rakastatko miestäsi?

  • Viestiketjun aloittaja liian harvoin
  • Ensimmäinen viesti
mitä elämälleen tekis
tunteet miestä kohtaan olleet lasku suunnassa jo vuosia,sen omien tempausten takia..mies sanoo muutaman kerran kuussa ja jankaa niin kauan et vastaan et niin mäkin sua eli valehtelen kai..
 
Rakastan, vaikka tällä hetkellä hän vain ärsyttää.. :headwall:

mie sanon meillä useammin ne kolme sanaa kuin mies ja yleensä saan vain vastaukseksi jotain hymähtelyjä.. kait avopuolisoni sit yrittää mulle sen kertoa jolloin toisella tavalla.. vielä en tiedä miten.. :/
 
Nnin
Alkuperäinen kirjoittaja Helmin ja Onnin Äiti:
Tänään tuntuu siltä että en taida ihan kympillä rakastaa, tykkään ja välitän mutta ääh en tiedä, toi osaa olla vaan välillä niiin huomaamattaa ilkeä ja typerä. '
Välillä mietin että mahtaako rakastaa minuakaan ihan oikeesti vaikka niin sanookin, mutta ollaanko vain yhdessä tavan vuoksi,
Kun on helppo olla, elämä hankaloituisi jos erottaisiin.

tossa ukossa on páljon piirteitä mitä inhoan miehessä esim. totaali saamattomuus, aina sais olla nenästä vetämässä että tapahtuisi asioita,
aloitekyvyttömyys myös mättää.

Vastaan että rakastan sitä 70%/30% vihaan, niin kauan kun rakkaus on plussalla ollaan yhdessä.


Täysi peesi tähän.

Mutta oikeasti rakkaus on tahdon asia, ei tunteiden.
Ja vaihtamalla tuskin paranee, koska seuraavassakin olis muutaman vuoden päästä ne omat huonot puolensa.

Ero ei oo ratkaisu. Ratkaisu löytyy pariskunnasta itsestään.

 
blaah


Täysi peesi tähän.

Mutta oikeasti rakkaus on tahdon asia, ei tunteiden.
Ja vaihtamalla tuskin paranee, koska seuraavassakin olis muutaman vuoden päästä ne omat huonot puolensa.

Ero ei oo ratkaisu. Ratkaisu löytyy pariskunnasta itsestään.

[/quote]

Ei se minkään tahdon asia ole, vaikka sitä nyt on muodikas jankata taas, toi tahdon asia jankkaus alotettiin saman nimisen sarjan jälkeen joka tuutista. Rakkaus on tunne. Jos sitä ei ole niin sitä ei ole, piste.
Ja en ymmärrä miksei ero muka olisi ratkaisu, kyllä se yleensä vaan on juuri sitä, helpottava ratkaisu. Miksi pitää muka jatkaa ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa erota?
Elämä on kuitenkin lyhyt. Helvetin lyhyt. Ei sitä ole pakko kuluttaa vihollisen kanssa samassa läävässä, jos ahdistaa. Ei kärsimys ole mikään elämän tarkotus.

 
Nnin


[/quote]

Ei se minkään tahdon asia ole, vaikka sitä nyt on muodikas jankata taas, toi tahdon asia jankkaus alotettiin saman nimisen sarjan jälkeen joka tuutista. Rakkaus on tunne. Jos sitä ei ole niin sitä ei ole, piste.
Ja en ymmärrä miksei ero muka olisi ratkaisu, kyllä se yleensä vaan on juuri sitä, helpottava ratkaisu. Miksi pitää muka jatkaa ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa erota?
Elämä on kuitenkin lyhyt. Helvetin lyhyt. Ei sitä ole pakko kuluttaa vihollisen kanssa samassa läävässä, jos ahdistaa. Ei kärsimys ole mikään elämän tarkotus.

[/quote]



SORI. Mut käsittääkseni se tv-sarja tuli pari vuotta sitten.
Mä oon ollut tässä suhteessa vuosituhannen alusta ja avioliitossa vuodesta 2002.

Käynyt parisuhdekursseilla ja lukenut parisuhde kirjallisuutta.
En edes katsonut koko sarjaa kertaakan.

Se vaan on FAKTA. Se rakastumisen tunne ei voi liitää 100% kokoajan.
Kaikkien asioiden eteen on tehtävä työtä. Kun ryhdyin tähän suhteeseen
tein päätöksen, että HALUAN rakastaa miestäni niin hyvinä kun huonoina aikoina.

Ja se päätös kantaa. Tunteet seuraa sit perässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja blaah:
Ei se minkään tahdon asia ole, vaikka sitä nyt on muodikas jankata taas, toi tahdon asia jankkaus alotettiin saman nimisen sarjan jälkeen joka tuutista. Rakkaus on tunne. Jos sitä ei ole niin sitä ei ole, piste.
Ja en ymmärrä miksei ero muka olisi ratkaisu, kyllä se yleensä vaan on juuri sitä, helpottava ratkaisu. Miksi pitää muka jatkaa ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa erota?
Elämä on kuitenkin lyhyt. Helvetin lyhyt. Ei sitä ole pakko kuluttaa vihollisen kanssa samassa läävässä, jos ahdistaa. Ei kärsimys ole mikään elämän tarkotus.
Kyllä rakkaus on myös tahdon asia. Ei pappikaan turhaan kysy, että tahdotko :) Mä oivalsin asian jo paljon ennen tuota sarjaa. Pointtinahan tässä on juuri se, että jos on tahtoa olla yhdessä juuri tuon ihmisen kanssa, niin ei siinä silloin aina rakkauttakaan tarvita. Pitkissä parisuhteissa rakkaus vähenee ja välillä jopa kuolee kokonaan, mutta tahto kantaa noiden tilanteiden yli.

Siinä olet oikeassa, että erota kannattaa, jos ei toisen kanssa halua olla. Mutta ilman rakkauttakin voi haluta olla yhdessä. Se rakkaus löytyy sitten taas jossain välissä =)

Meillä on isännän kanssa pian 21v yhteistä taivalta takana, niin jotain kokemusta mulle on tästä asiasta kertynyt. Ja vastaanpa samalla ap kysymykseenkin... rakastan miestäni, tahdon olla hänen kanssaan loppuelämäni ja päivittäin sanotaan toisillemme, että rakastetaan :heart:
 
LOL

[/quote]



SORI. Mut käsittääkseni se tv-sarja tuli pari vuotta sitten.
Mä oon ollut tässä suhteessa vuosituhannen alusta ja avioliitossa vuodesta 2002.

Käynyt parisuhdekursseilla ja lukenut parisuhde kirjallisuutta.
En edes katsonut koko sarjaa kertaakan.

Se vaan on FAKTA. Se rakastumisen tunne ei voi liitää 100% kokoajan.
Kaikkien asioiden eteen on tehtävä työtä. Kun ryhdyin tähän suhteeseen
tein päätöksen, että HALUAN rakastaa miestäni niin hyvinä kun huonoina aikoina.

Ja se päätös kantaa. Tunteet seuraa sit perässä.[/quote]

No lässynlässyn.
Jos se ihmissuhde on yhtä työtä ja tahtomista hampaat irvessä, miksi saatanassa olette siinä suhteessa?
Parisuhdeterapioissa jne.... voi luoja................. :LOL: :LOL:

 
Nnin


SORI. Mut käsittääkseni se tv-sarja tuli pari vuotta sitten.
Mä oon ollut tässä suhteessa vuosituhannen alusta ja avioliitossa vuodesta 2002.

Käynyt parisuhdekursseilla ja lukenut parisuhde kirjallisuutta.
En edes katsonut koko sarjaa kertaakan.

Se vaan on FAKTA. Se rakastumisen tunne ei voi liitää 100% kokoajan.
Kaikkien asioiden eteen on tehtävä työtä. Kun ryhdyin tähän suhteeseen
tein päätöksen, että HALUAN rakastaa miestäni niin hyvinä kun huonoina aikoina.

Ja se päätös kantaa. Tunteet seuraa sit perässä.[/quote]

No lässynlässyn.
Jos se ihmissuhde on yhtä työtä ja tahtomista hampaat irvessä, miksi saatanassa olette siinä suhteessa?
Parisuhdeterapioissa jne.... voi luoja................. :LOL: :LOL:

[/quote]


HÄH!!!???

Mikä sun ongelma on?

Olenko sanonut etten rakasta miestäni tunteen tasolla?

Terapiasta en ole puhunut mitään. Avioliittokurssille mentiin kun oltiin oltu naimisissa vuosi ja vielä vastarakastuneita. Toiset tekee töitä suhteen eteen, jo ennalta.

Ystäväpiiristä ei löydy toista pariskuntaa jotka pystyy puhumaan asioistaan yhtä avoimesti ku me.

Harmi et sul on elämä noin rankkaa :( :hug:
 

Yhteistyössä