Pojan paras kaveri käänti kelkkansa "Mä en leiki sun kaa"..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
Pojat olivat kuin paita ja peppu ja yht´äkkiä kaveri alkoi "Mä en leiki sun kaa" linjalle, kun oli ystävystynyt toisen pojan kanssa. Minun poikaa itkettää ja harmittaa, kun kaveri muuttui ilkeäksi.
Miten tähän vanhempana osaisi oikealla tavalla hoitaa asia? Kaverin äiti ei reagoi poikansa tekemisiin ja sanomisiin millään lailla. Korkeintaan "pojat on poikia". Olen aina sanonut, että ei ole kiva, kun sanoo noin ja että xxx tulee tosi surulliseski, kun sanot noin..
 
ei aikuiset voi pakottaa lasta leikkimään sen kanssa kenen kanssa ei halua...
ihmeellistä pakottamista meinaatta harrastaa...
elämä on sitä että aina ei saa sitä mitä haluaa ja välillä on hyvä olla yksinkin...
 
Tuo on kamala tilanne. Ja varsinkin kun äiti ei piittaa. Voisit kysyä tuolta pojalta että tuntuuko siitä hyvältä jos kukaan ei leiki sen kans. Itse olin niin "raaka" että kun oman pojan synttärit oli niin en kutsunut tuota kelkkaansa kääntäjää juhliin. Meillä oli siis sama tilanne. Poika tuli kysymään että eikö hän saa tulla niin sanoin vain jotta ethän sinä halua leikkiä meidän pojan kanssa ja mieti tuntuuko nyt hyvältä.
 
No kyllä mä yrittäisin äitinä paikata välit. Ei se oo pakottamista jos vähän ohjailee leikkiin... Siis jos olisin tämän toisen pojan äiti. Sinä nyt et oikeen voi tehdä asialle mitään :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
No ei toki tarvitse leikkiä, mutta että sais tuon naaman edessä " Sä et oo mun kaveri. Mä en leiki sun kaa, Sä oot tyhmä" rällättämisen loppumaan.

tuo on saatava loppumaan..
siinä menee meillä se raja..toista ei voi pakottaa leikkimään toisen kanssa mutta haukkua ei saa...

 
Kuten jos sanoin pojan äiti ei puutu tilanteeseen milläänlailla. Poika saa tehdä ihan (ja yhtään liioittelematta) IHAN mitä vaan ja puhua ihan mitä vaan. Äiti ei jaksa/halua puuttua "kasvatukseen". Poika kasvaa siis ihan pellossa. Äiti on käynyt ihan kuuroksi poikansa puheille ja teoille. Kirjoitinkin yks päivä siitä miten poika tarhassa aamulla tervehti "hei sinä perse runkkari". Äitinsä jos on ihan vieressä, niin on kuin ei se edes kuulisi mitä poika puhuu..
 
Kutsuisin kylään jonkun muun kaverin pojalle. Ja kun tuo toinen poika tulisi rällättämään, niin ohjaistaisin pojan sanomaan, että "ei hän haluakaan leikkiä on toinen kaveri, moikka". Sitten vaan antaisin ajan kulua. Lapset on lapsia ja pian saattaa olla että pojista ttas tulee kaverit.
 
no tuommosta nyt vaan sattuu ja jotenkin se on kurjaa mutta sen kanssa pitää oppia elämään sillä vielä inhottavampaa elämällä on varallenne luvassa, sen miltei takaan.

Ottakaa itsekin vähän hajurakoa. siellä ryhmässä lienee pari muutakin lasta poikasi kaveriksi?
 
No onneksi on yksi toinen kiva poika. Minua harmittaa siksikin, kun poika on hirmu ujo ja olin tosi iloinen, kun sai kaverin siitä toisesta pojasta ja tykkäsivät leikkiä toistensa kanssa. vaan tommosiahan nuo lapset on. Muistan omasta lapsuudesta tuon "me ei leikitä sun kaa.."
 
Hmmm... jos tuo kaveri ja äitinsä on todella sellaisia, kun kuvaat niin ehkäpä on ihan hyvä ettei poikasi olekaan heidän perheensä kanssa tekemisissä?
Btw, jos haluat vähän pistää takaisin, niin sanopa tuon äidin kuullen omalle pojallesi, että rumien puhuminen on tyhmää ja kehu jotain toista lasta jonka käytös on parempaa - ts. anna äidin ymmärtää, että hän eikä hänen poikansa ole sinun mielestäsi sopivaa seuraa lapsellesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mamahemuli:
Hmmm... jos tuo kaveri ja äitinsä on todella sellaisia, kun kuvaat niin ehkäpä on ihan hyvä ettei poikasi olekaan heidän perheensä kanssa tekemisissä?
Btw, jos haluat vähän pistää takaisin, niin sanopa tuon äidin kuullen omalle pojallesi, että rumien puhuminen on tyhmää ja kehu jotain toista lasta jonka käytös on parempaa - ts. anna äidin ymmärtää, että hän eikä hänen poikansa ole sinun mielestäsi sopivaa seuraa lapsellesi.
Heh, taidanpa muuten sanoakin noin..
 

Yhteistyössä