Raivokohtaukset

Onko ketään muita, jotka kärsivät miehensä toistuvista raivokohtauksista milloin mistäkin syystä? Oma mieheni saa raivokohtauksia n. parin kuukauden välein, aiemmin myös tiheämmin. Viimeisen muutaman kerran yhteinen piirre on ollut arjesta irrottautumisen loppupuoli eli ravintolasta ta kotijuhlasta lähdön jälkeen humalassa ja väsyneenä. Samalla hän hajoittaa arvokasta omaisuutta. Yritän loputtomiin ymmärtää, mutta henki salpautuu ja sydän jyskyttää aina monta päivää järkytyksestä jo pelkästään sen vuoksi että tarkoitettu rentoutumisen aika on kääntynyt päälaelleen ja on stressavampi kuin arki konsanaan. Mieheni on käytöksestään vain vähän huolestunut, mutta ei tunnu oppivan mitään, että asiat käsitellään puhumalla eikä raivokohtauksin. Omasta mielestäni tällaisia raivokohtauksia ei saisi tapahtua kuin korkeitaan hyvin harvoin ja silloinkin pätevästä syystä. En yksinkertaisestii jaksa niitä enää. Yhdessä olemme olleet vuosia. Kireä hän on myös selvinpäin, mutta ei halua minusta eroon. Olen välillä muuttanut myös vuokra-asuntoon, jotta hän ymmärtäisi, että voimani aggression sietämiseen ovat rajalliset. Miten olette itse toimineet, mikäli ette ole lopullisesti eronneet? :ashamed:

 

Jos haluatte molemmat pelastaa parisuhteenne käykää perheneuvolassa[/u]keskustelemassa.Jos miehesi ei halua neuvoa muilta; itse lähtisin pois huonosta parisuhteesta vaikka se voimia viekin.

 

Perheneuvolaan kannattaa mennä, jos haluaa tehdä asialle jotain.

Oleellista on, että mies tiedostaa ongelmansa ja haluaa muuttaa toimintatapojaan.

<br><br>

 

Aikani minäkin yritin vastaavassa suhteessa (n. 2 vuotta) ja totisten keskustelujen jälkeen mies hetkeksi aina ymmärsi ja pysyi rauhallisena, kunnes... Fyysistä väkivaltaa ei onneksi koskaan ollut muuta kuin tavaroita kohtaan. Mutta siinä vaiheessa, kun aloin olla miehen raivoamisen takia itseltäni niin hukassa, ettei esim. itkeminen tahtonut enää onnistua, päätin erota. Pidän sitä edelleen elämäni parhaana päätöksenä.

Nykyinen suhde on rauhallinen ja onnellinen, mutta ollaan mekin käyty "perheneuvolakuuri" hakemassa ja apua oli. Ongelma ei meillä ollut agressiivisuus, mutta suosittelen silti. Yksinkin sinne voi mennä.