rakastunnut/ihastunnut ja kaikkea siltä väliltä. *turhaa löpinää*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lis-su
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lis-su

Vieras
Minulla ei ole oikein ystäviä joille purkaisin asiaa, siksi kirjoitan sen tänne. Olen ihan ok suhteessa miehen kanssa. Meillä on vauva. Mutta olen rakastunut toiseen mieheen ja hiukan olen saanut tältä mieheltä vasta kaikua. En vain voisi kuvitella että jättäisin mieheni, mutta olen kyllä valmis pettämään häntä. Tiedän että olen hölmö ja ajatukseni on hölmöt. mutta olen vain niin rakastunut ja tämä ei ole mikään hetken mielijohde joka ohi menisi. 4-vuotta olen tätä toista miestä katsellut ja nyt olen vasta uskaltautunnut hiukan toimia. En voi hetken mielijohteesta mennä tämän toisen miehen oven taakse, koska en ikinä pääse mihinkään kun menoistani tulee riita ja tyydyn sitten kotona olemiseen. Ehkä en vain ole tyytyväinen nykyiseen suhteeseeni kun haaveilen muista. Kiitoksia ainakin että sain purkaa tunteitani. Enkä kyllä avaa sateenvarjoa suojaksi, tulittakaa vain :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mustaläski:
Tunteet on ihan ok! Mutta kaikki teot ei.
Mutta jos oikeasti rakastuisin toiseen mieheen olisi ero varma. Ihastumisia varmasti tulee ja menee vaikka suhteessa onkin. Mulle ainakin.

Peesi. Tunteet ok, teot ei. Ihastumisia tulee ja menee. Mä en kyllä puhuisi omalle miehelle mitään, enkä kyllä sille toisellekaan. Ei kannata antaa turhia rohkaisevia signaaleja. Ja nyt kun on tuo vauva, teidän arkenne varmaan on erilaista kuin ennen. Siihen kotiäidin tylsyyteen minäkin aikanaan hain "vaihtelua" haaveilusta, mutta ei olisi tullut mieleenkään tehdä mitään. Ja haaveilen joskus vieläkin. Kohde vaan on jo moneen kertaan vaihtunut... :)
 
Et ole onnellinen tämän hetkisessä parisuhteessa...eikä se voi ollakaan onnea, jos kaikista sinun menoista tulee riita tämän vuoksi sinun pitää olla kotona. Vaikka eletään parisuhteessa pitää molemmilla olla mahdollisuus liikkua..en tarkoita nyt että käydä vieraissa...mutta siis ei toinen voi toista noin hallita...minusta aika julmaa....Koittakaa keskustella asioista....
 
Alkuperäinen kirjoittaja xxxx:
Alkuperäinen kirjoittaja Mustaläski:
Tunteet on ihan ok! Mutta kaikki teot ei.
Mutta jos oikeasti rakastuisin toiseen mieheen olisi ero varma. Ihastumisia varmasti tulee ja menee vaikka suhteessa onkin. Mulle ainakin.

Peesi. Tunteet ok, teot ei. Ihastumisia tulee ja menee. Mä en kyllä puhuisi omalle miehelle mitään, enkä kyllä sille toisellekaan. Ei kannata antaa turhia rohkaisevia signaaleja. Ja nyt kun on tuo vauva, teidän arkenne varmaan on erilaista kuin ennen. Siihen kotiäidin tylsyyteen minäkin aikanaan hain "vaihtelua" haaveilusta, mutta ei olisi tullut mieleenkään tehdä mitään. Ja haaveilen joskus vieläkin. Kohde vaan on jo moneen kertaan vaihtunut... :)


Minun kohteeni ei ole vaihtunut :( Ymmärtäisin kyllä jos vaihtuisi. Mutta tuntuu että tämä ei ole enään pelkkää ihastumista. Ei tämä arki ole tästä miksikään muuttunut, mies menee yhtä paljon kuin aikaisemminkin, mutta minä olen kotona vauvan kanssa. Jos voisin mennä ajassa taakse päin, kyllä jättäisin tuon miehen sille tielle. Mutta mikä siinä on kun nytten ei pysty millään jättää. Pelkäänkö yksin jäämistä vai mitä. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja juupa...:
Et ole onnellinen tämän hetkisessä parisuhteessa...eikä se voi ollakaan onnea, jos kaikista sinun menoista tulee riita tämän vuoksi sinun pitää olla kotona. Vaikka eletään parisuhteessa pitää molemmilla olla mahdollisuus liikkua..en tarkoita nyt että käydä vieraissa...mutta siis ei toinen voi toista noin hallita...minusta aika julmaa....Koittakaa keskustella asioista....

Olen miettinyt tuota että olenko sittenkään onnellinen hänen kanssaan. Kuvittelenko vain että rakastan miestäni. En ole ikinä miestäni pettänyt, eikä siihen ole ollut edes mahdollisuutta kun hän on melkein aina ollut niinä kertoina mukana kun olen "yksinäni" päässyt jonneen. Asioista on koitettu keskustella. Miehen mielestä meillä on kaikki hyvin ja koti-äidin elämä on kuulema tämmöistä hänen näkökulmasta.
 
Voisko olla että olet ollut 4vuotta ihastunut omaan mielikuvaan kyseisestä miehestä, jos ette ole lähemmin tutustuneet. Tutustuminen saattaisi avata silmät ja näyttää karun todellisuuden...
 
ei ole pakko olla suhteessa jos toinen osapuoli ei sykähdytä...jos olet neljä vuotta katsellut toista on se varmaan jo jotain muuta kuin pieni ihastus..mutta jos saisit ihastuksesi itsellesi, olisiko todellisuus hänen kanssaan sittenkin pettymys sen rinnalla, millaisen haavemaailman olet hänestä luonut..
uutta suhdetta kannattaa harkita syvästi, koska sulla on lapsikin nykyisen miehesi kanssa..mutta jos olet tyytymätön suhteeseesi ja onneton, ei kannata leikkiä marttyyria ja jäädä, se vain aiheuttaa katkeruutta myöhemmin elämässä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Voisko olla että olet ollut 4vuotta ihastunut omaan mielikuvaan kyseisestä miehestä, jos ette ole lähemmin tutustuneet. Tutustuminen saattaisi avata silmät ja näyttää karun todellisuuden...

Kyllä aika hyvin tämän miehen kanssa tunnetaa ja oma miehenikin tuntee hänet.
 
Keskustelkaa, tutustukaa uudelleen, järjestäkää vaihtelua arkeen. Siis ottakaa uusi alku tän nykyisen miehes kans. Kaikillahan se elo ja olo tasaantuu, eikä rakkaus voi säilyä jos sitä ei vaali. Pitää rakastua aina uudelleen ja tahtoa rakastaa, sillä eihän se ole pelkkä tunne joka säilyy tai ei. Muutenhan sitä sais olla kokoajan vaihtamassa aina ensihuuman mentyä
 
Alkuperäinen kirjoittaja sahram:
ei ole pakko olla suhteessa jos toinen osapuoli ei sykähdytä...jos olet neljä vuotta katsellut toista on se varmaan jo jotain muuta kuin pieni ihastus..mutta jos saisit ihastuksesi itsellesi, olisiko todellisuus hänen kanssaan sittenkin pettymys sen rinnalla, millaisen haavemaailman olet hänestä luonut..
uutta suhdetta kannattaa harkita syvästi, koska sulla on lapsikin nykyisen miehesi kanssa..mutta jos olet tyytymätön suhteeseesi ja onneton, ei kannata leikkiä marttyyria ja jäädä, se vain aiheuttaa katkeruutta myöhemmin elämässä...

Oma mieheni on suhteen aikana muuttunut todella paljon. Ei ole enään se sama mies johon silloin aikoja sitten rakastuin (tai luulin rakastuvani). Kyllä varmaan saisin tämän ihastukseni, mutta en kyllä sitten tiedä että haluaisinko suhdetta hänen kanssaan (seksisuhde on sitten eri juttu).Riitoja kun on mieheni kanssa ollut vauvan synnyttyä, niin on kyllä ilmoittannut että ei halua olla lapsen kanssa missään tekemissä jos joskus eroamme. Ei ole kyllä nyttenkään pahemmin kiinostunnut vauvasta. En tiedä kyllä että mitä tässä tekisi. Tuntuu että kaikki on hankalaa. Ainut mikä on tällä hetkellä saanut minut jaksamaan on tuo vauva <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Voisko olla että olet ollut 4vuotta ihastunut omaan mielikuvaan kyseisestä miehestä, jos ette ole lähemmin tutustuneet. Tutustuminen saattaisi avata silmät ja näyttää karun todellisuuden...

Kyllä aika hyvin tämän miehen kanssa tunnetaa ja oma miehenikin tuntee hänet.

Ei elämäänsä kannata tuhlata väärän kumppanin kanssa. Jos siis todella olet rakastunut toiseen niin on reilumpaa omaa miestäsi kohtaan erota.
Niin hänkin voi löytää naisen joka häntä rakastaa. Ja sinä voisit olla onnellisempi













 
Alkuperäinen kirjoittaja Mustaläski:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Voisko olla että olet ollut 4vuotta ihastunut omaan mielikuvaan kyseisestä miehestä, jos ette ole lähemmin tutustuneet. Tutustuminen saattaisi avata silmät ja näyttää karun todellisuuden...

Kyllä aika hyvin tämän miehen kanssa tunnetaa ja oma miehenikin tuntee hänet.

Ei elämäänsä kannata tuhlata väärän kumppanin kanssa. Jos siis todella olet rakastunut toiseen niin on reilumpaa omaa miestäsi kohtaan erota.
Niin hänkin voi löytää naisen joka häntä rakastaa. Ja sinä voisit olla onnellisempi


Joskus olen näin ajatellutkin. Mutta mikä siinä on niin vaikeaa ettei voi vaan päästää irti. :(

 

Yhteistyössä