Hei!
En jaksanut aivan koko ketjua lukea, mutta kerronpa meidän oman kokemuksemme (jos nyt joku vielä jaksaa näitä kokemuksia lukea):
Tyttö aloitti tarhassa syyskuun alussa, ikää oli 1v 3 kk, ei vielä osannut kunnola kävellä, oppi kyllä tosin melkein heti, mutta minua pelotti, että hän jää muiden jalkoihin... Olimme hakeneet alunperin PPH-paikkaa, emme sitä resurssipulan takia saaneet. Tyttö oli pienten ryhmässä, jossa oli käytännössä 12 alle 2-vuotiasta, 3 vakituista hoitajaa (todella päteviä kaikki)ja lukematon määrä harjoittelijoita, työllistettyjä ym syksyn aikana. Harjoittlijat olivat muutaman viikon kerrallaan, ja juuri kun lapset tottuivat ja kiintyivät heihin, harjoittelu loppui ja kehiin saapui uusi harjoittelija/työllistetty.
Kun hoito alkoi, tyttömme oli ryhmän toiseksi nuorin. Kuitenkin koko ajan vanhemmasta päästä lapsia joutui koko ajan siirtymään isompien ryhmään ja uusia vauvoja tuli tilalle (nuorimmat olivat 9-kuisia ja heillä kesti selvästi pitkään sopeutua ryhmään, itkivät usein koko päivän, jolloin "isommat" jäivät ilman syliä). Viimein oli uhka, ettei meidän tyttö saa olla ryhmässä edes toukokuulle asti, vaan että mahdollista on, että hänen tulisi siirtyä uuteen ryhmään: päiväkodin johtaja on sitä mieltä, että " ryhmät tulee olla täynnä" ym todella järkevää tehokkuusajattelua.
Koko päiväkodissaoloajan tyttö oli todella levoton iltaisin, usein itkuinenkin ja yöunet sitä ja tätä- tosin tykkäsi touhuta kaikkea kivaa päivän mittaan tarhassa ja varmasti hoitajat olivat päteviä - heitä oli vain tarpeeseen nähden liian vähän, tai heillä oli käsiä liian vähän.Lisäksi monesti kävi niin, että meille todettiin vain lyhyesti, että "hyvä päivä on ollut", mutta tytön itku alkoi autossa ja kitinä jatkui kotona ja kun kuume mitattiin, oli tyttö kunnon kuumeessa.. Sitten joku toinen hoitaja sanoikin jälkikäteen, että "minä jo vähän mietinkin, ettei teidän tyttö ollut oikein oma itsensä, oli niin itkuinen jo päivällä"...Se siitä hyvästä päivästä
Lisäksi alle 2-vuotiaat ovat todella infektioherkässä iässä. Meilläkin tyttö oli valehtelematta koko syksyn ja tammikuun loppuun asti flunssassa, lukuisissa korva- ja silmätuhelduksissa ja kuumeissa.
Viimein saimme helmikuun alusta ihanan perhepäivähoitopaikan. PPH on aktiivinen ja antaa sylihoitoa juuri niin paljon, kun lapsi haluaa. He käyvät eri puistoissa, seurakunnan kerhossa, mäenlaskussa, askartelevat, laulavat, soittavat, toisin sanoen tekevät kaikkea kivaa ja todellista, liikkuvat enemmän, kuin päiväkodissa olisi ikinä ollut mahdollista. =) Lisäksi hän on ollu terve ensimmäisen kerran yli puoleen vuoteen ja nyt jo siis useamman viikon ajan, ei edes räkää ole ollut näkyvissä!!! Illat ja yöt ovat rauhoittuneet kummasti.
Nyt, kun on mahdollista ilmaista oma mielipiteensä tästä asiasta, niin sen ilmaisen: ehdottomasti perhepäivähoito pienelle, alle 3-vuotiaalle!