Radi- diagnoosihan ei ole lainkaan harvinainen, vaan napsahtaa helposti, mutta käsittääkseni hyvinhyvin harva heistä joutuu lääkityksen aloittamaan. Tosiaan totta se, että alussa rajusti heitelleet sokerit vaikuttavat sikiöön pahemmin kuin myöhemmin tapahtuvat. Useimmiten radissa kohoaa paastoarvot, johon joudutaan joskus aloittaa lääkitys. Liikunnalla, edes pienillä kävelylenkeillä tai imuroinnilla on jo iso vaikutus sokereihin. Liikunnalla on vähän samantyyppinen vaikutus kuin insuliinilla. Sen vuoksi jos verensokereiden taipumus on nousta aterian jälkeen, on tärkeintä lähtee liikkeelle eikä jäädä makaamaan. Pienikin kävelylenkki on hyväksi. Metforemia tarjotaan usein lääkkeeksi, koska se on tabletti ja näinollen mukavampi. Kuitenkin usein siitä tulee rajut vatsaoireet ja viimeaikoina on tullut ulos tutkimuksia, että raskaudenaikainen käyttö saattaa aiheuttaa haittoja lapsuudessa. Suosittelisin mielummin insuliinia, koska periaatteessa siinä haittavaikutuksena vain se pistäminen. Ja kaikkeen tottuu.
Itsellä insuliinihoitoinen radi, ja voin kertoa että on aivan helvetin perseestä. Jos joku kehtaa mulle vielä kerran sanoa että nauti raskaudesta niin se saa turpaan. Koko aika menee ruokailujen suunnitteluun ja totetukseen. Mihinkään et voi lähtee ajattelematta ja suunnittelematta ruokailuja joka 2h päähän. Ja ihan mitä vaan ei saa syödä, ehei edes hedelmiä mitä ois kätevä välipalaksi syödä. Mun radi on pahentunu kokoajan. Diagnoosi napsahti vain täpärästi, mutta tadaa tässä sitä mennään, kokoajan pitää insuliinin määrää nostaa ja syömisiä rajoittaa. Ylityksiä tulee tasaiseen tahtiin, joten älkää nyt herranjumala miettikö teidän yhtä ylitystä. Aina kun löytää hyvän rytmin ja pääsee kärryille, niin hyviä arvoja kestää noin viikon ja sitten onkin taas ihan uusi tilanne käsissä johon pitäisi osata reagoida välittömästi, mutta se menee aina kokeilulla, tyyliin ahaa en voikkaan juoda enää maitoa, joka viikko sitten kävi vielä hyvin.
Sittenkun kiristät äärimmilleen ruokavalion, luovut kaikista, ihan kaikista hyvistä ruuista puhumattakaan tietenkään herkuista, mittaat verensokeria monta kertaa päivässä sekä pistät pinkeeseen mahaan insuliinia monta kertaa päivässä, niin tämä kaikki palkitaan sillä että sf mitta on liian suuri, lapsivettä on liikaa ja vauva kasvaa yläkäyrällä. Eli ei helvetinkään hyötyä koko pinnistelyllä ja työllä. Mitä raskaana olevat usein haluaa tehdä, no syödä. Herkutella. Koska on kaikenmaailman himoja.
Lääkärit ja kätilöt paasaa kokoajan samaa asiaa, kun itellä ajatuksissa on lähinnä se, että lopetan syömisen kohta kokonaan. En yksinkertasesti syö mitään niin vs on kokoajan 4.5. Tämäkö on sitte parempi? Joka toinen tapaamani lääkäri ei uskalla nostaa insuliinia ja joka toinen sen tekee. Turvallisissa käsissä.
ONNEKSI hyvin pienelle osalle käy näin, suurinosa pärjää erittäin hyvin sillä kun vähän kattoo mitä syö ja pyrkii liikkumaan. Herkutellakin voi, kunhan sen tekee pääruuan päälle.