Onpas täällä ollut kohtalaisen rauhallinen viikonloppu. Mutta onkos tuo ihme, sillä ulkona kevät antaa parastaan. Mielentön keli!
Eilen olin superreipas ja pesin ikkunat, joista ei meinannut talven jäljiltä nähdä ulos. Mutta nyt näkee, ja sisällä täytyy käyttää B) , kun on niiiiiiin kirkasta. Tänään olen pitänyt puutarhaani kunnossa...
PeePee, voi Sinua. Kaipa olemme niin tottuneita ainaiseen murehtimiseen, että huoli jatkuu silloinkin, kun on ilon aika. Mene ihmeessä veritestiin, jos se saa olosi rauhoittumaan!
Tulin tänne keräilemään hiukan voimia ja mielenrauhaa iltapäivän koitokseen. Olemme menossa juhlimaan appiukon "puolipyöreitä" synttäreitä, ja saattaa olla, että niissä kekkereissä kuulee taas muutaman ajattelemattoman kommentin.
Mieheni veljen kihlattu (nyt tarkkana mmm ) on tukevasti viimeisillään raskaana. Ja se on maailman ihanin asia. Toki tuntui haikealta, kun he uutisen viime syksynä kertoivat, mutta keskustelimme asiasta mieheni kanssa, ja totesimme, että toisten onni ei ole meiltä pois. Heidän näkemisensä ei siis tee yhtään tiukkaa.
Tiukkaa sen sijaan tekevät mm. appivanhempien ja muiden hiukan iäkkäämpien kommentit. Anoppi mm. tokaisi edellisen uutisen kuultuaan, että jospa mekin nyt sitten innostuisimme, kun pikkuveli näyttää mallia. Meinasin tokaista, että juu, kyllä meidän innostumisista on pidetty oikein tarkkaa kirjaa tuolla väestöliitossa. Sieltä voi mennä katsomaan...
Pohjat veti mieheni täti (täysi kuivelo ja naakka), joka töni minua mahaan ja kyseli, "jokos se seuraavaksi on teidän vuoronne". Voin vannoa, että kun suvussa on seuraavat hautajaiset, aion töniä tuota tätiä takaisin, ja kysellä, että "jokos se seuraavaksi on Teidän vuoronne". :kieh:
TIEDÄN, että te rakkaat siskot, olette taatusi joutuneet yhtä ajattelemattomien tölväisyjen kohteeksi ja TIEDÄN, etteivät ihmiset tarkoita niillä mitään pahaa. Tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä se suurimmaksi osaksi on. Mutta ne satuttavat. Ja tietysti, kun tässä mielentilassa myös aika herkästi tulkitsee asioita pikkuisen jyrkästi...
Onneksi täällä saa sanoa asiat juuri niin, kuin miltä ne tuntuvat. Kukaan ei tuomitse eikä kummastele.
Kutujen kuningattaret, :heart:
ihanaa sunnuntaita ja pitäkää mulle peukkuja, että pysyn tyynenä ja mallikelpoisena miniänä.....
Ja huomenna ultraan katsomaan, onko piikittely pistänyt törinää pyttyyn.
:wave: Vappis
Eilen olin superreipas ja pesin ikkunat, joista ei meinannut talven jäljiltä nähdä ulos. Mutta nyt näkee, ja sisällä täytyy käyttää B) , kun on niiiiiiin kirkasta. Tänään olen pitänyt puutarhaani kunnossa...
PeePee, voi Sinua. Kaipa olemme niin tottuneita ainaiseen murehtimiseen, että huoli jatkuu silloinkin, kun on ilon aika. Mene ihmeessä veritestiin, jos se saa olosi rauhoittumaan!
Tulin tänne keräilemään hiukan voimia ja mielenrauhaa iltapäivän koitokseen. Olemme menossa juhlimaan appiukon "puolipyöreitä" synttäreitä, ja saattaa olla, että niissä kekkereissä kuulee taas muutaman ajattelemattoman kommentin.
Mieheni veljen kihlattu (nyt tarkkana mmm
) on tukevasti viimeisillään raskaana. Ja se on maailman ihanin asia. Toki tuntui haikealta, kun he uutisen viime syksynä kertoivat, mutta keskustelimme asiasta mieheni kanssa, ja totesimme, että toisten onni ei ole meiltä pois. Heidän näkemisensä ei siis tee yhtään tiukkaa.Tiukkaa sen sijaan tekevät mm. appivanhempien ja muiden hiukan iäkkäämpien kommentit. Anoppi mm. tokaisi edellisen uutisen kuultuaan, että jospa mekin nyt sitten innostuisimme, kun pikkuveli näyttää mallia. Meinasin tokaista, että juu, kyllä meidän innostumisista on pidetty oikein tarkkaa kirjaa tuolla väestöliitossa. Sieltä voi mennä katsomaan...
Pohjat veti mieheni täti (täysi kuivelo ja naakka), joka töni minua mahaan ja kyseli, "jokos se seuraavaksi on teidän vuoronne". Voin vannoa, että kun suvussa on seuraavat hautajaiset, aion töniä tuota tätiä takaisin, ja kysellä, että "jokos se seuraavaksi on Teidän vuoronne". :kieh:
TIEDÄN, että te rakkaat siskot, olette taatusi joutuneet yhtä ajattelemattomien tölväisyjen kohteeksi ja TIEDÄN, etteivät ihmiset tarkoita niillä mitään pahaa. Tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä se suurimmaksi osaksi on. Mutta ne satuttavat. Ja tietysti, kun tässä mielentilassa myös aika herkästi tulkitsee asioita pikkuisen jyrkästi...
Onneksi täällä saa sanoa asiat juuri niin, kuin miltä ne tuntuvat. Kukaan ei tuomitse eikä kummastele.
Kutujen kuningattaret, :heart:
ihanaa sunnuntaita ja pitäkää mulle peukkuja, että pysyn tyynenä ja mallikelpoisena miniänä.....
Ja huomenna ultraan katsomaan, onko piikittely pistänyt törinää pyttyyn.
:wave: Vappis