Pyry, Luka vai Miro?

Mun miehen nimi on Matti ja jos meille tulee tyttö, nimeämme hänet Maijaksi. On mielestäni kaunis nimi ja miehen suvusta löytyy kaimoja. Mun oma mummo on Helmi, mutta tuo on niin yleinen etunimi nykyään että pistän se kolmanneksi nimeksi Kastehelmi muodossa. Mun mielestä suomalaisissa nimissä ei ole mitään vikaa.

Meillä on Maija-tyttönen. Se vaan näytti ihan Maijalta, eikä ollenkaan Liisiltä, joka oli meidän suosikki. Meillä on nen-päätteinen sukunimi, joten esim. Elisabeth olisi minun mielestäni aika koominen.. Halusimme antaa kauniin ajattoman suomalaisen nimen, joka kuitenkin taipuu ulkomaalaisenkin suuhun.. Itse vielä rakastan yli kaiken Maya-intiaaneja, joten nimi on minusta täydellinen.
Pojan nimistä suosikkejamme olisi olleet Eino ja Veikko. Sellaista nimeä emme missään nimessä halunneet, joka on ollut viime vuosina 5 suosituimman joukossa, minua itseäni ahdisti, kun luokallani on aina ollut monta minun nimistä tyttöä. Minun nimeni taisi olla niitä yleisimmin annettuja vuonna 79.
Ei ole todellakaan helppoa keksiä toiselle ihmiselle nimeä. Vaikkei nimi miestä pahenna, niin se kuitenkin on suuri osa sitä ihmistä itseään..

Pyry on kaunis, mutta ei sovi meidän tyyliin. Mirosta tulee mieleen, että se olisi väääntämällä väännetty miehelle sopivaksi nimestä Mira. Luka on mielestäni liian italialainen nimi suomalaiselle. Se on nimittäin yksi suosituimmista miehen nimistä Italiassa. Voisin kuvitella antavani poikani nimeksi Luka, jos isä olisi italialainen, sillä Luka kuitenkin taipuu suomalaiseenkin suuhun..

 

Luka paras, sitten Miro. Molemmat näistä olivat omalla suosikkilistallani raskausaikana, Luka jopa ensimmäisenä. Mies ei pojan synnyttyä kuitenkaan sulattanut Lukaa, mutta keksi lisätä nimeen yhden kirjaimen. Poikamme on siis nimeltään Lukas. Tykästyin itsekin siihen ja nyt jopa pidän siitä enemmän kuin Luka-nimestä.

Muita mielestäni kauniita pojanimiä on Noel (ei ihan tavanomainen) ja Joel.

Sanotaanko poikasi nimi Lukas vai Luukas. Minusta itsestäni on erittäin hämmentävää jos nimet lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan.. Jos Nimi sanotaan Tiia, niin en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ihmeessä se täytyy kirjoittaa Tia.

Lukaksen nimi lausutaan Lukas, ei missään nimessä "Luukas". Luukas-nimeä kahdella uu:lla kirjoitettuna tai lausuttuna en olisi lapselle antanut. En ollut ajatellutkaan, että joku lausuisi Lukas-nimen kahdella uu:lla, mutta neuvolassa Lukas kutsuttiin sisään vastaanotolle kahdella uu:lla. Argh.

 

Luka on paras. Kansainvälinen, mutta silti suomalainen. Ja nimenomaan K:lla ei C:llä. Muunnos Luukas-nimestä eli ei mitään erikoisuuden tavoittelua. Luka on alkanut yleistyä kovasti viime vuosina. Mirosta en tykkää yhtään, kun tuttavan todella raivostuttava lapsi on sen niminen. Sääli, mutta vaikuttaa. Pyry on myös kiva.

 

Luka nimi on ollut vaikea sisäistää milloin lapsi on kutsuttu jonnekin nimellä Luukka, Luukas, Lu-Ga, Tuukka tai jopa Jukka ,-) Mutta kaunis nimi. Toisen ja kolmannen nimen valitsin perinteikkäitä suomalaisia nimiä ja suvussa kiertäneitä. Pyrykin on kaunis. Mietin sitä Lukan nimeksi, mutta jäädytin sen juuri siksi, että kuvastaa luonnonilmiötä. Mirosta en minäkään pidä.

 

Sosiaalikeskuksen asiakkaiden lapsilla on liian usein lasten niminä juuri tuota ryhmää Miro, Roni, Pyry, Jimi, Timi, kestosuosikki vuosina jo Niko, tytöillä lähinnä Ronjaa ja Ranjaa, vuosikymmen sitten jopa Brookea.

Juuh ja Brooke on annettu yhdelle suomalaiselle nimeksi, joten niitä varmaan sosiaalikeskuksissa piisaa ; ) Ranjoistakin koko Suomessa lapsia alle 70. Aina tätä samaa provoilua ja jankkaamista. Itse en tunne yhtään koiraa, jolla ei koiran nimeä, joten minua ei ainakaan vaivaa jos joku on niin pöljä, että on antanut ihmisen nimen koiralle.
Kaikki kolme ehdotettua nimeä ovat nykyään aika tavallisia, eikä niissä ole mitään vikaa. Miro on todella tavallinen, Pyry ihanan suomalainen ja mikäs siinä jos tehiksen Lukasta on saanut Luka-nimeen inspiraation, kaunis nimihän se on.
Pyry ei muuten ole samaa sarjaa Miron, Ronin, Jimin ja Timin kanssa, koska se on ihan suomalaisperäinen luonnonnimi.
Ihmisillä on hyvin erilaisia perusteita antaa nimiä, meidän lapsuudessa oli top 10, joita käytettiin todella tiuhaan, nykyään halutaan yksilöllisempi nimi, ei listasta valita sitä kaikkein suosituinta eikä anneta samaa nimeä kuin naapurin lapsilla.

 

Lukasta tulee mieleen Suzanne Vegan hitti naisesta nimeltä Luka. Tästä syystä siitä tulee mieleen pahoinpitely, ehkä prostituoitukin.

Pyry on kaunis, suomalaisen oloinen nimi.

Mirosta tulee mieleen isä Mitro.

Nämä omina mielikuvina, joista varmasti pääsisin irrottautumaan jos tapaisin jonkun oikeasti nimeä kantavan persoonallisen lapsen.

 

Minusta Pyry on hyvä nimi, etenkin talvivauvalle. Lumipyry siis nimestä tulee mieleen, mutta nimenä aika vekkuli. Miro on kans ihan kiva. En tykkää Lukasta, on mielestäni liikaa nykyajan muotinimi.

 

Unohdin muutaman super-yleisen sossun asiakkaiden lapsista: Jami, Jonne, Tino ja Marco. Kaikki K:t yleensäkin C:llä. Ja toistan, ettei todellakaan ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä.

Mielestäni kyllä kovasti vaikuttaa siltä, että asetat itsesi sosiaalitoimiston asiakkaiden yläpuolelle. Jos siis olet sosiaalitoimiston työntekijä, niin sääli. Mielestäni sosiaalitoimiston työntekijän tulisi olla empaattinen eikä 'ylempiarvoinen' kuin asiakkaansa.

Itsellä opiskelut sosiaali- ja terveysalalla kesken ja jos minusta tulisi sossutantta, niin jos jollakulla asiakkaalla olisi kaunis nimi lapsella, niin miksi en voisi harkita omallekin lapselle samaa nimeä, jos siis saisin vielä joskus lapsia . Ei yhtään haittaisi että jollain 'sossupummilla' olisi samanniminen lapsi

Mekin asioidaan nykyisin sosiaalitoimistossa, se on vain väliaikaista enkä mielestäni ole yhtään sen huonompi ihminen kuin nämä sosiaalitoimiston työntekijätkään.

 

Pyry on musta kivoin nimi noista, Luka ei oikein sovi suomalaiseen suuhun kunnolla ja Mirosta en tykkää muuten vaan.
Toki annatte lapsellenne nimeksi minkä haluatte, mutta ymmärrän kyllä että on kiva kysellä muittenkin kommentteja Niin ja tietysti on kiva että nimi sointuu jollain tavalla myös sisarusten kanssa ettei oo ihan tyyliin Väinö ja Cecilia...

 

En itse kauheasti tykkää Miro-nimestä, mutta nyt mies ehdotti sitä tulevalle vauvalle nimeksi... Siis jos poika. Miro? Eihän se edes kuulosta oikealta nimeltä...

 

on aivan perusnimi, kalenterissa ja kaikkea. Jos ei tunne Miroja, niin voi kuulostaa erikoiselta. Omaan korvaan ei ollenkaan, sillä tunnen montakin Miroa.

 

meillä neljävuotias Luca poika.. joten noista nimistä se olisi paras, sitten Miro ja vasta sitten Pyry.. jotenkin se ei vaan iske..

 

Kyllä mä järkytyin kauppajonossa kun isi komentaa että lastaan nimellä PESSI?!

Ja Nella on tosiaan jonkun kanin nimi...

 

Pessi on mustakin aika... öh, erikoinen. Mutta Nella ja Netta on ihan kivoja nimiä.

 

kaikki ihan hyviä, ei mitään tavallisia mattimaijoja. Miro paras, sit Pyry.

 

Kyllä mä järkytyin kauppajonossa kun isi komentaa että lastaan nimellä PESSI?!

Ja Nella on tosiaan jonkun kanin nimi...

Pessi on aika ihana nimi. Jos meillä sopisi nimilitaniaan, niin varmasti laitettaisiin. Nellakin on nätti nimi.

Minusta on hassua, kuinka ihmiset ajattelevat nimistä ensimmäisen mielikuvan kautta ja jotkut eivät pääse mielikuvistaan irti aikuisenakaan. Jos joku nimeää koiransa Rikuksi niin ei se tee siitä koirannimeä siltikään.

Minun veljeni sai muuten nimensä naapurinenon koiran mukaan. Se tuntui jo oudolta. Koira kun oli jo iäkäs kun veljeni syntyi ja koko naapuruston lellikki. Eipä tiennyt kumpaa pihassa huudeltiin syömään! Silti se on pojan nimi eikä koiran nimi.

Ihmisethän ne eläimet ja luonnonilmiötkin nimeävät, joten tavallaan "ihmisten omaisuutta" ovat ihan kaikki nimet

 

Ei nimi miestä pahenna ,jos ei mies nimeä.
Mukavia nimiä kaikki,ja ihan suomalaisilta tuntuvat vaikka eivät perinteisiä nimiä olekaan.

 

Nimenomaa! Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.

Ennenvanhaanhan vauvoja ollaan nimetty luonnonilmiöiden mukaan. Pyry on kans hyvä nimi.

 

Pyry on paras pojan nimi.Luka on naseva nimi.

 

Lukaa olen itekki miettiny aika vakavasti ainakin toiseksi nimeksi ja Pyrykin ollu mielessä,tosin mies ei niinkään pidä siitä nimestä.. mutta Mirosta en tykkää yhtään..tulee mieleen semmonen kiusaajarasavilli kakru Mutta makuasia ja nimeäminen tulee varmasti olemaan hankalaa, vaikka masunimi onkin ollu koko ajan..

 

Luka-nimestä tulee aina mieleeni Susanne Vegan biisi - kun kuulen tuon nimen, alkaa päässäni soida "My name is Luca, I live on the second floor" Mutta eipä se mitään.

Pyry kuulostaa kivalta.

 

Luka on kiva, Miro ei vaan mieleinen ja Pyry ei siksi, että en tykkää nimistä, jotka tarkoittaa luonnonilmiöitä, kasveja yms.

luka lol luka ei vaittes

 

luka lol luka ei vaittes

Ööö, en ymmärtäny tuota kommenttia..

Vaikka tyttölupaus masussa asustaakin mut jos se kuitenkin on poika, nimeksi tulee Luka. Suomalaisittain K:lla. Nimi on minusta hyvin runollinen..kaunis sanana.

 

Opettajana huomaan miten sosiaalinen tausta on ainakin kymmenisen vuotta sitten vaikuttanut silloisiin nimivalintoihin. Opetettavista ryhmistä tulee nimilistat ja kyllä se nimi jo herättää tietyn oletusarvon ja hyvin usein se sitten pitääkin kutinsa.

Ns. normaalin keskitason perheissä ja siitä ylöspäin on pääosin joko tavallisia suomalaisia nimiä perinteisissä kirjoitusasuissa tai jos näistä poiketaan sukunimi selittää asiaa. Esimerkiksi on espanjalaistyylinen yhdistelmäsukunimi ja etunimi sitten henkii sitä espanjankielisyyttä myös. Nimet ovat usein myäs aika napakoita.

Nimiä voisivat olla vaikka Anna, Laura, Maiju ja pojilla Antti, Leevi, Mikko. Myös pidempiä nimiä on, varsinkin tytöillä, näistä esimerkkejä: Katriina, Kristiina. Nämä nimet eivät herätä listoissa sen ihmeempiä pohdintoja, paitsi joskus mietin äidinkieltä nimen perusteella.

Mutta sitten on toisenlaisia nimiä. Niistä tulee ensimmäisenä tietty huoli että mitkä on eväät perheessä ja aika usein ei ihan turhaan tulekaan. Näitä nimiä ovat esim. perinteiset nimet, joissa K on korvattu C:llä ja erilaiset tekosöpöt kyhäelmät. Yleensä nämä viestivät nuorestä äidistä ja hyvin nuori äiti viestii alemmasta sosiaaliluokasta ja rikkinäisestä taustasta. Sad but true.

Tyypillistä white trash -nimistöä ovat jo mainittujen Pecca ja Micco -nimien lisäksi _käyttöniminä_"satuprinsessanimet" linjalla Adalmiina, Jekaterina ja söpöstelevät yhdistelmät tyyliin Jasmiininkukka ja Kastehelmi. Osa näistä on ns. taiteilijaperheiden lapsia ja niissä nyt on ihan tolkunkin porukkaa.

Sinällään nimi ei vaikuta yhtään siihen miten lapsen kanssa luokassa toimin. Lähinnä varaudun että näillä Nicoherbert Maximilian Pynnösillä on vanhempina enempi puberteetti- kuin aikuistasoinen pari tai todennäköisemmin yh-äiti.

Ja tuo white trash -termi on myös semmoinen jonka käyttöä lie syytä selittää: en koskaan käyttäisi sitä oppilaastani, mutta kyllä minä sitä laajemmin yhteiskuntaa ajatellen käytän. Sille olisi mukava saada jokin parempi termi, mutta en keksi mikä se olisi. Viittaan sillä ylisukupolviseen kantaväestön syrjäytymiseen.

 

Itse olen melkein 30:tä ja muistelen omilta kouluajoilta kaksi poikaa joiden nimi oli Pyry. Toinen oli yläasteella samassa ryhmässä ja toinen lukiossa. Eli nämäkin kaverit nykyään 30:siä. Mun mielestä luontoon liittyvät nimet ovat ihan mukavia. Toiset taas ei tykkää. Luka ja Miro ovat taas mielestäni jotenkin hassuja, en osaa selittää tarkemmin.

Meille esikoispojan nimi on kirjoitusasultaan suomalaisten silmään kummallinen. Mutta sitä selittääkin se, että mieheni on virosta ja halusimme nimen, joka luonnistuu kummallakin kielellä ja sitten kun poika syntyi, niin hän näytti ihan tältä nimeltä. Poikamme nimeä muulle sanottaessa joutuu kyllä mainitsemaan kirjoitusasun (jos joku on sitä kirjoittamassa ylös), mutta sukunimemmekin joutuu tavaamaan, koska kukaan ei usko että se sanotaan kuten kirjoitetaan ja sukunimi paljastaa kyllä etunimen taustaa joillekin. Meillä on myös virolaisittain vierasperäinen sukunimi ja kaikki eivät osaa yhdistää siksi sukunimeä viroon, ehkä enemmän saksaan tai ruotsiin. Mutta mielestäni nimi pitää valita, niin että se sopii lapselle sekä muutenkin suuhun.