Hoitajan ammattikuvaan yksinkertaisesti kuuluu enemmän se empaattisuuspuoli. Lääkärin tehtävä on hoitaa ne sormet ja muut kuntoon. Eli siis hoitaja ja lääkärin toimenkuvat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, niinkin voisi sanoa. He vain työskentelevät samassa ympäristössä. Onhan koulutuskin aivan erilainen. Hoitajat ovat opiston (nykyään ammattikorkea?) käyneitä ja lääkäreillä on yliopistotutkinto. Pituus ja koulutuksen taso ovat aivan eri luokkaa ja niissä painotetaan aivan eri asioita.
Vaikka on tietysti hienoa, jos lääkäri ehtii kuunnella potilaan murheita. Mutta koska se vastaanottoaika on vaan se 15 minuuttia, siinä ei valitettavasti ehdi kuunnella kaikkia suruja ja siinä on se vastuupuoli, että varsinainen vamma tai sen takana piilevä vaara pitää saada hoidettua. Hoitajallahan sitä ei ole. Ja sitä paitsi lääkärit tutkivat ja tarkkailevat koko ajan potilasta ja miettivät, mikä on perimmäinen syy vastaanotolle tuloon. Aina kun se ei todellakaan ole tosi asiassa se sormi vaan takana voi olla esim. monenlaista psyykkistä oiretta. Eli lääkärit hoitavat koko ihmistä, esim. tarkkailevat potilashistoriaa ym. ja hoitavat koko ihmistä vaikka eivät sitä tuo julki ääneen. Mutta tuossa 15 minuutissa ei siis ehdi hurjia tekemään sille henkiselle puolelle, VAIKKA TAHTOISIKIN. Ja monet haluaisivat. Tietysti yksityispuolella on onneksi enemmän aikaa.
Syyttäkää ennemmin niitä, ketkä rahoja jakavat, kuin lääkäreitä empaattisuuden puutteesta. Monet lääkärit lähtevät kouluttautumaan avoimin mielin alalle, jossa haluaisivat auttaa toisia ihmisiä (heillähän olisi yleensä varaa valita muitakin hyviä ammatteja, koska lääkikseenhän ei tunnetusti helpolla pääse), mutta tämän päivän julkinen terveyskeskus- ja sairaalatyöskentely ei anna mahdollisuuksia siihen, vaan imee lääkäreistä kaikki mehut mitä irti lähtee! Itse tunnen lääkäreitä ja hoitajia. Valittavasti olen huomannut, että hoitajilla on usein taipumusta kateuteen ja lääkäreiden panetteluun. Usein olen kuullut hoitajien väittävän potilaille puuta heinää, asioista jotka eivät heille kuulu, vaan lääkäreille. Sellaisistakin asioista, jotka minä yleissivistykselläni tiedän aivan absurdeiksi. Esim. ihmisen anatomia on useilla hoitajilla aivan hukassa. Mutta itsetuntoa riittää
Omat kokemukseni niin lääkäreistä ja hoitajista ovat olleet sekä negatiivisia että positiivisia. Hoitajat tuntuvat valitettavan usein olevan erityisen kärttyisiä ja itseriittoisia. Ja lääkäreillä ei aina ole niin paljon aikaa kuin itse haluaisi niillä olevan. Mutta en ole ikinä odottanut, että lääkärin pitäisi ottaa minut henkiseen syleilyynsä ja sääliä minua, jos olen ollut sairaana. Tietysti hänen tulee ottaa minut vakavasti ja tutkia missä vika on. Koittakaa hoitajat, Ilona, ja muut kestää kyllä se aurinko paistaa vielä teillekin. Kun vaan ensin päästätte katkeruuden myrkyttämästä mieltänne ja näette asiat objektiivisesti ilman syyttelyä. Paha olo ja katkeruus on ainoastaan oman onnenne este. Hyvää Itsenäisyyspäivää 
Ja ILONALLE vielä, että ei kai kukaan ole väittänyt, etteikö lääkärinkin ammatti ole palveluammatti. Niitä palveluammatteja vaan on monenlaisia. Mitä mieltä olet muuten siitä, jos ravintola on täynnä vaativia asiakkaita (vaikka 100 ihmistä) ja jokainen vaatii yksilöllistä palvelua ja tarjoilijoita on vain esim. kaksi ja jokainen pöytä joutuu näin ollen odottamaan kauan ruokaansa ja yleensä palvelua. Onko se tarjoilijoiden vika, jos homma ei pelaa? Vai onko syy ehkä päälliköissä tai omistajissa jotka eivät ole hommanneet tarpeeksi henkilökuntaa.. Sun ei olis edes tarvinnut laittaa tekstiisi että olet hoitoalalla, sen arvasi sen katkerasta sävystä muutenkin. Kuulemma hoitajilla on paha tapa puhua kakkaa sekä toisistaan että lääkäreistä ja kaikista muista. Varmaan sekin inhottava työympäristö... Tässä nyt sitten metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, tätähän sinä halusit provokirjoituksellasi
