Pystyttekö antamaan lastenne kiusaajille anteeksi?

[vieras]

Minun lastani on kiusattu ja jopa lyöty useita kertoja ja minä en pääse asiasta yli. Kun nämä kiusanneet tulevat käymään meillä, toivon vain heidän lähtevän ja huomaan että en kohtele heitä samoin kuin muita lapsia.
Voisin jopa sanoa vihaavani heitä Kyse ei ole siitä että jotenkin vahingossa olisivat kiusanneet, vaan huomaan vieläkin että ovat "pahoja" lapsia, heillä ei ole minkäänlaista sympaattisuutta tms. Poikani tietenkin tykkää että he käyvät kun joskus ovat kiusanneet, mutta minä näen punaista.

 

[Ikävää]

Kyllä minä ainakin aion lapselleni antaa ohjeeksi elämään sen että jos joku kiusaa, niin ei ole hänen arvoisensa eikä lapseni tarvitse sellaisten kaveruutta! Eli ymmärrän kyllä, mutta olisikohan teillä keskustelun paikka tuon asian suhteen? Minä en tuollaisia "ystäviä" lapsilleni halua! Ihmistyyppi on samanlainen myös aikuisena..

 

[vieras]

Up, tippuipa nopeaa

 

[vieras]

En antaisi anteeksi

 

[ap]

Kyllä minä ainakin aion lapselleni antaa ohjeeksi elämään sen että jos joku kiusaa, niin ei ole hänen arvoisensa eikä lapseni tarvitse sellaisten kaveruutta! Eli ymmärrän kyllä, mutta olisikohan teillä keskustelun paikka tuon asian suhteen? Minä en tuollaisia "ystäviä" lapsilleni halua! Ihmistyyppi on samanlainen myös aikuisena..

Mutta voiko lapsille tehdä noin, siis kieltää olemasta jonkun kaveri. Eikö se ole jotenkin tylyä puuttumista lapsen elämään, poikanihan näkyy jollain hölmöllä tavalla jopa nauttivan siitä että he ovat hänen kavereitaan, mielistelee jne.

 

[tipi]

Sama täällä, näen punaista edelleen nähdessäni kiusaajia. Lapseni kiusaaminen alkoi jo seurakunnan kerhossa ja jatkui ala-asteella myös. Vanhempiin olin yhteydessä, mutta tuloksetta. Samoin kouluun, tuloksetta. Viimein vaadin lapseni siirtämistä toiselle luokalle ja kiusaaminen loppui siihen. En ikinä anna anteeksi kiusaajalle enkä tahoille joihin olin yhteydessä asian tiimoilta, sieltä ei apua herunut ts. kiusaaminen lakaistiin maton alle tyyliin "meidän koulussa ei kiusata". Onneksi nykyään tilanne on lapsellani historiaa, mutta jälkensä kiusaaminen jätti.

 

[riiviöiden äiti]

en sisäisesti, mutta yritän hillitä käytöstäni. Jää semmoinen inho päälle. Mutta jos kieltäisin olemasta niiden kanssa jotka joskus ovat kiusanneet ei lapsella olisi kavereita ja yritän pitää mielessä että varmasti omakin lapsi sortuu jonkinasteiseen kiusaamiseen...

 

[vieras]

Vastaavanlaisia fiiliksiä täälläkin.
Meillä pihassa vuotta vanhempia lapsia kaksi kappaletta,härnäävät,ärsyttävät ja kiusottelee tyttöä ja huutelee ilkeitä asioita.Mun 5-vuotiaani ei oikein ymmärrä tätä vaikka näen että paha mieli valtaa mielen joskus,yrittää päästä leikkiin mukaan kun on sosiaalinen.
Olen rehellisesti lapselleni sanonut että en pidä näistä kavereista koska ovat ilkeitä sinulle,nää kaverit siis yksinään tunkee sitten mun tytön seuraa kun tätä toista kiusaajaa ei ole paikalla eli tyttöni seura kelpaa vain kuin ei muita ole.
Nyt tyttönikin jonkin verran alkanut huomaamaan että ei ole kivoja ja puhuu että ovat tyhmiä,ehkä vaikutusta mun mielipiteestä ja ei tietty tarkotuksen mukasta opettaa lasta toisia haukkumaan tyhmiksi mutta toisaalta niin metsä vastaa kun sinne huudetaan...

 

[en]

Suoraan sanottuna en,Poika oli sairaalassa kallonmurtuman vuoksi.

 

[niin]

mutta eihän kiusaaminen ole ksokaan vain yhden ta kahden henkilön käsissä. koko ryhmä suostuu siihen. ja katso vieressä. ja aikuisilta se opitaan. kohdellaan huonosti jotain, paremmin jotain, ja lapsi katsoo vieressä.

ja ei, en pidä ihmisistä.

 

[meandi]

en voisi antaa anteeksi, minua on kiusattu lapsena, ja kukaan ei puuttunyt siihen. välillä mielessäni mietin ja kiroan, miksi omat vanhemmat eivät puuttuneet? kyllä he sen kiusaamisen näkivät ja aina katsoivat sormien välistä. Jos mun lasta kiusataan, puutun siihen välittömästi ja oon valmis viemään asian niin pitkälle kuin mahdollista. Siis tarkoitan nyt opettajia, koulun tai päiväkodin johtoa ja sosiaalitoimea myöten

 

[Jonze]

voi aiheuttaa vakavia traumoja, se on niin helvetin ärsyttävää. Tissit http://www.livesexcam.fi/tissit.php

 

[Jonze]

mutta eihän kiusaaminen ole ksokaan vain yhden ta kahden henkilön käsissä. koko ryhmä suostuu siihen. ja katso vieressä. ja aikuisilta se opitaan. kohdellaan huonosti jotain, paremmin jotain, ja lapsi katsoo vieressä.

ja ei, en pidä ihmisistä.

Ihmisinhosta / peloista pääsee eroon vaihtamalla maisemaa. Lähde viikon lomalle ulkomaille. Ihminen alkaa helposti idättämään omia negatiivisia ajatuksiaan (ihmisinhoa, tiedän) ollessaan samoissa maisemissa pitkään.

 

[jassåå]

en voisi antaa anteeksi, minua on kiusattu lapsena, ja kukaan ei puuttunyt siihen. välillä mielessäni mietin ja kiroan, miksi omat vanhemmat eivät puuttuneet? kyllä he sen kiusaamisen näkivät ja aina katsoivat sormien välistä. Jos mun lasta kiusataan, puutun siihen välittömästi ja oon valmis viemään asian niin pitkälle kuin mahdollista. Siis tarkoitan nyt opettajia, koulun tai päiväkodin johtoa ja sosiaalitoimea myöten

peesi.

 

[Ikävää]

Kyllä minä ainakin aion lapselleni antaa ohjeeksi elämään sen että jos joku kiusaa, niin ei ole hänen arvoisensa eikä lapseni tarvitse sellaisten kaveruutta! Eli ymmärrän kyllä, mutta olisikohan teillä keskustelun paikka tuon asian suhteen? Minä en tuollaisia "ystäviä" lapsilleni halua! Ihmistyyppi on samanlainen myös aikuisena..

Mutta voiko lapsille tehdä noin, siis kieltää olemasta jonkun kaveri. Eikö se ole jotenkin tylyä puuttumista lapsen elämään, poikanihan näkyy jollain hölmöllä tavalla jopa nauttivan siitä että he ovat hänen kavereitaan, mielistelee jne.

Minua ei ole varsinaisesti kiusattu, mutta voisiko sanoa, että syrjitty aina. Ja edelleenkään minulla ei juurikaan ole oikeita kunnon kavereita, pari ystävää löytyy ja ne riittää. En ole itse antanut omille "kiusaajilleni" anteeksi ja saman aion opettaa lapsillenikin. Minä en halua että lapseni mielistelevät ihmisiä, jotka tahtovat lapsilleni pahaa!

 

[Rukoilijasirkka]

Ymmärrän sua.

 

[keppälerttu]

paha kysymys..
pitää kai vastata et en ole antanut, enkä anna..yritän kyllä unohtaa, mut en voi sietää silmissäni niitä kiusaajia.
muutaman kerran oon joutunut tilanteeseen et nää kiusaajat on tulleet mulle töihin asiakkaaksi ja aikamoista itsekuria on vaatinut et oon pystynyt ystävällisesti heitä palvelemaan.