Raskaaksi tulemisen yrittäminen, kun tuntuu että seksistä on tullut "pakkopullaa", mikä avuksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt tilanteeseen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt tilanteeseen

Vieras
Reilu vuosi on yritystä takana ilman tulosta ja ensimmäisiin tutkimuksiin olemme menossa pikapuoliin, mutta..

Tuntuu, että seksistä on tullut jotenkin vaikea/arka asia meille ja ainakin oma mielipyörii ovulaation yms. asioiden ympärillä. Halut on kyllä katossa minulla oikeaan aikaan ja taidan olla jotenkin "hyökkäävä" (vaikka miten yritän lähestyä) ja mies torjuu kerta toisensa jälkeen. Jonka seurauksena minä taas koen oloni loukatuksi ja syyllistän itseäni. Viimekierto oli kaikkein pahin. Mies ei jaksanut innostua ja saimme aiheesta kunnon riidankin aikaiseksi, koska mies on sitä mieltä ettei se ajoitus voi olla niin tärkeää. Viimekierto oli kuitenkin ensimmäinen joka jäi täysin "hyödyntämättä" Minulle aihe on todella arka koska niin kovasti toivoisin vauvaa ja mieskin toivoo (ainakin puheista saa sen käsityksen), mutta tämä tulokseton yrittäminen tuntuu nyt ahdistavan kumpaakin. Tiedän ettei asialla saiisi stressata mutta minkästeet, kaikki aiheeseen liittyvä saa melkein kyyneleet valumaan ja etenkin töissä tulee todella tiukkoja tilanteita kun ei vain meinaa saada pidettyä tunteitaan kurissa.

Mutta siis vinkkejä tuohon seksin lisäämiseen tai ongelman ratkaisemiseen kaipaisin. Seksi on ihanaa kun sitä on mutta siitä on nyt vain sellaista ettei kumpikaan oikein uskalla tehdä aloitetta. Läheisyyttä meillä on paljon, mutta se ei johda yhdyntään kovinkaan usein. Nyt esimerkiksi on mennyt reilu 3 viikkoa ettei seksiä ole ollut laisinkaan. Jotenkin jäi viimekierrosta sellainen olo, että mies tehköön aloitteen jos seksiä kaipaa. Minä en enää ala tekemään aloitetta koska siitä ei enää tule kuin paha mieli kummallekkin. Seurustelua meillä on takana 9 vuotta ja koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut ongelmia seksinsuhteen, mutta tämä yrityksen aloittaminen on muuttanut tilanteen täysin. Ottavatkohan asian puheeksi kun menemme tutkimuskäynnille? Jos vaikka jonkun ulkopuolisen avustuksella saisi asiaa jotenkin purettua kun meillä keskustelu tästä asiasta menee aina riitelyksi vaikka muista asioista päästään aina kompromisseihin ja pystytään keskustelemaan asiallisesti. Niin ja ikää meiltä löytyy kummaltakin 30 eli minulla ainakin on sellainen fiilis, että ei viitsi "aikalisääkään" asiansuhteen ottaa.
 
"Aikalisä" on usein ainoa mikä ihan oikeasti auttaa, koska tarpeeksi pakkopullaa kun asiasta teette, saatatte ehkä (iso ehkä) saada lapsen nopeammin alulle, mutta saatte paljon suuremmalla todennäköisyydellä parisuhteenne niin kuralle että siihen päälle lapsi ja kaikki sen tuomat muutokset voi olla kamelin selän katkaiseva taakka.

Teidän pitää saada puheyhteys auki, joko keskenänne tai jonkun avulla, ja sun pitää saada rentouduttua asian kanssa. Jos yhdynnät pystyy ajoittamaan sopivaan kohtaan on se tietty ihan loistavaa, mutta jos siitä tulee pakkoa, painostusta ja nalkutusta, jää paitsi seksi myös muu läheisyys eikä kumpikaan varmasti saa haluamaansa.

Tiedän tasan miltä tuo tuntuu, ja muistan miten monta kertaa asiasta tapeltiin. Muistan myös että ihan aidosti ainoa mikä meidän kohdalla asiaan auttoi oli se, että minä itse tein sen ajatustyön itseni kanssa että a. en painosta itseäni, b. en painosta miestä. En tikuttanut oviksia, en laskenut kiertopäiviä, en miettinyt lapsettomuutta ja lapsen saamista vaan mietin itseäni, meitä, elämää sellaisena kuin se nyt on, kaikkea mikä siinä on hyvää.

Nostalgisella fiiliksellä selailin äsken lapsettomuuspuolella erästä ketjua jota kannattaa käydä vilkaisemassa. Voit saada fiilistä siihen mitä mahdollisesti saattaa olla edessä ja miten kannattaa omaa asennettaan miettiä. Elämää ei voi elää vain odottaen jotain mitä ei tiedä saako. En yritä olla pessimisti tai laskea mielialaa entisestään, mutta voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa että se on aivan helvetin vaikea paikka kun joutuu ihan tosissaan punnitsemaan mitä tekee kun tilanne näyttää siltä että sitä lasta ei tule.

Mutta käy lukaisemassa: http://kaksplus.fi/keskustelu/lapse...ttomuuden-surusta-voi-selvita-ilman-lastakin/
 
Meillä on ollut niin että vauva tulee jos tulee.
Yrittämisen olen yrittänyt minimimoida ettei tulee likaa stressiä, paineita.
Tikiutan ovista ja miehelle en ole taas tästä kertonut.
1vuosi meni ettei ollut seksiä lainkaan, molemmat liian kiireisiä.
Nyt viime vuosina on tärpit osuneet aika hyvin ovikseen mutta en ole raskautunut.

Kierto on normaali säännöllinen
Ehkäisyä ei olla käytetty 2005 jälkeen
Kävin juuri viime viikolla gynellä ja kaikki oli ok, verikokeisiin olen menossa ensi viikolla.

Ite on nyt tullut entä jos ei tärppää enää, ikää alkaa olee mutta vauvan haluaisimme.

Yritän vaan olla stressaamatta mutta herään nyt todellisuuteen että kohta 7vuotta ilamn ehkäsiyä eikä mitään tulosta.
2 lasta on mutta nyt tää kolmonen ei vaan suostu ilmoittamaan tulostaan ,ei sitten millään.
 
Lapsettomuustutkimuksissa ei suoraan oteta esille seksin harrastamista, mutta papereissa (esitiedot) sitä kysytään eli kysytään kuinka usein harrastaa seksiä. Koska meilläkin oli seksistä tullut pakkopullaa, kirjoitin siihen vain että "ovulaation aikaan joka toinen päivä". Tikutin kaikki ovikset ja harrastettiin seksiä vain silloin.

Kannattaa syöttää miehelle lisäravinteita. Sekä entinen että nykyinen mieheni ainakin tuli ihan hulluksi sinkistä eli sitä suosittelen! Itsekään en pysty pitkään syömään sinkkitabletteja, kun alan suurinpiirtein seota ;) Siittiöillekin sinkki on tärkeää. Ostat vaikka multivitaa ja sinkkiä siihen vielä lisänä (eli tuplamäärä koska multivitassakin on, mutta se on turvallinen määrä käyttää pidemmänkin aikaa). Sanot miehelle, että ne parantavat siittiöiden laatua ja määrää mikä on totta sekin!! lisäksi geneettiset vauriot ja vammaisuusriskitkin vähenevät, syöthän itse foolihappoa??. Olen varma, että jo viikossa mies alkaa käydä kuumana. Mut älä sano sille itselleen sitä, koska muuten ei pian syö niitä!! Sanot vaan että siittiöihin vaikuttaa.
 
Kiitos Chala linkistä, täytyy käydä lukemassa. Olen pohtinut paljon myös sitä vaihtoehtoa, että emme tule lapsia saamaan, täytyy nyt vain kuitenkin malttaa odottaa mitä tutkimuksissa selviää. Jotenkin en vain osaa työstää tai sisäistää tätä asiaa kovinkaan hyvin. Luulisin, että miehelläni on sama tilanne koska ennen yrittämisen aloitusta oli täysin varma, että tulen raskaaksi ensimmäisestä mahdollisesta kierrosta ja suunnitteli jo elämää sen mukaan.

Minulle ei olisi niin suurta väliä onko se lapsi biologisesti oma vaan pidän yhtä hyvänä vaihtoehtona perheenperustamiselle myös adoptiota ja mahdollisesti sijaisperheeksi alkaminenkaan ei olisi poissuljettuvaihtoehto. Mies kuitenkin haluaa biologisenlapsen. Mutta adoptionkautta kun kaikki eivät lasta saa ja jonot ovat valtavanpitkiä ei sekään ole välttämättä kovin helppotie (mikäli mieheni on siis valmis adoptioon) mutta jotenkin tuntuu, että adoptiolapsen odottaminen olisi helpompaa koska syy miksi joutuu odottamaan ei olisi itsestä kiinni.
 
Täytyykin koittaa tuota sinkin syöttämistä miehelle. Täytyy vain koittaa keksiä jokin hyvä syy miksi sitä pitäisi syödä. Kuulostaa kyllä niin juonittelulta, että huh huh ;) Salasyötin hänelle kyllä Macca jauhetta muutaman kuukauden, mutta lopetin kun tuloksia ei alkanut tulemaan ja maistuu aika pahalle. Teen siis meille rahkasta, marjoista, leseistä yms. aamupalajuomat ja sotkin joukkoon macca jauhetta.

Itse syön jokapäivä multitabs raskausvitamiineja ja foolihappoa otan vielä lisäksi. Katsoin, etteivät raja-arvot ylity vaikka sitä noissa multitabseissakin on.
 
Meillä tikutettiin 2 vuotta ovista (itse miltei kärsin pakkomielteestä raskaaksi tulon suhteen) ja seksistä tuli tosiaan pakkopullaa. Sitten kyllästyin ja heitin kaiken maailman tikut roskiin ja kuinka ollakaan, seuraavasta kierrosta raskaaksi. Ihmisen pääkoppa on ihmeellinen, stressikin voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa.
 

Yhteistyössä