Rakastajatar sai vauvan, vaimo ei tiedä mitään...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vo vinyyli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hansu:
Alkuperäinen kirjoittaja ria:
mä olen tuollaisen teon tulos.Eli mun isä oli naimisissa toisaalla ja mun äiti synnytti minut.Isän vaimo ei vielä tiedä tänäkään päivänä asiasta mitään.Aikaa tuosta jo 32v.

onko isäsi vielä elossa,kun sanot että oli naimisissa..

ei ole enää.En saanut häneltä muuta kuin perinnöllisen sairauden,joka on nyt sitten myös lapsellani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin juu miehessä oli vika juu. Mutta sai vaan tuosta sen kuvan.
No mun pointti oli se, että parempi kuulla "sivuperheestä" jo ennemmin kuin vasta perunkirjoituksissa. Osaapahan ainakin varautua tulevaan eikä mene koti alta leskeltä ja lapselta.

No juu noin. Olin itse kyllä vapaan ihmisen kanssa joka ilmoitti ettei halua että koskaan kukaan häntä isäks sanoo ja en ole isyysselvitystä sitten kuopuksesta tehnyt! Ja en tie sit koska se on liian myöhäistä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No juu noin. Olin itse kyllä vapaan ihmisen kanssa joka ilmoitti ettei halua että koskaan kukaan häntä isäks sanoo ja en ole isyysselvitystä sitten kuopuksesta tehnyt! Ja en tie sit koska se on liian myöhäistä?
Nykypäivänä se ei ole koskaan liian myöhäistä. Dnan saa tarvittaessa vaikka vainajasta. Ja isyys voidaan siten vahvistaa jopa sen isän kuoleman jälkeen. Toista oli vielä reilu parikyt vuotta sitten.

 
Mä en tiedä onko miehellä ja vaimolla lapsia, mutta luulen että ei ole, että tämä lapsi on miehen eka. Ja luulen myös että lapsen saanut tiesi että mies oli naimisissa. Ei se mikään yhden illan juttu tainnut olla... Eniten minua siis häiritsee se ettei vaimo tiedä mitään, hänen tilanteeseensa minä itseni kuvittelen... Tuollaisen voisin ehkä antaa anteeksi jos mies tulisi itse kertomaan, mutta tosiaan tuo että vasta joskus perunkirjoituksessa kuulee, niin huhuh...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No juu noin. Olin itse kyllä vapaan ihmisen kanssa joka ilmoitti ettei halua että koskaan kukaan häntä isäks sanoo ja en ole isyysselvitystä sitten kuopuksesta tehnyt! Ja en tie sit koska se on liian myöhäistä?
Nykypäivänä se ei ole koskaan liian myöhäistä. Dnan saa tarvittaessa vaikka vainajasta. Ja isyys voidaan siten vahvistaa jopa sen isän kuoleman jälkeen. Toista oli vielä reilu parikyt vuotta sitten.

miten tuollainen käytännössä tapahtuisi?Kaivettaisiinko vainaja ylös haudasta?
 
Entäs tilanne, jossa vaimo tietää syrjähypystä ja ennen kuin oikeuden päätös isyydestä tulee, ehditään siirtää kaikki yhteinen omaisuus vaimon ja yhteisen lapsen nimiin? Mies pitää huolen, ettei omista penninpyörylääkään kuollessaan, kaikki on vaimon nimissä. Elatusmaksut maksamatta, niitä ei saada koskaan edes perittyä (ei tuloja mistä periä).

Onhan tämä kaikki vaimon ja yhteisen lapsen tiedossa eikä mitään mene "ulkopuolisille". Miten pystyä katsomaan miestä ja arvostamaan hänen tekoaan....
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?

Ehkäpä ei. mistäs minä tiedän, mutta mitäs tuohon nyt pitäisi sit sanoa että olisit tyytyväinen, että heti kun kuulisin lapsesta jättäisin miehen ja hän muuttaisi lapsensa äidin luokse.. No en. jos olisin rakkaudesta suhteeseen mennyt näkisin myös vaivan jotta voisin antaa anteeksi ja jatkaa yhdessä. Miksi se olisi niin väärin ja kuten jo sanoin jos mies haluaisi voisin toki ottaa lapsen perheenjäseneksemme. Mutta tämä vaatisi sen että olisimme selvittäneet petoksen ja anteeksi olisi annettu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?



jos nainen ON TIENNYT että on ja/tai tulee olemaan "se toinen nainen", niin kyllähän silloin se on ihan oma vika jos/kun tulee paskaa niskaan... lapsen vika se ei ole, mutta ei pidä ihmetellä jos miestä ei lapsi kiinnosta pätkääkään.... yleensähän näissä pettämis tapauksissa pääasia on seksi, ei rakkaudesta syntyvä lapsi... ja vaikka rakkautta oisikin mukana, niin kyllä useammin se "oikea perhe" vetää sen pidemmä korren ja muut jää soittelemaan rannalle... if you know what i mean...
 
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?

Ehkäpä ei. mistäs minä tiedän, mutta mitäs tuohon nyt pitäisi sit sanoa että olisit tyytyväinen, että heti kun kuulisin lapsesta jättäisin miehen ja hän muuttaisi lapsensa äidin luokse.. No en. jos olisin rakkaudesta suhteeseen mennyt näkisin myös vaivan jotta voisin antaa anteeksi ja jatkaa yhdessä. Miksi se olisi niin väärin ja kuten jo sanoin jos mies haluaisi voisin toki ottaa lapsen perheenjäseneksemme. Mutta tämä vaatisi sen että olisimme selvittäneet petoksen ja anteeksi olisi annettu.

Pointti ei ollut se. Jos rautalangasta pitää vääntää, niin miksi vastuu lapsesta olisi yksin naisen? Miten nainen yksin voi ajaa itsensä "tähän tilanteeseen"? Kaksineuvoisenako?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No juu noin. Olin itse kyllä vapaan ihmisen kanssa joka ilmoitti ettei halua että koskaan kukaan häntä isäks sanoo ja en ole isyysselvitystä sitten kuopuksesta tehnyt! Ja en tie sit koska se on liian myöhäistä?
Nykypäivänä se ei ole koskaan liian myöhäistä. Dnan saa tarvittaessa vaikka vainajasta. Ja isyys voidaan siten vahvistaa jopa sen isän kuoleman jälkeen. Toista oli vielä reilu parikyt vuotta sitten.

Niin sitä ajattelin että kannattaako mun sitä tehdä etten saa sit paskaa niskaan siitäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ria:
miten tuollainen käytännössä tapahtuisi?Kaivettaisiinko vainaja ylös haudasta?
En ole perehtynyt siihen, miten nykypäivänä toimitaan. Yleeensä kai se isyys saadaan selvitetty dna:n perusteella ihan haudasta kaivamattakin. Jos siis isän kuolemasta kutakuinin lyhyt aika. Mutta esim joidenkin suurten perintökiistojen tms syiden takia kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen isyyden selvittämisen vuoksi. Luultavasti kuitenkin kuulut siihen sukupolveen, jonka kohdalla isyyttä ei tulla enää vahvistamaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ria:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No juu noin. Olin itse kyllä vapaan ihmisen kanssa joka ilmoitti ettei halua että koskaan kukaan häntä isäks sanoo ja en ole isyysselvitystä sitten kuopuksesta tehnyt! Ja en tie sit koska se on liian myöhäistä?
Nykypäivänä se ei ole koskaan liian myöhäistä. Dnan saa tarvittaessa vaikka vainajasta. Ja isyys voidaan siten vahvistaa jopa sen isän kuoleman jälkeen. Toista oli vielä reilu parikyt vuotta sitten.

miten tuollainen käytännössä tapahtuisi?Kaivettaisiinko vainaja ylös haudasta?



eikös se dna voida ottaa esim. oletetun isän sukulaisilta silloin...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Ehkäpä ei. mistäs minä tiedän, mutta mitäs tuohon nyt pitäisi sit sanoa että olisit tyytyväinen, että heti kun kuulisin lapsesta jättäisin miehen ja hän muuttaisi lapsensa äidin luokse.. No en. jos olisin rakkaudesta suhteeseen mennyt näkisin myös vaivan jotta voisin antaa anteeksi ja jatkaa yhdessä. Miksi se olisi niin väärin ja kuten jo sanoin jos mies haluaisi voisin toki ottaa lapsen perheenjäseneksemme. Mutta tämä vaatisi sen että olisimme selvittäneet petoksen ja anteeksi olisi annettu.

No juuri näin minäkin ajattelen! Mutta mikä on siis raja sille, että milloin miehen pitää kertoa? Tässä tapauksessa vauva on vähän alle vuoden ikäinen. Milloin on se viimeinen hetki, jolloin miehelle voi vielä antaa anteeksi jos tulee itse kertomaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pilipappi:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?



jos nainen ON TIENNYT että on ja/tai tulee olemaan "se toinen nainen", niin kyllähän silloin se on ihan oma vika jos/kun tulee paskaa niskaan... lapsen vika se ei ole, mutta ei pidä ihmetellä jos miestä ei lapsi kiinnosta pätkääkään.... yleensähän näissä pettämis tapauksissa pääasia on seksi, ei rakkaudesta syntyvä lapsi... ja vaikka rakkautta oisikin mukana, niin kyllä useammin se "oikea perhe" vetää sen pidemmä korren ja muut jää soittelemaan rannalle... if you know what i mean...
Mutta mun mielestä sillä miehelläkin on vastuu siitä lapsesta ja se ettei välitä lapsen äidistä ei pitäis tarkoittaa sitä että isä hylkää kuitenkin oman jälkeläisensä Ei se lapsi ole alkuun saantiaankaan saanut valita!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin sitä ajattelin että kannattaako mun sitä tehdä etten saa sit paskaa niskaan siitäkin.
Tuskin kannattaa, ellei kyseessä ole jokin merkittävä sulle nykyoloissa epäoikeudenmukainen oikeudellinen kiista. Ei niitä vainajia ihan helposti sieltä haudasta nosteta. Mutta jos se potentiaalinen isä elää vielä, silloin voi ihan milloin tahansa vaatia isyyden selvittämistä,

 
Alkuperäinen kirjoittaja Pilipappi:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?



jos nainen ON TIENNYT että on ja/tai tulee olemaan "se toinen nainen", niin kyllähän silloin se on ihan oma vika jos/kun tulee paskaa niskaan... lapsen vika se ei ole, mutta ei pidä ihmetellä jos miestä ei lapsi kiinnosta pätkääkään.... yleensähän näissä pettämis tapauksissa pääasia on seksi, ei rakkaudesta syntyvä lapsi... ja vaikka rakkautta oisikin mukana, niin kyllä useammin se "oikea perhe" vetää sen pidemmä korren ja muut jää soittelemaan rannalle... if you know what i mean...

Tiedäthän jotakin biologiasta? Vai miten se nainen on yksin siitä raskaudesta vastuussa? Jos pettämisessä on kyse seksistä, eikö silloin ole entistäkin tärkeämpää suojautua taudeilta JA raskaudelta?

Eikä se poista miehen vastuutta ja elatusvelvollisuutta lapsesta mitenkään, vaikka lapsen äiti olisi se kymmenes nainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pilipappi:
Alkuperäinen kirjoittaja ria:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No juu noin. Olin itse kyllä vapaan ihmisen kanssa joka ilmoitti ettei halua että koskaan kukaan häntä isäks sanoo ja en ole isyysselvitystä sitten kuopuksesta tehnyt! Ja en tie sit koska se on liian myöhäistä?
Nykypäivänä se ei ole koskaan liian myöhäistä. Dnan saa tarvittaessa vaikka vainajasta. Ja isyys voidaan siten vahvistaa jopa sen isän kuoleman jälkeen. Toista oli vielä reilu parikyt vuotta sitten.

miten tuollainen käytännössä tapahtuisi?Kaivettaisiinko vainaja ylös haudasta?

Ni9in mulla on sisar puoliakin kolme.Mutta tekevätkö enää dna testejä kun asia on jo yli 30v vanha..

eikös se dna voida ottaa esim. oletetun isän sukulaisilta silloin...?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ria:
Ni9in mulla on sisar puoliakin kolme.Mutta tekevätkö enää dna testejä kun asia on jo yli 30v vanha..

eikös se dna voida ottaa esim. oletetun isän sukulaisilta silloin...?
En ole koskaan jaksanut ruveta selvittämään tuota asiaa. Mutta sen tiedän, että v 1986 syntyneen lapsen kohdalla isyyttä ei enää selvitetä. Sitä ei voitu selvittää silloin eikä sitä selvitetä nytkään. Ellei ole erittäin hyvää syytä sen selvittämiseen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin sitä ajattelin että kannattaako mun sitä tehdä etten saa sit paskaa niskaan siitäkin.
Tuskin kannattaa, ellei kyseessä ole jokin merkittävä sulle nykyoloissa epäoikeudenmukainen oikeudellinen kiista. Ei niitä vainajia ihan helposti sieltä haudasta nosteta. Mutta jos se potentiaalinen isä elää vielä, silloin voi ihan milloin tahansa vaatia isyyden selvittämistä,

Mulla kyseessä oma lapsi jonka isä on kyllä elossa! Se vaan ilmoitti mulle kun kuuli että ootan ettei halua siitä kuulla mitään eikä että joku tulis hälle sanoon et on isä! Ikää tuolla ihmisellä oli tuolloin 31v
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pilipappi:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?



jos nainen ON TIENNYT että on ja/tai tulee olemaan "se toinen nainen", niin kyllähän silloin se on ihan oma vika jos/kun tulee paskaa niskaan... lapsen vika se ei ole, mutta ei pidä ihmetellä jos miestä ei lapsi kiinnosta pätkääkään.... yleensähän näissä pettämis tapauksissa pääasia on seksi, ei rakkaudesta syntyvä lapsi... ja vaikka rakkautta oisikin mukana, niin kyllä useammin se "oikea perhe" vetää sen pidemmä korren ja muut jää soittelemaan rannalle... if you know what i mean...
Mutta mun mielestä sillä miehelläkin on vastuu siitä lapsesta ja se ettei välitä lapsen äidistä ei pitäis tarkoittaa sitä että isä hylkää kuitenkin oman jälkeläisensä Ei se lapsi ole alkuun saantiaankaan saanut valita!!!

tottakai. mutta maailma on täynnä miehiä jotka hylkäävät lapsensa, naisiakin, tilanteessa jossa touhuaa varatun miehen kanssa on olemassa vielä paljon tavallistakin suurempi riski että lapsi jää ilman isää, tietoinen valinta siis. Ja sehän nyt olisi vain sen miehen asia haluaako lasta tavata ei lainkaan olisi minun murheeni, oletettaen siis että olisin tuo petetty vaimo. En minä patistaisi miestä tekemään ratkaisuja suuntaan tai toiseen. ja totta on usein kurjaa kun lapsella ei ole isää, harvemmin kuitenkaan elämä yhtä kärsimystä on vaikka isää ei näköpiirissä olisikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ria:
Ni9in mulla on sisar puoliakin kolme.Mutta tekevätkö enää dna testejä kun asia on jo yli 30v vanha..

eikös se dna voida ottaa esim. oletetun isän sukulaisilta silloin...?
En ole koskaan jaksanut ruveta selvittämään tuota asiaa. Mutta sen tiedän, että v 1986 syntyneen lapsen kohdalla isyyttä ei enää selvitetä. Sitä ei voitu selvittää silloin eikä sitä selvitetä nytkään. Ellei ole erittäin hyvää syytä sen selvittämiseen.


NO mitä noita sivuja oon lukenut niin ne selvitetään jos mahdollista vaikka se lapsi olisi 50v.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pilipappi:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?



jos nainen ON TIENNYT että on ja/tai tulee olemaan "se toinen nainen", niin kyllähän silloin se on ihan oma vika jos/kun tulee paskaa niskaan... lapsen vika se ei ole, mutta ei pidä ihmetellä jos miestä ei lapsi kiinnosta pätkääkään.... yleensähän näissä pettämis tapauksissa pääasia on seksi, ei rakkaudesta syntyvä lapsi... ja vaikka rakkautta oisikin mukana, niin kyllä useammin se "oikea perhe" vetää sen pidemmä korren ja muut jää soittelemaan rannalle... if you know what i mean...

Tiedäthän jotakin biologiasta? Vai miten se nainen on yksin siitä raskaudesta vastuussa? Jos pettämisessä on kyse seksistä, eikö silloin ole entistäkin tärkeämpää suojautua taudeilta JA raskaudelta?

Eikä se poista miehen vastuutta ja elatusvelvollisuutta lapsesta mitenkään, vaikka lapsen äiti olisi se kymmenes nainen.


öö... sä et nyt tajunnut mun pointtia... ajatellaan että on mies ja nainen, mies on naimisissa tahollaan ja harrastaa tämän naisen kanssa vain seksiä, tunteita on mukana, mutta ei niin paljon että mies jättäisi vaimoaan....

nainen tulee raskaaksi ja mies sanoo peräytyvänsä hommasta heti.... ei kiinnosta koko lapsi, eikä tämän jälkeenkään koko nainen...

nainen on kokoajan kuitenkin tiennyt että mies ei tule jättämään vaimoaa/perhettään... mielestäni silloin nainen on tiennyt täysin että miehelle tärkeintä on se perhe, ei tämä nainen, vaikka onkin raskaana...

tätä minä tarkotin sillä että "turha itkeä kun on paskat housussa"...

mies on kuitenkin mielestäni elatuvelvollinen, koska jokainen aikuinen tietää että mitä kyrvän ja pillun yhdistelmällä voi saada aikaiseksi...

eri asia taas on jos nainen on tahalteen hankkiutunut raskaaksi, vaikka siinä toivossa että mies kuitenkin ehkäpä jättäisi sen vaimonsa.... silloin miehellä ei pitäisi olla mitään velvollisuuksia... mutta milläs niitä todistat...


 
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Mulla kyseessä oma lapsi jonka isä on kyllä elossa! Se vaan ilmoitti mulle kun kuuli että ootan ettei halua siitä kuulla mitään eikä että joku tulis hälle sanoon et on isä! Ikää tuolla ihmisellä oli tuolloin 31v
Niin kauan kun se isä on elossa, isyyden voi vaatia vahvistettavaksi ihan milloin tahansa. Ja jos siis perinnön haluaa lapselleen, se isyys on syytä vahvistaa isän elinaikana. Isän kuoleman jälkeen asia muuttuu monimutkaisemmaksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pilipappi:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja online:
se on tätä ainaista itsekkyyttä. mä varmaan haluaisin tietää ettei kukaan voi heittää moista mun silmille koskaan, mut se johtaisiko tuo eroon onkin eriasia. Olen sillä kannalla että pettämisestä voi selvitä ja yhdessä jatkaa, mikäli se ei ole toistuva tapa elää. Tuo lapsi olisi minulle yhdentekevä ja sama kuin mies olisi esim spermaa luovuttanut lapsettomille, jos päättäisimme petoksesta selvitä.Tietää kyllä haluaisi jotta voisin tarvittaessa tyynesti sanoa että tiedän ja olemme asian jo selvittäneet.

Ja se lapsi sais kärsiä isättömänä! Eiköhän se mieskin ole sitä keppiänsä siellä heiluttanut ilman kumia!?

No itsepä on nainen tilanteensa ja lapsensa siihen tilanteeseen ajanut. ja kyllä moni lapsi elää ilman isäänsä muutenkin ja esim. yksinäisiä naisia keinohedelmöitetään luovutetusta spermasta. Eihän tuo nyt se suurempi asia ole. Kyllä onhan se surullista että tälläistäkin tapahtuu mutta en mä ainakaan päätäni sillä vaivaisi, selvittäisin meidän suhteen tai eroisin, mutten lapsen vuoksi vaan petoksen. Jos mies haluaisi lasta tavata hyväksyisin kyllä tietenkin että ottaisimme lapsen perheenjäseneksemme. siis mikäli tuo petos olisi sovittu ja anteeksiannettu.

Miten se nainen on itsensä siihen tilanteeseen ajanut? Onko mies ihan varmasti kertonut, että hei muuten, sinä olet sitten se rakastajatar ja olen menossa naimisiin toisen kanssa?



jos nainen ON TIENNYT että on ja/tai tulee olemaan "se toinen nainen", niin kyllähän silloin se on ihan oma vika jos/kun tulee paskaa niskaan... lapsen vika se ei ole, mutta ei pidä ihmetellä jos miestä ei lapsi kiinnosta pätkääkään.... yleensähän näissä pettämis tapauksissa pääasia on seksi, ei rakkaudesta syntyvä lapsi... ja vaikka rakkautta oisikin mukana, niin kyllä useammin se "oikea perhe" vetää sen pidemmä korren ja muut jää soittelemaan rannalle... if you know what i mean...
Mutta mun mielestä sillä miehelläkin on vastuu siitä lapsesta ja se ettei välitä lapsen äidistä ei pitäis tarkoittaa sitä että isä hylkää kuitenkin oman jälkeläisensä Ei se lapsi ole alkuun saantiaankaan saanut valita!!!

tottakai. mutta maailma on täynnä miehiä jotka hylkäävät lapsensa, naisiakin, tilanteessa jossa touhuaa varatun miehen kanssa on olemassa vielä paljon tavallistakin suurempi riski että lapsi jää ilman isää, tietoinen valinta siis. Ja sehän nyt olisi vain sen miehen asia haluaako lasta tavata ei lainkaan olisi minun murheeni, oletettaen siis että olisin tuo petetty vaimo. En minä patistaisi miestä tekemään ratkaisuja suuntaan tai toiseen. ja totta on usein kurjaa kun lapsella ei ole isää, harvemmin kuitenkaan elämä yhtä kärsimystä on vaikka isää ei näköpiirissä olisikaan.

Juu näin ja mietin itse lähinnä sitä että teenkö isyysselvitystä koskaan. Tosin mun tietääkseni ei ollut varattu. Oli vain se yks yö.
 

Yhteistyössä