei nyt niin nuori että pelkästään iän takia ois abortti tehtävä. Mitäköhän mustakin on aateltu kun oli 24v ja kaksi lasta enkä edes ajatellut olevani niin hirmu nuori.

 

Että abortti on 24-vuotiaana paras ratkaisu. Sanokaa nyt joku jotain tälle...

Mä sain esikoiseni 21-vuotiaana hyvin olen pärjännyt. En koskaan ole ajatellut, että olisin ollut "liian" nuori pärjätäkseni.

 

Että abortti on 24-vuotiaana paras ratkaisu. Sanokaa nyt joku jotain tälle...

Aika harva 24-vuotias on kypsä äidiksi... Siinä vaiheessa ei vielä tiedä elämästä mitään, ei suruista eikä murheista,ei siitä mitä elämästään haluaa, ei kolmenkympin kriiseistä, ei mistään. Miksi pitäisi tuhlata nuoruusvuodet olemaan yksinhuoltajana lapselle, joka on saanut alkunsa vahingossa, ja täysin väärän henkilön kanssa???

Ju huomaa rivien välistä, että tässä ketjussa aborttia vastustavat uskikset. Ette voi ajatella että koko maailma tekisi niin kuin teidän uskonnossa sanotaan. Abortti tehdään vaiheessa jossa vauvaa ei vielä ole olemassa, on olemassa vain pieni limapallo, josta jossain vaiheessa raskausta alkaa muodostua sikiö. Ei ole oikein syyllistää nuoria ihmisiä abortista- joskus abortti on ainoa oikea vastaus.

 

Mulla tilanne taas on sellainen että en koskaan ollut yhdessä lapsen isän kanssa ja välit nyt menivät poikki aivan samantien kun kerroin raskaudesta. Aborttia en voinut edes harkita koska raskaus on liian pitkällä. Mutta itse olen nyt parisen viikkoa saanut sulatella asiaa ja olen täysin hyvillä mielin asian kanssa.

 

Jos teet abortin, jäät miehelle salaa katkeraksi ja suhteenne tuhoutuu ennenpitkään, kuulostaa että haluaisit pitää lapsen ja ainoa este on miehesi. Jos tosiaan on niin että ainoa este on miehesi, ala suunnittelemaan elämää ilman miestäsi. Ota laput silmiltäsi ja mieti realistisesti mitä teet.

Olen aivan samaa mieltä. Älä tee aborttia koska sun mies vaatii.
Onhan tää pikkuvauva arki välillä raskasta ja olisi raskaampaa jos ei olisi miestä, mutta niin on sadat tuhannet muutkin yh:t pärjänneet. Niin pärjäät sinäkin!

 

Että abortti on 24-vuotiaana paras ratkaisu. Sanokaa nyt joku jotain tälle...

Huomaa että keskusteltu kuohuttaa sinua. Nyt ei kuitenkaan ole paras ratkaisu että tunteet vievät mukanaan. Täytyy ottaa tilanteessa huomioon kokonaisuus. Jos ap olisi 10 vuotta vanhempi ja hänellä olisi kokemusta lapsista, vakitöissä, oma asunto, säästöjä ja tukiverkosto, voisivat vastaukset olla erilaiset.

Mutta ap on 24-vuotias, asuu yhdessä miehen kanssa joka uhkailee häntä, epäilee omaa pärjäämistään ja hakee apua ja neuvoja.

Ihan noihin asioihin viitaten, sekä myöskin ettei mies halua lastaan, mikä taakka on 24-vuotiaalla kannettavanaan ja myös lapselle kun hän saa lopulta tietää ettei isänsä häntä halunnut.

Paras ratkaisu on ap.lle se, jonka hän tuntee sisimmässään olevan oikean.

 

Ps. En ole uskis. Olen äiti joka ei voisi kuvitella elämää ilman tota nyyttiä!!

 

Mä sain esikoiseni 21-vuotiaana hyvin olen pärjännyt. En koskaan ole ajatellut, että olisin ollut "liian" nuori pärjätäkseni.

Saitko lapsen yksin vai puolison kanssa? Minusta nuorena voi aivan hyvin tehdä lapsen, jos lapsella on olemassa molemmat vanhemmat. Mutta yksin, ja nuorena tekemään lapsi, vielä miehelle joka on täysin kehittymätön yksilö-on kyllä silkkaa itsemurhaa.
Ei voi tietää miten yksin jaksaa lapsen kanssa, ja aika monta vuotta joutuu olemaan lapsessa kiinni, siinä menee nuoruusvuodet täysin ohi. Ei ole ihme että niin moni yksinhuoltaja juoksee sitten 30-40 vuotiaana baarissa iskemässä epätoivoisesti miehiä, kun on joutunut hoitamaan ns. vahinkolasta elämänsä parhaat vuodet. Lapsi pitää tehdä tilanteeseen, jossa on valmis tulemaan äidiksi, ja lapsen isä on myös olemassa. Jos aivan varmasti haluaa lapsen yksin, sitä pitäisi harkita erittäin vakavasti ja pitkään. Se on 18 vuoden työ kasvattaa yksi lapsi. Suomessa erittäin monet yksinhuoltajanaiset ovat masentuneita ja suoraan sanoen huonoja äitejä lapsilleen.

 

Ju huomaa rivien välistä, että tässä ketjussa aborttia vastustavat uskikset. Ette voi ajatella että koko maailma tekisi niin kuin teidän uskonnossa sanotaan.

HAHAHAHAH! Just joo. Itse pidän aborttia vääränä ratkaisuna (tässä tilanteessa), mutta uskontoon se ei liity mitenkään. Olen henkeen ja vereen ateisti, joulupukkiinkin uskon enemmän, kuin jumalaan.

 

In Defense of the Defenseless • Meet Walter Joshua Fretz - A Human Being

(Toivottavasti näitä linkkejä saa jakaa)

En ole uskovainen, mutta lapsettomuutta on

 

Ap.hän kertoi ettei tiedä pärjääkö vauvan kanssa vai ei. Mammat aina sanoo palstalla että tee vaan se lapsi kyllä sinä pärjäät mutta voi käydä toisinkin päin. Voi olla koliikkia,refluksia yms erittäin haastava lapsi jota ei jaksa yksin hoitaa niin mitäs sitten? kyllä abortti noin nuorena on paras ratkaisu.

Mielestäni aika järkyttävä neuvo. 24v on aikuinen, en enää sanoisi kovin nuoreksi. Tai voin olla huono sanomaan, koska itse olen ollut 24v kun kolmas lapsi on syntynyt. Koliikki, refluksi, allergia, haastava lapsi ovat asioita joita ei voi kukaan etukäteen tietää saavansa tai olevansa saamatta. Ensikotikin on hyvä apu jos elämäntilanne on sellainen ettei muutoin pärjää lapsen kanssa yksin -sieltä saa kyllä neuvoja.

Mieti asia itsesi kannalta. Haluatko sinä tämän lapsen, ja päätä asia sen mukaan,ei miehen painostuksen mukaan.

 

HAHAHAHAH! Just joo. Itse pidän aborttia vääränä ratkaisuna (tässä tilanteessa), mutta uskontoon se ei liity mitenkään. Olen henkeen ja vereen ateisti, joulupukkiinkin uskon enemmän, kuin jumalaan.

Mutta jos itse pidät aborttia vääränä ratkaisuna, et voi olettaa että ap:lla on sama ajatusmaailma kuin sinulla? Jos ap olisi täysin varma, että haluaa pitää lapsen, ei hän olisi täällä kirjoittelemassa ja kysymässä neuvoja. Jo se kertoo aika paljon, että ap ei edes huomaa millainen hänen miehensä todellisuudessa on, eikä hän ole edes harkinnut eroa. Ap vaikuttaa hyvin epävarmalta, ja tarvitseisi varmasti psykologin neuvoja tilanteeseen, eikä saarnoja täällä palstalla siitä, miten väärin abortin teko on. Jos hän todella päätyy pitämään lapsen, se on hänen valintansa, eikä kenenkään muun. Ja hän itse joutuu pitämään huolta lapsestaan yksin, emme tiedä onko hänellä omia vanhempia, tai tukiverkostoa? Vai onko joku teistä abortin vastustajista menossa auttamaan ap:ta lapsen hoidossa? Tuskinpa. Ei voi neuvoja toista tekemään valintjoa, joita itse olisi valmis tekemään omalla elämänkokemuksellaan, varsinkin jos ap ei vielä omista sellaista elämänkokemusta. Mielummin katuu aborttia, kuin katuu loppuelämänsä lasta jonka kanssa joutuu elämään. Onko se sille lapselle oikein, tulla maailmaan, jossa kukaan ei ehkä kykene huolehtimaan hänestä? Paljon pienempi paha on katua aborttia, varsinkin kun on vielä erittäin suuret mahdollisuudet saada lapsi myöhemmällä iällä. Minusta lasta ei koskaan pitäisi tehdä heppoisin syin, se ei ole mikään pieni, vaan erittäin suuri vastuu. Jos ap haluaa tällä hetkellä lapsen, sitten vastaus on selvä, hän pitää lapsen. Ei vaikuta siltä että hän tietäisi mitä hän haluaa. Siksi pitää pohtia kaikki vaihtoehdot läpi, eikä vaan syyllistää tuntematonta ihmistä abortista, ja vain todeta tyyliin "minäkin tein lapsen 24-vuotiaana ja pärjäsin."

 

Mielestäni aika järkyttävä neuvo. 24v on aikuinen, en enää sanoisi kovin nuoreksi.

Samaa mieltä. Itse olin 24v:nä kahden lapsen äiti, naimisissa, omistusasunto, koira ja farmariauto. Hyvätuloinen mies, niin oli mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Ilman miestäkin olisin pärjännyt ihan hyvin, olisin mennyt töihin ja lapset hoitoon. Ihan riittävästi olin nuoruutta elänyt ja hölmöillyt jo teinivuosina, parikymppisenä olin töissä ja asunut jo vuosia omillani/mieheni kanssa.

Nykyään venytetään teineilyä sinne kolmeen kympin päälle ja kun vihdoin oltaisi valmiita alkamaan aikuisiksi ja perustamaan perhettä, on jo hedelmällisimmät vuodet takana ja vauvan kanssa jaksaminen sitten nelikymppisenä ihan jotain muuta, kun 20v aikaisemmin olisi ollut. En tajua, mitä ihannoitavaa tuossakin on...

 

"Vai onko joku teistä abortin vastustajista menossa auttamaan ap:ta lapsen hoidossa?"

Kyllä voisin auttaa mahdollisuuksien mukaan

 

Samaa mieltä. Itse olin 24v:nä kahden lapsen äiti, naimisissa, omistusasunto, koira ja farmariauto. Hyvätuloinen mies, niin oli mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Ilman miestäkin olisin pärjännyt ihan hyvin, olisin mennyt töihin ja lapset hoitoon. Ihan riittävästi olin nuoruutta elänyt ja hölmöillyt jo teinivuosina, parikymppisenä olin töissä ja asunut jo vuosia omillani/mieheni kanssa.

Nykyään venytetään teineilyä sinne kolmeen kympin päälle ja kun vihdoin oltaisi valmiita alkamaan aikuisiksi ja perustamaan perhettä, on jo hedelmällisimmät vuodet takana ja vauvan kanssa jaksaminen sitten nelikymppisenä ihan jotain muuta, kun 20v aikaisemmin olisi ollut. En tajua, mitä ihannoitavaa tuossakin on...

Sulla oli täysin eri tilanne kuin ap.llä oli mies ja omaisuutta.

 

Jätä mies ja etsi joku hölmö joka haluaa elättää toisen miehen siittämän lapsen. Tai ala yhteiskunnan painolastiksi eli yksinhuoltajaksi. Tyypillisiä kaksplussan neuvoja eli höyryävää sontaa.

Lapsen hankkiminen parisuhteessa tulee aina olla kahden ihmisen päätös. Teilä kävi vahinko, toinen ei lasta halua eikä toinenkaan ole varma. Ei luulisi olevan kovin kummoinen pohdinta että mitäköhän tuossa nyt täytyisi tehdä ja mikä olisi kaikkien etu.

 

"Tai ala yhteiskunnan painolastiksi eli yksinhuoltajaksi"

Et kai nyt ihan tosissaan ajattele näin?

 

Samaa mieltä. Itse olin 24v:nä kahden lapsen äiti, naimisissa, omistusasunto, koira ja farmariauto. Hyvätuloinen mies, niin oli mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Ilman miestäkin olisin pärjännyt ihan hyvin, olisin mennyt töihin ja lapset hoitoon. Ihan riittävästi olin nuoruutta elänyt ja hölmöillyt jo teinivuosina, parikymppisenä olin töissä ja asunut jo vuosia omillani/mieheni kanssa.

Nykyään venytetään teineilyä sinne kolmeen kympin päälle ja kun vihdoin oltaisi valmiita alkamaan aikuisiksi ja perustamaan perhettä, on jo hedelmällisimmät vuodet takana ja vauvan kanssa jaksaminen sitten nelikymppisenä ihan jotain muuta, kun 20v aikaisemmin olisi ollut. En tajua, mitä ihannoitavaa tuossakin on...

Vertaappa omaa tilannettasi ap;n tilanteeseen? Onko teillä samat lähtökohdat tehdä lapsi 24-vuotiaana?????Itse luettelit mitä sinulle oli 24-vuotiaana, okei. Mitä ap:lla on 24-vuotiaana? Mies joka uhkaa lyödä vatsaa, jotta lapsi abortoituisi. Ja itsellä erittäin epävarma olo. Voiko teitä kahta todella verrata? Toinen 24-vuotiaana on ihan eri asia kuin toinen ihminen 24-vuotiaana. Ap,n tilanne ei nyt todellakaan ole täydellinen lapsen saamiseen, HÄnhän joutuu ensin lähtemään pakoon miehen luota, joka uhkailee. Joutuu sen jälkeen todennäköisesti pelkäämään että mies alkaa vainota häntä , ja ahdistelee häntä tekemään abortin jne. Sitten hän joutuu keksimään itselleen elannon, jotta pystyy maksamaan vuokran ja kaikki lapsen kulut yksin, ja lapsi on jo tulossa. Lapsen synnyttyä hän joutuu pohtimaa ilmoittaako hän lapsen isän nimen, ja joutuuko hän olemaan tekemisissä miehen kanssa, ja vaatiiko mies oikeuksia lapseen. Siinä onkin kunnon vyyhtiä kerrakseen. Kun raskausaika voi muutenkin olla yllättävän tunteikas ja rankka. Härregyyd että olet naiivi!

 

Kun tein positiivisen testin mies (minua vuosia vanhempi) kysyi heti ekana naama valkoisena"milloin meet aborttiin" ja pian meninkin ja mies meni vasektomiaan parin viikon päästä. Mies piti koko ajan kädestä kiinni ja tuki, vaikka ei se nyt niin kamalaa ollutkaan. Nyt onnellista avioelämää takana jo vuosikausia ja paljon olisin menettänyt jos olisin lapsen mennyt tekemään miehelle, joka ei sitä missään nimessä halua, mikä minä olen pilaamaan rakkaimman ihmisen elämän vain siksi, että kierukka petti.

 

Samaa mieltä. Itse olin 24v:nä kahden lapsen äiti, naimisissa, omistusasunto, koira ja farmariauto. Hyvätuloinen mies, niin oli mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Ilman miestäkin olisin pärjännyt ihan hyvin, olisin mennyt töihin ja lapset hoitoon. Ihan riittävästi olin nuoruutta elänyt ja hölmöillyt jo teinivuosina, parikymppisenä olin töissä ja asunut jo vuosia omillani/mieheni kanssa.

Nykyään venytetään teineilyä sinne kolmeen kympin päälle ja kun vihdoin oltaisi valmiita alkamaan aikuisiksi ja perustamaan perhettä, on jo hedelmällisimmät vuodet takana ja vauvan kanssa jaksaminen sitten nelikymppisenä ihan jotain muuta, kun 20v aikaisemmin olisi ollut. En tajua, mitä ihannoitavaa tuossakin on...

Niin siis sulla oli 24-vuotiaana miehen kanssa omistusasunto, farmariauto ja koira.
Siis miehen kanssa.

Jos olisit ollut yksin samassa tilanteessa kuin ap, niin olisiko sinulla omistusasuntoa ja farmariautoa? Teidän elämäntilanteet on ihan poikkeavat.