Pyöriikö täällä akateemisia?

En tiedä miksi tää on niin tärkeä kysymys joillekin, että onko keskustelukumppani akateeminen vai ei?

Ei kai tässä siitä olekaan kysymys. Mun mielestä on ihan mielenkiintoista kuulla ihmisten koulutustaustasta ihan yhtenä piirteenä muiden joukossa.

Ehkä ei just tässä ketjussa, mutta joillekin tää tuntuu olevan kynnyskysymys ylipäänsä kaikessa kanssakäymisessä.

Minulle se on siksi, että yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ei ei-akateemisen keskustelukumppanin tietotaso anna mahdollisuutta hedelmälliseen keskusteluun. En väitä, että jokainen akateeminen omaa valmiudet hyvään keskusteluun. Enkä väitä, että jokainen ei-akateeminen on yleistiedoton ja keskustelukyvytön.
Kuitenkin niin monessa tapauksessa olen joutunut taantumaan ei koulutetun keskustelukumppanin vuoksi juttelemaan niitä näitä tyhjänpäiväisiä, tai saanut kuulla jotakin tunteeseen perustuvaa kitkerää tilitystä, että en enää halua pahemmin tutustua ei -akateemisiin ihmisiin. Ystäväpiiristäni löytyy kuitenkin myös niitä vanhoja ei -koulutettuja tuttuja, joiden elämänviisaus pesee ainakin omani mennen tullen.
En myös jaksa nk. uhmakkuutta koulutettuja ihmisiä kohtaan, jota olen ammattini paljastuttua joutunut liian usein todistamaan. Yritän siksi aina salata ammattini vieraiden ihmisten läsnäollessa, jotta vältytään tältä. En jaksa hymyillä ja naurahdella kohteliaasti joillekin "sukkeluuksille", jyrkille kertojan mielestä ylivoimaisen mullistuksellisille mielipiteille ammatistani (jotka siis toistuvat liian usein) jne. Näin se vaan minun mielestäni on. Mutta se on minun mielipiteeni, eikä siitä tarvitse tehdä yleistyksiä.

Anteeksi, että tungen tähän ketjuun, vaikken akateeminen olekaan. Monesti tämän aiheen yhteydessä nousee esille juuri se keskustelukumppanin tieto-, sivistys- ja keskustelutaso. Mietin vaan sitä, että luulisi, että esim. LTO:lla ja konetekniikan DI:llä ei noin niinkuin akateemisuutensa pohjalta ole hirveän sama elämänkatsomus. Tai filosofiaa pääaineena lukeneella ja KTM:lla. Olenko väärässä, jos sanon, että nämä tasokasta keskustelukumppania hakevat, ovat humanisteja Itse en ainakaan ole huomannut tuolla tekniikan ja kaupan alan akateemikkoystävissäni kovin suurta sivistyksen ja syvällisen ajattelun kehitystä. Tarkoitan siis, että ihan samoista asioista puhutaan, kuin ennenkin.

 

Minä taidehissaa ja filosofiaa- avoimessa ja amk:ssa! Onnea me kaikki!

 

Minä taidehissaa ja filosofiaa- avoimessa ja amk:ssa! Onnea me kaikki!

ootko sä muka akateeminen?

 

Minä taidehissaa ja filosofiaa- avoimessa ja amk:ssa! Onnea me kaikki!

Voi ihanaa, sä varmaan osaisit neuvoa mua kuva-analyysin teossa :snotty: ?

 

Kun av:lla väitettiin että se on akateemisten ja "fiksuimpien" mammojen palsta, mutta kai tännekin on joku akateeminen eksynyt?

SISKO AINAKAAN kun yliopiston käynyt

 

Menisin tämän otsikon alle tekniikan puolelta, mutta olen havainnut itsessäni pelottavassa määrin humanistin piirteitä. ...hävettää...

 

Olen.
Ja olen samaa mieltä muutamien edellä kirjoittaneiden kanssa. Minulla myös on ollut seurustelusuhteita nuorempana, jotka ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa, kun lopulta on käynyt ilmi, miten vähän meillä on ollut yhteistä. Akateemisen kanssa sitä olisi yksinkertaisesti ollut enemmän. Nykyinen mieheni on akateemikko, jopa samasta ammatista ja nautimme molemmat suunnattomasti siitä, että voimme keskustellessamme olla varmoja siitä, että toinen ymmärtää tarkoitusperäni ja on keskustelussa samalla tasolla. Mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet meillä eroavat hyvinkin usein, mutta keskustelu kuitenkin aina pysyy tasokkaana ja sitä on ilo käydä.

 

No en taas todellakaan jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta tulipahan mieleen, että tilastojen mukaan pitkälle koulutetut naiset epäonnistuvat kouluttamattomia useammin parisuhteissaan, ja haastattelututkimusten mukaan tiedenaiset ovat ahdistuneempia, pettyneempiä, katkerampia ja onnettomampia kuin vähemmän koulutetut. Itse kyllä pidän opiskelusta ja taidan olla niitä joiden tiedon jano vain kasvaa tyydyttymättä, mutta tunnistan senkin puolen, ettei jonkin tietyn alueen tutkiminen hyvää elämää edesauta, eikä anna välineitä, joiden avulla luovia sosiaalisessa todellisuudessa.

 

Eikö nää AMK:laiset ite tiedä mitä ovat??? Akateemisia he eivät ole, piste. Sinänsä arvostan ihmisiä koulutustasosta riippumatta (jos on hyvä tyyppi), mutta AMK:laisten alemmuudentunto ja tämä ikuisuusväittely ilmiselvästä asiasta on rasittavaa.

Ite valmistun AMK:sta ja voin valaista tätä asiaa sen verran, että todenäköisesti se selittely johtuu siitä, että JOUTUU selittelemään usein, että on tääkin ihan ok koulutus. Monet kun luulee, että AMK-koulutus on tasoltaan lähellä ammattikoulutusta. En tosin tajua itsekään, että miksi siihen pitää yrittää ympätä se muka-akateemisuus, kun se nyt on taivaan tosi, että AMK-tutkinnolla ei akateemiseksi tulla ja yliopistolla on ihan eri painotus (esim. tutkimus) opinnoissa, kuin työelämälähtöisessä AMK:ssa. Itse olen selvinnyt sillä, että kerron kiinnostuneille, minkälaista duunia voin koulutukseni pohjalta tehdä.

Nimim. insinööri ilman diplomia

Juuri näin. En ymmärrä, mikä tässä asiassa on niin hankalaa käsittää. Itse olen valmistunut AMK:sta tekniikan alalta, enkä todellakaan ajattele olevani akateeminen tai että koulutus vastaisi yliopistoa. Ei ole tarkoituskaan. Kuten winhis mainitsi, AMK on työelämälähtöinen ja yliopisto taas teoriapainotteisempi, joten on todella hämmentävää lukea näitä "vertailuja".

Nimim. DI menee todella pahasti metsään väittäessään AMK:laisten tuntevan alemmuutta. Jos haluaa kutsua itseään akateemiseksi niin voi mennä yliopistoon, yksinkertaista.

 

yliopistolla ollaan..

 

Kaipa tässä akateemisia ollaan, vaikka FM-siskoni kanssa ollaan tultu siihen tulokseen että tiedekuntani on enemmänkin yliopiston sisäinen ammattikoulu...
Koulutustaso sinänsä ei välttämättä vaikuta mitenkään keskusteluun eikä läheskään aina korreloi sivistyksen tasoon, mutta onhan se kiva tietää jos on joidenkin kanssa enemmän yhdistäviä tekijöitä, kuten samankaltainen koulutus.

 

Hih mua naurattaa tää maistereiden päteminen. Siihen törmää ihan joka paikassa. Onko maistereilla ym. yliopistosakilla joku allemmuuskompleksi kun pitää eritellä tutkintoja. Vai onko pelko että amk:laiset vie maistereilta työt nenän edestä. Itse oon suorittanu insinöörin tutkinnon amk:ssa ja sen jälkeen ktm:n tutkinnon yliopistossa ja täytyy sanoa että kyllä arvostetaan enemmän tota insinöörin tutkintoa työmarkkinoilla. KTM-tutkinto on sitten kiva lisä jolla erottua.

 

Olen.
Ja olen samaa mieltä muutamien edellä kirjoittaneiden kanssa. Minulla myös on ollut seurustelusuhteita nuorempana, jotka ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa, kun lopulta on käynyt ilmi, miten vähän meillä on ollut yhteistä. Akateemisen kanssa sitä olisi yksinkertaisesti ollut enemmän. Nykyinen mieheni on akateemikko, jopa samasta ammatista ja nautimme molemmat suunnattomasti siitä, että voimme keskustellessamme olla varmoja siitä, että toinen ymmärtää tarkoitusperäni ja on keskustelussa samalla tasolla. Mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet meillä eroavat hyvinkin usein, mutta keskustelu kuitenkin aina pysyy tasokkaana ja sitä on ilo käydä.

Kirjoitat että nykyinen miehesi on akateemikko!?? Oletko ihan varma??

 

Eiköhän nuo amk-tutkinnot vähitellen tule tutummaksi ja selittelyn tarve vähenee. Mäkin olen kokenut, että jotkut amk-tutkinnon suorittaneet potevat alemuudentunnetta; mistä sitten johtuukin. Se vaan saa aikaan epäilyä meissä, jotka ei tutkintoa edes tunneta. Joku vikahan siinä sitten pitää olla.... No, näitä vertailuja on aina tehty. Onhan se hienompaa olla DIplomi-insinööri kuin vain insinööri ja insinöörikin mieluummin kuin ekonomi. Parhaimmillaan nokittelu on kuitenkin aika lempeää ja huumorilla höystettyä. Se taas, mihin töihin kukakin päätyy, riippuu koulutuksen ohella tuurista, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kunnianhimosta.

Arvaakohan kukaan, mikä mun koulutus on

 

Hei Hauskaa, et ole akateeminen vaikka kuinka haluaisit. Anteeksi nyt vaan. AMK-koulutus ei ole tieteelliseltä perustaltaan akateemisen veroinen, huolimatta opintoviikkojen/-pisteiden vastaavuudesta noin määrällisesti joissakin tapauksissa. Itselläni oli kätilön koulutuksesta 160 vanhaa opintopistettä kasassa hakiessani yliopistoon, ja en saanut edes siitä tutkinnosta edes laajaa sivuainetta hyväksiluettua. Mitkään yliopistotason kielivaatimukset saati tieteellinen kirjoittaminen, tutkimus ja filosofia eivät kuulu AMK:n opetustarjontaan. Ja hyvä niin, on rikkaus että meitä on moneksi. Mutta ihmettelen sitä, että jos Hauskaa tahtoo noin kovasti olla akateeminen, miksei hän ole aikanaan "mennyt vaan sisään" yliopistoon kuten halveksivasti antoi ymmärtää olevan mahdollista? Vastaus on, että hän ei todennäköisesti ole päässyt sisään. Miksei Hauskaa voi olla ylpeä omasta tutkinnostaan?

Surullista.

Välillä amk:issa kin menee ihan överiksi tämä tieteellisyys. Omassa opinahjossa tehtiin opinnäytetyönä monesti tutkimus ja mahdollisimman paljon kaikkien tieteen sääntöjen mukaan. Siitä tulikin sitten 60 sivuinen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tarkisti itse juuri väitellyt yliopettaja.

Amk:n opinnäytetyön tulisi olla tasoltaan samanlainen kuin kanditaatin työt, mutta ainakin monet joutuvat tekemään paljon vaativamman työn, ei riitä kirjallisuus katsaus ainakaan meidän koulussa.

Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimus kuului siis jollakin tasolla amk:n ohjelmaan. Omasta mielestäni vähän turhankin isolla tasolla nykypäivänä ainakin omassa entisessä opinahjossa. Tuntui, että on unohdettu kokonaan se, että ollaan amk ja opiskelijoiden piti tehdä työ kaikkien "tieteen sääntöjen" mukaan, mikä tarkoitti, että halutessaan hyvän nro:n meni koko prosessiin about vuosi.

Ensin viilataan kysymyslomaketta ja esitestataan sitä, tehdään tutkimussuunnitelma ja haetaan esim. yliopistollisesta sairaalasta eettiseltä toimikunnalta tutkimusluvat. Tämän jälkeen kerätään aineistoa ja analysoidaan se esim. sisällönanalyysillä tai tilastollisilla menetelmillä. Ja heti huomautetaan jos jossakin on aukkoja tai et ole kirjoittanut auki jotakin prosessin vaihetta. Tutki ja kirjoita opas siis piti lukea kannesta kanteen.

Puhumattakaan sitten siitä teoriaosuudesta, jossa joka lauseelle on oma lähde (jonka tulee olla tarpeeksi uusi, luotettava, tieteellinen ja merkitty juuri pilkulleen oikein). Itse kyllä olisin mielelläni jättänyt nämä touhut nimenomaan yliopistoille, mutta vaatimustaso oli mitä oli.

 

En nyt itteeni niin "akateemisena" pidä, vaikka taskussa AMK tutkinto ja YLiopiston maisterin tutkinto. Ihme kesksutelu kaikenkaikkiaan! Jokainen koulutuksensa ja ammattinsa valitkoon, ja sen nahoissaan kestäkööt!

 

no jos AMK ei ole korkeakoulu, niin miten esim mun tuleva tutkinto (ylempi tradenomi eli master degree) ei ois muka korkeakoulutus? minähän olen esim valtionvirkoihin sitten samalla viivalla ja voin halutessani mennä väittelemään tonne yliopistolle tohtoriksi.

Samalla viivalla?

Amk opetus ja vaatimukset ovat kyllä aika vaatimattomia yliopistoihin verrattuna. En kyllä tiedä kaupallista alaa, vaikka kauppatieteelliseltä olen kursseja ottanutkin.

Kannattaa oikeasti katsoa alakohtaisesti, mitä eroa niillä on. Itse en osaa sanoa muusta, kuin tekniikan osalta. Ystäväni kävi opettamassa amk:ssa peruskoulugeometriaa ja toisen asteen yhtälöitä. Naurattihan se.

Puolisoni voi sitten kertoa, mitä eroa on lääkäreillä ja sairaanhoitajilla.

Samalla viivalla olemisen toteaminen on kyllä totta. Toisella on vain enemmän valmiuksia.

 

Hei Hauskaa, et ole akateeminen vaikka kuinka haluaisit. Anteeksi nyt vaan. AMK-koulutus ei ole tieteelliseltä perustaltaan akateemisen veroinen, huolimatta opintoviikkojen/-pisteiden vastaavuudesta noin määrällisesti joissakin tapauksissa. Itselläni oli kätilön koulutuksesta 160 vanhaa opintopistettä kasassa hakiessani yliopistoon, ja en saanut edes siitä tutkinnosta edes laajaa sivuainetta hyväksiluettua. Mitkään yliopistotason kielivaatimukset saati tieteellinen kirjoittaminen, tutkimus ja filosofia eivät kuulu AMK:n opetustarjontaan. Ja hyvä niin, on rikkaus että meitä on moneksi. Mutta ihmettelen sitä, että jos Hauskaa tahtoo noin kovasti olla akateeminen, miksei hän ole aikanaan "mennyt vaan sisään" yliopistoon kuten halveksivasti antoi ymmärtää olevan mahdollista? Vastaus on, että hän ei todennäköisesti ole päässyt sisään. Miksei Hauskaa voi olla ylpeä omasta tutkinnostaan?

Surullista.

Ainakaan yliopiston kielivaatimukset eivät ole kummoisia. Siitä on todisteena suoritettu FM:n tutkinto. Moni peruskoululainen osaa paremmin ruotsia kuin minä Englantia ymmärrän, mutta kirjoittamisen kanssa on niin ja näin. Kokemukseni mukaan lukion kielivaatimukset ylittävät yliopiston vaatimukset vieraiden kielten osalta.

Ja sisäänpääsy kohdallani oli tosiaan vaan sisään menoa. Kävin pääsykokeessa ja se siitä. Menin yliopistoon merkonomipohjalta ilman lukiota. Yliopiston valitsin AMK:n sijaan siksi, kun AMK:ssa olisi pitänyt suorittaa vieraita kieliä huomattavasti enemmän opintoviikoissa mitattuna.

 

Jos itseään haluaa oikeasti akateemiseksi kehua, pitää olla taskussa vähintään lisurin tai tohtorin paperit - niissä tutkinnoissa vasta alkaa olla riittävästi akateemisuutta taustalla.

Mä oon vaan dippainssi ja jostain kumman syystä löydän keskustelunaiheita ihan hyvin insinöörien, muurareiden ja duunarien kanssa. Mutta se taitaa vain johtua mielenkiinnosta aiheeseen, en niinkään samaistu kasvatustieteilijöiden tai kirjallisuuden ammattityöstä.

 

no jos AMK ei ole korkeakoulu, niin miten esim mun tuleva tutkinto (ylempi tradenomi eli master degree) ei ois muka korkeakoulutus? minähän olen esim valtionvirkoihin sitten samalla viivalla ja voin halutessani mennä väittelemään tonne yliopistolle tohtoriksi.

Samalla viivalla?

Amk opetus ja vaatimukset ovat kyllä aika vaatimattomia yliopistoihin verrattuna. En kyllä tiedä kaupallista alaa, vaikka kauppatieteelliseltä olen kursseja ottanutkin.

Kannattaa oikeasti katsoa alakohtaisesti, mitä eroa niillä on. Itse en osaa sanoa muusta, kuin tekniikan osalta. Ystäväni kävi opettamassa amk:ssa peruskoulugeometriaa ja toisen asteen yhtälöitä. Naurattihan se.

Puolisoni voi sitten kertoa, mitä eroa on lääkäreillä ja sairaanhoitajilla.

Samalla viivalla olemisen toteaminen on kyllä totta. Toisella on vain enemmän valmiuksia.

Ehkä voimme sanoa että koulutuksella ei ole väliä vaan yksilöllä. Veljeni osaa matematiikkaa minua paremmin insinööriopiskelijana kuin minä FM:nä. Tosin hän taitaa olla luokkansa paras ja sai stipendinkin. Eikä hänkään ole suorittanut lukiota.

 

Ehkä voimme sanoa että koulutuksella ei ole väliä vaan yksilöllä. Veljeni osaa matematiikkaa minua paremmin insinööriopiskelijana kuin minä FM:nä. Tosin hän taitaa olla luokkansa paras ja sai stipendinkin. Eikä hänkään ole suorittanut lukiota.

Yllätys?

Toinen lukee pääasiassa matematiikkaa ja toinen on todennäköisesti humanisti.

 

Ehkä voimme sanoa että koulutuksella ei ole väliä vaan yksilöllä. Veljeni osaa matematiikkaa minua paremmin insinööriopiskelijana kuin minä FM:nä. Tosin hän taitaa olla luokkansa paras ja sai stipendinkin. Eikä hänkään ole suorittanut lukiota.

Yllätys?

Toinen lukee pääasiassa matematiikkaa ja toinen on todennäköisesti humanisti.

Sähköinsinööri ja FM (tietojenkäsittelytiede). En ole itsekään huono matematiikassa mutta veli on kuitenkin parempi, neuvoo pitkän matikan käyneitäkin amk:ssa amispohjalta.

 

no jos AMK ei ole korkeakoulu, niin miten esim mun tuleva tutkinto (ylempi tradenomi eli master degree) ei ois muka korkeakoulutus? minähän olen esim valtionvirkoihin sitten samalla viivalla ja voin halutessani mennä väittelemään tonne yliopistolle tohtoriksi.

Samalla viivalla?

Amk opetus ja vaatimukset ovat kyllä aika vaatimattomia yliopistoihin verrattuna. En kyllä tiedä kaupallista alaa, vaikka kauppatieteelliseltä olen kursseja ottanutkin.

Kannattaa oikeasti katsoa alakohtaisesti, mitä eroa niillä on. Itse en osaa sanoa muusta, kuin tekniikan osalta. Ystäväni kävi opettamassa amk:ssa peruskoulugeometriaa ja toisen asteen yhtälöitä. Naurattihan se.

Puolisoni voi sitten kertoa, mitä eroa on lääkäreillä ja sairaanhoitajilla.

Samalla viivalla olemisen toteaminen on kyllä totta. Toisella on vain enemmän valmiuksia.

Ehkä voimme sanoa että koulutuksella ei ole väliä vaan yksilöllä. Veljeni osaa matematiikkaa minua paremmin insinööriopiskelijana kuin minä FM:nä. Tosin hän taitaa olla luokkansa paras ja sai stipendinkin. Eikä hänkään ole suorittanut lukiota.

Tässä näyttelee aika suurta osaa myös yksilön oma kiinnostus aiheisiin. Tokihan sitä juttua vääntää vaikka ja mistä, jos aihe on omasta mielestä ollut aina mielenkiintoinen ja siitä on ottanut selville lähes kaiken mahdollisen. Myös ihan maallikot saattavat tietää joistain asioista jotain. Että kyllä, yksilöstä itsestään nuo ovat kiinni...

 

AMK = ammattikorkeakoulu. Teidän akateemisten yliopistoihmisten pitäisi valittaa jonnekkin missä moinen harhaanjohtava nimi on annettu -> ammattiKORKEAKOULU. Se joka itseään akateemiseksi väittää ammattikorkean paperit taskussa on väärässä.

Se joka itsensä ylentää alennetaan.

Ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto.

Silloin kun olin ammattikoulussa (3xtutkinnonsuorittanut), minua katsottiin alentuvasti. En ollut suunnilleen ihminenkään kun en mennyt lukioon. Nyt kun olen suorittanut AMK -tutkinnon niin sama ilmiö toistuu, en kelpaa kun en ole mennyt yliopistoon. Onko ainoastaan silloin elinkelpoinen maankansalainen kun on vähintään tohtorin, emeritusprofessorin tms. titteli.

Kaikista koulutustasoista tarvitaan työntekijöitä tässä yhteiskunnassa. Vai meneekö herra tai rouva tohtori kuuraamaan vessoja palkkansa eteen? Tuskin. Kaikki ollaan arvokkaita ja tehdään arvokasta työtä koulutustasosta riippumatta.

 

on kahden tutkinnon verran akateemista. Ja Koodille: voi siitä olla hyötyä - julkisen sektorin pätevyysvaatimukset kun ovat sellaiset, että on oltava tietty paperi, jotta saa taas jonkin viran jne jne. Toisinaan siis sillä on tosi iso merkitys, sillä kolmannellakin maisterin paperilla.

No mä vielä jotenkin ymmärrän kaks tutkintoa, mutta voiko se julkinen virka olla niin hieno ja mahtava, että kannattaa pakertaa kolme tutkintoa. Tyhmä kysyy

Ei kaikki PAKERRA tutkintoja ihan vaan siksi, että saa jonkun paperin. Suurinosa opiskelee oppiakseen, oletko koskaan kuullut sellaisesta? Jos on joku asia tai ala joka kiinnostaa niin sitä haluaa opiskella oppiakseen siitä asiasta. Joitakin kiinnostaa tosi monet asiat.

Toisin sanoen, kun työkokemusta ei ole juuri lainkaan opiskelun viedessä kaiken ajan, niin opiskellaan sitten useampi tutkinto...