nyt oikeesti..!!

[ohhoh]

Tarviin mielipiteitä teiltä viisailta palstamammoilta.. onko oikein enää itseäni ja miestäni kohtaan kun minulla on tunteet hävinneet melkein kokonaan? rakastan häntä vain lapsemme isänä.. ja kaiken huipuksi olen jo rakastunut toiseen mieheen.. tiedän etten tämän toisen kanssa tule koskaan olemaan sen enempää kuin kavereita eli en eroisi toisen miehen takia. Miettisin vain että onko oikeasti mitään muuta vaihtoehtoa kuin ero? olen miehelleni kertonut kyllä että tunteeni katoavat pikkuhiljaa. Mutta tämä sai vain aikaan sen että mies yritti olla parempi minulle eikä asiasta puhuttu enempää. Ja kun tämä ei ole mikään hetken mielijohteesta johtuva juttu vaan kestänyt pidempään jo. Olen jonkun 3-4kk kärvistellyt ja pähkäillyt asiaa. Siinä tietty tein itse virheen kun vasta eilen miehelleni kerroin asiasta. Hän ei kyllä tiedä että toista miestä. Jos olisin aiemmin kertonut niin olisi ehkäpä ollut helpompi pelastaa suhteemme. Tuntuisi vaan niin pahalta luovuttaa vaikka tunteita ei olekkaan mutta taas onko se oikein olla ihmisen kanssa jota ei rakasta. Niin ja alkuhuuma on ajat sitten mennyt ei liity tämä siihenkään

 

["harmaa"]

3-4 kk "rakkaudetonta" aikaa ei ole vielä paljoa pitkässä parisuhteessa. Jos ei tuon suurempia ongelmia ole niin ehkä kannattaisi yrittää vielä. Aika helpolla luovutat jos muutaman kuukauden haalean ajan jälkeen heität hanskat naulaan.

Lapset hoitoon ja treffeille, muistelemaan sitä aikaa kun se alkuhuuma vielä oli...

 

[sivusta]

Asumusero muttei vielä avioeroa. Mutta muista, että miehesikin saattaa ja hänellä on oikeus ihastua ja rakastua toiseen naiseen sillä aikaa, kun sinä mietit mitä elämältäsi haluat.

 

[ohhoh]

Ei olla vielä aviopari ja tuskin koskaan. Ihan vaan kun mies ei naimisiin halua. Ja olen miettinyt sitä että muuttaisimme hetkeksi erilleen ja aloittaisimme ""alusta"".. vaikka helppoa se alusta aloittaminen ei ole kun lapsikin on. En tiedä.. miksi mies ei halua edes puhua tunteistani ja hänen. Ei tuo näyttäminen riitä enään. Ja pelkään että vaikka hän nyt näyttää haluavansa olla kanssani niin viikon päästä unohtaa taas minut.

 

[Yököttäväakkaoot]

tollanen akka ei tule koskaan olemaan tyytyväinen mihinkään.

 

[viilla]

ota vapaata ja lähe lomalle (ilman lasta), tai tee jotain että pääset miehestä eroon joksikin aikaa. jos ei tuu ikävä sitä, niin ehkä sitt kannattas harkita asumuseroo tai sitt koitat jotenkin saaha muutosta teidän yhteiseen elämään ett siitä tulis mielekkäämpää.

Itse henkilökohtaisesti en ymmärrä näitä " en rakasta enää miestäni haluun pois"-juttuja, koska en oo koskaan rakastanut ketään, niin en tietenkään tajua sitä miten sen rakkauden saa lopetettua? Vai onks se vaan kyllästymistä?

 

["Viima"]

Voi pyhä yksinkertaisuus!
Pitkässä suhteessa takuulla jokaisella tulee noita "rakkaudettomia" kausia. Kannattaako niiden takia erota? Ei todellakaan.

Välillä oikein vituttaa tommoset turhat erot! Vaikka mitäpä se mulle kuuluu muiden elämät. Lasten takia surettaa, jos sellaisia on suhteeseen syntynyt. Rikotaan perhe vaan sen vuoksi, että just nyt ei tunnu sitä rakkautta.

Nykyään ei kestetä mitään. Koko ajan pitäis olla niin pirusti tunnetta ja hekumaa ja kiihkoo. Kaikkimullenytheti!

 

[ohhoh]

Taas väärinkäsityksiä kun ei tajua kaikkea kertoa. enkä kerrokkaan mutta sanotaanko että tämä tunteiden katoaminen ei ole ainoa ongelma ja tiedän kyllä mitä pitkässä suhteessa eläminen on. mut ei tullut tälläistä ongelmaa edellisessä suhteessa vastaan. Tai no lopussa tietty mut..

 

[Tallu -]

Oletkohan nyt oikeasti rakastunut toiseen mieheen, vai siihen rakastumisen tunteeseen? Kokeilepa siirtää ne toista miestä kohtaan tuntemasi tunteet omaan mieheesi.

Tässä pari artikkelia, jos kiinnostaa lukea ja pohtia asioita tästä näkökulmasta:
Hellyys herää uudelleen - Mikä vikana? - Hyvä Terveys
Rakastu uudelleen puolisoosi - Mikä vikana? - Hyvä Terveys

 

["Viima"]

Sä taidat olla rakastunut rakastumiseen.
Kun parisuhteessa tulee tylsää, varminta on rakastua taas uuteen ja erota vanhasta. Ja kohta kuvio toistuu taas.

Lopulta huomaat olevasi mummeli ilman kumppania.

 

[ohhoh]

No niin.. kerroinpa miehelleni sitten että rakastan häntä vain lasemme isänä.. ja se on kuulemma siinä sitten. Hitsit tällänen on hankalaa vaikkei toista enää rakastakkaan silti pyörii päässä entä jos. Enkä mä kyl suoraan välttämättä eroa olisi halunnut. Vaan että asialle jotain tehtäis. Ja nyt en tiedä mitä tekisin. Siis ylipäätänsä. Olen ihan jumissa mikään ei tunnu miltään. Tunnen itseni hirviöksi ja taas syyllistän miestäni, syyllistän itseäni. Mieli tekisi huutaa, itkeää, nauraa, olla vaan.. ajatukset niin sekaisin. Toisaalta pelottaa toisaalta helpotti en tiedä. Mitäs nyt?

 

["Viima"]

No nythän sait mitä halusit. Hymyile, nauti, ole onnellinen.
Etsi uusi rakkauden kohde, ja kyllästy häneenkin kohta. Onnea tulevaisuuteen.

 

[ohhoh]

No sullahan Viima on viisaita mielipiteitä

 

["Viima"]

No sullahan Viima on viisaita mielipiteitä

No mutta tuollaisen kuvan susta olen tekstisi pohjalta saanut.

 

[ohhoh]

Olet siis saanut väärän kuvan. Kun nimenomaan tuo ei ole ainoa ongelma suhteessamme. Olen oikeastaan aikalailla kaikkeni yrittänyt suhteemme puolesta mutta se on yksin vaikea suhdetta pelastaa. En nyt syyllistä miestä muttahän on ehkäpä pitänyt minua ja suhdettamme itsestäänselvyytenä. Ja jos nytkin vain haluaa luovuttaa eikä näe muita vaihtoehtoja kuin eron niin miettisin että haluaako hänkään oikeasti olla kanssani. Yritystä ei hänen puoleltaan ole ollut juur ollenkaan. Mutta saa nyt nähdä kuinka tässä käy...

 

[ok]

No niin.. kerroinpa miehelleni sitten että rakastan häntä vain lasemme isänä.. ja se on kuulemma siinä sitten. Hitsit tällänen on hankalaa vaikkei toista enää rakastakkaan silti pyörii päässä entä jos. Enkä mä kyl suoraan välttämättä eroa olisi halunnut. Vaan että asialle jotain tehtäis. Ja nyt en tiedä mitä tekisin. Siis ylipäätänsä. Olen ihan jumissa mikään ei tunnu miltään. Tunnen itseni hirviöksi ja taas syyllistän miestäni, syyllistän itseäni. Mieli tekisi huutaa, itkeää, nauraa, olla vaan.. ajatukset niin sekaisin. Toisaalta pelottaa toisaalta helpotti en tiedä. Mitäs nyt?

No juttelepa vaikka sen miehesi kanssa kaikesta tästä.

 

[ohhoh]

Ja olen muuten aloituksessa ainakin yrittänyt tuoda esille etten olisi vieläkään valmis suoraan luovuttamaan vaan haluaisin yrittää edelleen..