Pömppömahaiset plussaajat!!

Sunnuntaita!

Rouva Puhille tervetuloa pömppiksiin! Lisäsinkin sut tuonne listalle :heart:

Ulpulle :wave: ja :heart: -terkut takaisin!! =) Kiva kuulla susta ja hienoa että oot päässy irroittautumaan vähä tästä lapsettomuudesta ja ottanut hermolomaa! Mulla myös edessä 3.IVF/ICSI, toivotaan että se kolmas kerta toden sanois meille molemmille :flower:

Gerille kiitokset myötäelämisestä! :heart: :heart: Kyllä mä uskon että me loput tammi/helmikuiset vielä perässä tullaan odotuspuolelle! Meillä vaan kestää matka vähä kauemmin :snotty: Oon sun masukuvia käynyt ihastelemassa, niin kauniisti pyöristyy viikko viikolta! :heart:

Hobelle paljon tsemppiä alkavaan hoitoon :hug:

mmm, jännä tilanne sulla follien kanssa! Mielenkiintoista kuulla huomisen ultran tulokset. Aikas monta munista oot saanut munittua, nyt on simpoilla ainakin varaa valita minkä/mitkä hedelmöittää

Ade, joo täällä kans clomit napsittu! Mulla on keskiviikkona ultra, jonka perusteella pistän sit Pregnylin ettei tarvi ovista metsästellä Saapi nähdä mitä ultrassa näkyy, toivottavasti näkyis pari-kolmekin solua Ootko itse menos ultraan vai meinaatko tikuttelemalla bongailla oviksen?

Mites Stella jakselee? :wave:

 

Sunnuntai 31.8 :wave:

Merikeiju....................PAS..................................kp26/29/ktt6
EllaElias.....................PAS..................................kp25/-/syys-loka
Kurreliini....................inssi..................................kp24/-/syys
Lumikki73..................inssi..................................kp24/28-30/ktt11
Ulpu78......................3.IVF.................................kp24/-/tammi
MinzuS......................2.PAS................................kp24/28-31/ktt6
Astarte......................1.IVF (lyhyt)......................kp22/26-30/ktt6
Rouva Puh.................1.inssi..............................kp22/28-38/syys
mmm..........................inssi.................................kp12/27-31/ktt
Kamilla.......................clomit, metut....................kp8/29-30/ktt
Adeliini.......................clomit...............................kp8/27-34/ktt
Hobelix......................1.IVF (lyhyt)......................kp5/30-32/vko37
Haave........................pupuilua..........................kp5/-/ktt
PeePee77.................2.PAS................................kp3/29-31/ktt
Helinäkeiju75.............PAS..................................kp2/-/ktt
Stella08.....................3.IVF................................kp/27/ktt
Taivaansilpoja............ICSI.................................kp/-/loka-marras
Retuli82.....................pupuilua...........................kp/-/ktt
Hannele.....................PAS..................................kp/-/ktt

Testailijat

Lumikki73 3.9
Astarte 8.9
MinzuS 8.9
Merikeiju 11.9

Haamuillut :attn:

Stella08 =)

Plussanneet :heart: :flower:

Miruliini + Pappu & Nupu
Krisseli79
Sahranami + Aatu & Beetu
Meikku
Soraya
Vappuviuhka
Auringokukka
Hanneli -78

 

Adeliininen, eikös vain olekin tosi helpottavaa, kun tietää, että pömppisystävän kanssa asioidaan samassa putiikissa? Meillä toi inssikuvio tuli tähän väliin silleen vaan vähän yllättäen, kun naikkarin lääkäri oli sitä mieltä paperimme luettuaan, että kannattaisi koittaa sitä nyt ainakin kerran ensin. Ja olin itse hiljaa mielessäni ajatellut vähän samoin, kun usko putkipuuhaan ei ollut (=ole) kovinkaan suuri, niin vaihtelu vois virkistää. Ja voi kyllä olla, että teidän kohdalla mennään suoraan ivf-jonoon, mutta meidän lääkäristä jäi se mielikuva, että haluaa aloittaa kevyemmästä vaihtoehdosta. Mutta tähän vaikuttaa siis toki eniten se taustatekijä, eli miksi sinne vastaanotolle yleensä on päädyttykään. Oli sitä sitten tai ei... Milloinkas teillä ensivisiitti olikaan, ihan lähiaikoina, eikö vain? Musta valloitus onnistuisi parhaiten niin, että mennään ja täräytetään itsemme raskaiksi ekoista hoidoista. =) Olemmehan sitkeitä, tehokkaita ja energisiä naisia!

Ja juu, kyllä mulla kait on jo synnytyspelkoakin, tai siis on aina ollut.. ja en varmastikaan ole yksin. Tiedän, ja on lohduttavaa kun on muitakin sitä pelkoa selättämässä. Tuntuu vaan välillä niin idiootilta, että moisiakin asioita nyt miettii, vaikka sinne saakka pääseminen tässä se suurempi tuska tuntuu olevan. Ja Ade, siis aivan varmasti selvitään, tästä pitkästä matkasta sekä sen mukanaan tuomista kokemuksista! =)

PeePee-ystäväiseni, mitä sun lääkäri sanoi tosta TSH-arvosta? Eikö sille hänen mielestään tehdä mitään nyt? Valitettavasti en tiedä, miten noilla lääkkeillä on vaikutusta tohon arvoon ja mistä syistä se yleensäkin nousee tai laskee. Itselläkin se on mitattu vaan kerran ja silloin siis hyvä, mutta se kait vois siis muuttua aika nopeastikin..? Niin, rakas pömppis, välillä kyllä tuntuu, ettei mikään voi mennä helposti eikä edes puolihankalasti vaan kerta kaikkiaan ihan sitä kaikkein kivikkoisinta polkua. Oisko kuitenkin niin, että siellä kaiken kivikon keskellä sitten vaan löytyy se oikea risteys ja polku ihan varoittamatta, joka sitten johtaa sinne tavoittelemaamme päämäärään. Yhden isomman kiven takana kun mahtuu se Onnikin oikeen hyvin piileksimään. =)

Synttärikuukausi tärähti käyntiin ihanassa kuulaassa aamussa ja mieli aika positiivinen ja iloinen. Olisiko viikonlopun häillä ja onnellisella tunnelmalla jotain tekemistä asian kanssa. Ja hei, tota en ollutkaan ajatellut, että pitääkin Toivolta kysyä, että josko ne Onnin kanssa tulisi synttärikahveille meille. Kutsun sitten teidät muutkin paikalle samoihin juhliin. Juhlia vietetään 20. päivä. Täällä luomukierto aika pitkällä, ja siis ovista testasin reilun viikon ilman tulosta. Viikonloppu meni juhliessa ja eilen sitten koitin huvikseni kotiin päästyämme, niin nyt sain sentään pientä viivaa siihen testiin, muttei siis ovista kunnolla vieläkään. Tiedä sitten oisko mennyt jo vaiko ehkä vielä tulossa, nyt siis kp25. Eli taitaa olla liian myöhään. Tositoimiin päästään sitten toivottavasti vielä nyt syyskuun aikana.

Stella, olethan kunnossa? :hug:

 

Pakko kai kaivautua kolostani maan pinnalle...Kun te ihanat kerran kyselette :hug:

Ei mitään raportoitavaa. Vuotoa on ihan yhtä lailla kuin ennenkin, eli välillä tulee ja välillä ei yhtään. Tänään aloitin aamun jupisemalla vessanpöntöllä, että tulkoon nyt vaan ihan kunnolla mutta kun ei niin ei. Toisaalta, lauantaina tuli vuodon kera pari pientä hyytymää, sellasta limasta verta. Ja siis ihan oikean veren väristä, ei mitään tummaa kuivunutta. Ja olinkin tietysti sitten täysin sitä mieltä, että tässä se oli ja sillä sipuli. Mutta sen aamun jälkeen vuoto loppui aivan kokonaan päiväksi. Alkaakseen tietysti taas uudelleen sunnuntaina. Siteeseen ei edelleenkään tule mitään mutta 1-2 kertaa päivässä vessassa käydessä tulee.

Oireista: kohdun paikkeilta jotenkin juilii välillä (mutta ei menkkakipuja, jotenkin sellasia erilaisia) , väsymys on huikea (eilenkin 3 tunnin päikkärit) ja välillä tulee ihan selkeitä pahan olon aaltoja. Nojaa, oireillahan tätä peliä ei kuitenkaan voiteta, koura päättää (kuten Auris aikanaan muistutti). Välillä on sellainen olo, että ei siellä enää mitään ole, alkaisi nyt vuoto niin ei tarvitsisi tyhjennykseen mennä. Mutta välillä Toivo katsoo peilistä suoraan silmiin niin toiveikkaasti, että ihan itkettää.

Eli itkunsekaisissa tunnelmissa, välillä reippaampana ja välillä not so. Keskiviikkona ultraan.

 

Stella - :hug: Ne limaiset veriklimpit ei viela merkkaa mitään. Mun sisko vuoti kovastikin pitkin hänen ivf raskauttaan, alusta lähtien. Oli joskus pari viikkoa sairaalassakin. Nyt mulla on ihana 2,5 vuotias siskonpoika. Lääkäreiden mielestä suurin syy oli - mä tiedän että tästa sanasta on tosi vaikea pitää saati totella (vaatii niin kauheasti energiaa) - stressi. Mun sisko siis kaikkien hoitojen jalkeen ja yrittamisen ja epatoivon jalkeen koki todella vaikeaksi uskoa, etta kaikki menisi hyvin. Mietinkin tässa että miten sitten jos tulee plussa. MIten sen jalkeen, jatkuuko sama epatoivon tunnelma. MIten siitä vois päästä irti? Joskin kaikesta sterssista huolimatta mun sisko sai ihanan pojan ja nyt hänellä on toinenkin. (Ja me saadaan kaikki vaunut istuimet ja vaatteet).

(.) Gonal on hieman aiheuttanut migreenityyppistä kipua, hyvin pientä, mutta väsyttävää. Ja taisi mahaongelmat olla ihan 24 tunnin mahatauti. Olen juonut oikein urakalla, ettei hyperi iskisi. Tunteet on vähän pinnassa, mutta ei ole ainakaan kasvukipuja, joita mä pelkäsin. Huomenna mennään ultraan katsomaan miten homma sujuu.

 

Stella-muru, ole vain kolosessasi jos siltä tuntuu. Ymmärrän täysin, jos haluat olla hetken rauhassa ja miettimättä asiaa jatkuvasti, jos se siis vain on mahdollista. Me täällä tietysti olemme vaan kovin huolissamme ja koska Toivo elää, niin haluamme toki tietää kaiken mahdollisen ja kuulla sinusta. Ja kiskoa sinua sieltä turvasta tänne meidän pariin.

Olet oikeassa, oireista nyt ei voi lopullista tilannetta päätellä millään, mutta ei tässä tapauksessa kyllä tuosta pienestä vuodostakaan. Tässä ei nyt taida auttaa mikään muu kuin aika ja sinun usko siihen, ettei mitään ole vielä menetetty, vaan kaikki on yhä mahdollista. :heart: Tiedän, että Toivo on siellä luonasi. Niin ne Onnin kanssa puhuivat. Voimarutistuksia lähetellen :hug:

 

Voi että. Mä rakastan teitä, siskot. Kiitos Hobe, Kurre ja PeePee - päivä jotenkin alkoi näyttää kirkkaammalta :heart:

 

Stellalle voimia ja :hug: Mä ainakin olen positiivinen ja haluan uskoa, että siellä masussa on kaikki hyvin. Puhaltelen positiivisuutta ja toivoa lisää sinne

Hobe mä kans mietin tota lääkkeiden määrää noissa ivf hoidoissa ja ajattelin, et varmaan joudun ulkoruokintaan Menee meinaan varmaan nuppi niiiiin sekaisin, et ei mun kaa voi kukaan enää saman katon alla asua. Saakohan sitä "hulluudesta" sairaslomaa duunista, hm... Teillä h-hetket vaan lähenee, jännää.....Peukut pystyyn ja onnea huomiseen ultraan.

PeePee mulla noi kilppariarvot ja just toi TSH-arvo tosi matalat, MUTTA viitearvojen juuri ja juuri alarajalla. Oon kyllä monesti miettiny, että onko sillä vaikutusta tähän ei raskauteen. Mulla vaan vaarana liikatoiminta., testattu arvot onneksi useaan kertaan, eikä ole siitä juuri kummentunut. Luulisi tässä maassa olevan lääkäri, joka tietää lääkkeiden vaikutuksesta. Ei muuta kun kaiva se tohtori esille, vaikka kiven kolosta!

Helinäkeijulle täältä myös lähtee onnea pas:iin

Kurre ihanainen vaan jaksaa tukea ja auttaa, suuret kiitokset siitä :heart:

Ai niin ).( tai no okei (.) eli inssi tehty ja olo kivulias. Mulla nimittäin on tullut joka kerta tosi kipeeks alavatsa ja sitä kestää aina tää yks päivä. Nyt sain niin hyvää hoitoa, että ihan omalääkäri tuli ultraamaan ja tekemään inssin(julkisella aika harvinaista) vaikka polilla oli eri lääkäri. No saivat varmaan kaksistaan toivottavasti hyvää aikaan Muniksista se isoin oli ilmeisesti jo puhjennut, mutta siellä köllötteli kaksi potenttiaalista munista. Mehän kyllä kotona "hoidettiin" toi tyhjennys talteen, joten toivottavasti ei nyt hedelmöity kaikki mahdolliset(ei nyt sentään) 110 milj ja 100% hyvin etenevää siittiötä siis pääsi matkaan, joten ei se nyt siittiöistä eikä muniksista jää kii tää homma. Mutta kun siihen liittyy niiiin paljon muutakin. Lääkäri vitsaili, että jos tulee kaksoset niin olen kuulemma luvannut toisen hänelle no joo vitsikkäällä päällä oli ja kieltäydyin kunniasta Oulussa väestöliitossa kuulemma "saatu" aikaiseksi kahdet kolmoset nyt vähän ajan sisällä! Anyway nyt siis piinailu alkaa ja listan päivittäjälle vieno pyyntö ktt0 vai ktt1 tänään? Jos viitsit lisätä, kiitos.

Nyt täytyy laittautua makuulle ja levähtämään. Tuli nimittäin hormoonihuuruissa käytyä vähän shoppailemassa ennen toimenpidettä. Näin jälkiviisaana hieman morkkista taas pukkaa ja uskokaa tai älkää mieskään ei taida riemusta kiljua

Kaikille rakkaille pömppiksille hyvää alkavaa viikkoa :wave:

mmm

 

mmm, mahtavaa, onnea ihana nainen hienosta suorituksesta! Eikä teillä tosiaan jää noista muniksista taikka siittiöistä kiinni, ehei. Ja sä selviät myös niistä kolmosista, jos niikseen tulee. Aivan varmasti. Mä voin myös tarjoutua hoitajaksi välillä.

Oltaispa mekin jo noin pitkällä, että inssi ois tehty. Tarttis jo hormonibuustausta tääkin nainen kovasti, alkaa olla huolestuttavan tasaista ja rauhallista tää elämä.

 

Maanantai 1.9 :wave:

Merikeiju....................PAS..................................kp27/29/ktt7
EllaElias.....................PAS..................................kp26/-/syys-loka
Kurreliini....................inssi..................................kp25/-/syys
Lumikki73..................inssi..................................kp25/28-30/ktt12
Ulpu78......................3.IVF.................................kp25/-/tammi
MinzuS......................2.PAS................................kp25/28-31/ktt7
Astarte......................1.IVF (lyhyt)......................kp23/26-30/ktt7
Rouva Puh.................1.inssi..............................kp23/28-38/syys
mmm..........................inssi.................................kp13/27-31/ktt0
Kamilla.......................clomit, metut....................kp9/28-30/dpo
Adeliini.......................clomit...............................kp9/27-34/ktt
Hobelix......................1.IVF (lyhyt)......................kp6/30-32/vko37
Haave........................pupuilua..........................kp6/-/ktt
PeePee77.................2.PAS................................kp4/29-31/ktt
Helinäkeiju75.............PAS..................................kp3/-/ktt
Stella08.....................3.IVF................................kp/27/ktt
Taivaansilpoja............ICSI.................................kp/-/loka-marras
Retuli82.....................pupuilua...........................kp/-/ktt
Hannele.....................PAS..................................kp/-/ktt

Testailijat

Lumikki73 3.9
Astarte 8.9
MinzuS 8.9
Merikeiju 11.9
mmm 15.9

Haamuillut :attn:

Stella08 =)

Plussanneet :heart: :flower:

Miruliini + Pappu & Nupu
Krisseli79
Sahranami + Aatu & Beetu
Meikku
Soraya
Vappuviuhka
Auringokukka
Hanneli -78

 

Kamilla, kuinkas tasaista siellä on elämä? Onko clomit tehonneet?

 

Kamillalle kaunis kiitos päivityksestä :heart: Nieleskelyksi meni tuo testauspäivä, apua ei oo kauaa siihen päivään. Jotenkin olis ihana pysyä koko ajan tässä päivässä, kun ei ole vielä oireita eikä odotuksia. On vaan niin onnellinen siitä, että se inssi tehtiin. Höh, kuulostaa varmaan oudolta, mutta outo se on tää mun pääkin Kiinnostuneena odottelen myös vastausta tuohon kurren kysymykseen..

Kurre no joo eipä tässä kolmosia odotella, sais nyt sen yhdenkään kotia asti Ja hoitoapuhan otetaan aina ilolla vastaan, mie pistän kuule junalla tulemaan sit sinne päin
Eiköhän se Täti teidät pian löydä, toivotaan ettei kierto pitkity. Yritän häätää sen sinnepäin jos sattuu täällä päin toikkaroimaan Ja saat sitten sinäkin tätä hormooniolotilaa taas maistaa. Onko sulla muuten ollut inssipäivänä enen ja jälkeen vatsakipuja? Mulla nimittäin on melekoiset. Lomapäiviä otin nyt tälle ja huomiselle päivälle kun en ilennyt saikkua pyytää. En muista kuulleeni, et oisko sitä muut tarvineet inssin jälkeen.

mmm

 

Kurre, kiitos kysymästä! =) Hyvää tänne kuuluu, clomit tosiaan popsittu ja keskiviikkona ultraan. Mulle noista clomeista ei oo tullu sivuvaikutuksia, esim. mielialanvaihteluja et oon päässy aika helpolla niitten kans. Ainut aika kuukaudesta ku hormonien takia on hermo kiriällä on aika ennen menkkojen alkua. Silloin kyllä tuntuu että hermostun ihan pienistäkin Mielialakin on noussut samaa vauhtia ku paino on pudonnu. Oon laittanut lukemia ylös, 28.7 on eka lukema ja kun tänään kävin puntarissa niin tasan 6 kg on lähtenyt tässä reilussa kuukaudessa. N.8,5 kg pitäis vielä lähteä että pääsen julkisen IVF/ICSI-hoitoon. Lenkillä oon käynyt kolme kertaa viikossa tuossa läheisellä pururadalla joka on tosi mäkinen. Et siellä kyllä saa kunnon hien pintaan ku 5km tarpoo niitä mäkiä ylös alas
Sulla inssi lähestyy, pääset sit kans piinailemaan "pitkästä" aikaa! Tiedän hyvin tunteen, kun ei jaksaisi odottaa seuraavaa hoitoa. Välikuukaudet on kyllä tylsiä.. Mut nopsaa se aika kuluu ja päästään taas tositoimiin!

Stellaa pidetään edelleen jännityksessä, voi kun toivon että keskiviikon ultrassa kaikki olis hienosti ja hcg-lukemat pilvissä! :heart: Paljon jaksuja :hug:

mmm, tosi lupaavalta kuulostaa! Aivan mieletön määrä simppoja Heh, vähä toista verrattuna meidän 4 miljoonaan (paras tulos)! Toivotaan että tästä tärppää etkä IVF:ää tarvikaan! :heart:

 

[/b]Kamilla niin simppoja riittää, niissä vika ei lie piile. Mieskin hyvin ylpeä simpoistaan vähästä se miehinen ego saa potkua. Meillä huumori kukkii aika rajun puoleisestikkin ja miehen "lempilause" menkkojen tultua on "ei sitä saa paksuksi ampumallakaan" niin mulla kyllä huumori kestää ja toivottavasti en kenenkään mieltä pahoittanut. Itse olen näiden hoitohommien kanssa ollut avoimena ja aiko moni esim. töissä tietää tästä projektista ja täytyy kertoa, että on myös kohtalotovereitakin. Eli meillä töissä on vääliin melko myrskyisää, kun muutamat hormoonihirviöt tekevät töitä. Siinä on välillä pomollakin piilopaikasta uupeloa No potkuja ei ole tullut, joten pomo lienee hyvin ymmärtäväinen, luojan kiitos :heart:

mmm

 

Tein sen taas B)

 

Kamilla, vau! Melkoinen suoritus toi sun painonpudotus. Älyttömän sinnikäs oot ollut ja kyllä toi varmasti lisää itselläkin motivaatiota roimasti jatkaa samalla linjalla. Tosin ei sun nyt joka kuukausi tota kilomäärää pidä tiputtaa, sillä mitä susta sitten muuten jääkään jäljelle. Tällä menolla ivf onkin lähes ovella jo teilläkin. :wave:

mmm, Ei saa paksuks ampumallakaan.. Ihanaa, että näistäkin asioista pystytään repimään huumoria aika ajoin. Ja siis boldauksista päätellen niitä kolmosia alkaa sitten junalla vuoden sisään pukkaamaan tänne etelään. Mulla ei oo ollut kipuja inssin yhteydessä ollenkaan, ja ymmärsin, että se on mulle helppo tehdä. Ainakin tähän saakka. Nythän en tiedä vaikka paikat ois kasvanut umpeen, kun sillä osastolla ei ole aikoihin käytetty minkäänlaista kirurgista vempelettä taikka työkalua.

 

Kiitti Kurre! Kieltämättä kovasti on sitkeyttä tarvittu että oon saanut itseni pidettyä tiukalla linjalla... Itse asiassa musta sais lähteä 5x toi 6kg, niin sit olisin vasta normaalipainon ylärajalla :ashamed: Julkisen painoindeksiraja on (ainakin täällä SEKS:ssä ) 32, joka on siis vielä merkittävästi ylipainoinen. Joku varmaan saa nyt kuvan että oon aivan mahdottoman kokoinen emäntä, mutta paino on kyllä niin tasaisesti levittäytynyt että moni ei usko mun painoa kun kerron. Noh, anyway, voin ainakin sanoa sit lapsukaiselle että kyllä äiti kaikkensa teki että sai sut syliinsä :heart:

 

Tere!

Pikaisesti täältä maanantai päänsäryn keskeltä sen verran omaa ( . ), että soitin tänään VL: n lääkärille ja nyt olisi yksi kappale metformiini reseptejä tulollansa... Piti ideaa ihan hyvänä, mulla kun on mustaa valkoisella, että verensokereissa on jotain häikkää. Sain myös puhuttua, että pas on jo lokakuun puolessa välissä... Tämä yksi luomukierto mikä nyt on meneillään ja kun tästä nyt menkat alkaa niin saa ruveta ovista odottamaan... Pikku hiljaa alkaa pettymys väistyä odotuksen tieltä, varsinkin kun sain tuota pas:ia aikaistettua. Ja pakko myöntää, mahdollisuus, että metujen ansiosta tässä vaikka parikaan kiloa häipyisi, piristää mieltä kummasti! :ashamed: En siis kylläkään metuja laihdutuksen vuoksi saanut enkä halunnutkaan, mutta...
Stella -rakas :heart: :hug:

tsemppiä kaikki piinistelijät! Täällä pinossa on muuten odotettavissa suorastaan plussa mysky!

 

Kamilla , vautsi vau, miten oot saanu kilot liikkeelle =) Meitsikin on täällä jonkin sortin kuntoilu/terveykuurilla, semmonen 4 kiloa on pudonnu loman aikaan (ja herkutellu oon myös!). Oon syöny paljon vähemmän, lenkkeilly ahkerasti koiruuksien kanssa ja polkenu sitten tuolla meidän kuntopyörällä. Että kyllä ne kilot siitä pikkuhiljaa karisee =) Pakko! On itelläkii parempi olo, kun ei vaatteet kiristä päällä!

Stellalle oikein super :hug:

Sitten nopsaan vielä omaa napaa... Oli aika kurja tilanne töissä, kun palasin lomilta... työkaveri ilmoitti päinnaamaa, että heille on tulossa vauva, olivat äskettäin käyny neuvolassa sydänääniä kuuntelemassa... Kiva heille, mutta muistui heti oma keskenmeno (on nyt miltei samoilla viikoilla, millä mä olisin!!). Kurjaa... yritin itkukurkussa onnitella, ja onneksi pokka piti. Jotain sopersin, että onnea matkaan ja sitten pitikin häipyä kahville. Ja kuitenkin tämä mun työkaveri tiesi keskenmenostani, ois voinu vaikka tekstarin laitaa... Kiva nyt sitten joka päivä nähdä töissä, kun oma tilanne muistuu koko ajan mieleen, että tommonen maha mulla nyt vois olla jne. Tämä mun työkaveri on kyllä ihana tyyppi kaikinpuolin ja upeaa kun heille vauva tulee, mutta te rakkaat pömppikset ymmärrätte varppina ne katkerat tunteet... :'(

 

Kaikki pömppikset taitaa olla työntouhussa. Täällä yksi lomapäivää viettävä, jolta eiliset kivut kaikonneet ja taitaa olla ktt1

Kamillalle onnittelut painonpudotuksesta ja tsemppiä jatkoon. Ei oo helpointa touhua tuo painonpudotus, ei. Ja hattua nostan niille jotka siihen pystyy ja pystyy vielä pysymään uusissa mitoissa. Tosin motivaatiota kyllä riittää, kun se paino voi olla yksi vaikeuttava tekijä näissä vauvatouhuissa.

Kurre oisko noin, että ihan umpeen kuroutunu Tulee nyt sit inssissä ihan neitseellinen olo kun aletaan taas alapäätä törkkiä Mullakaan ei kipuja ole itse toimenpiteen aikana, vaan ne alkaa jo aamusta ja häipyy yön aikana???? Olen kyllä miettinyt, että josko johtuu pregnylistä, et jos korostaa munisten irtoomiskipuja. Luomuna ei oviksen aikaan kyllä pahemmin kipuile. What ever

Haave hyvä kun sait aikaistettua pas:sia ja hienoa taistelumieltä osoitat sisko hyvä :heart: tällähän ei periksi anneta, vaan pää pystyssä uusia yrityksiä kohti. Sitten tyhmä kysymys: miten metut auttaa painon pudotukseen?

Retuli :hug: :hug: valitettavasti tuttu tunne. Mullakin jo kaksi läheistä työkaveria(samassa yksikössä) pamahtanut paksuksi ja ihan heti. Mukava kuunnella sitä ei sen kyllä näin pian pitänyt tulla :headwall: Olo on sellainen, että porukka oikein sikiää meidän yksikössä. Viimeisin oli kesätyöntekijä, joka jätti pillerit pois ja hups raskaana on. No nyt tuli uusi miestyöntekijä ja jos se tulee raskaaksi ennen mua niin mä kyllä lyön hanskat tiskiin
Eli yksin et ole näiden tunteiden kanssa ja tiedät, että meitä kohtalotovereita riittää. Mutta muista, kyllä mekin onnistutaan ja niinkuin Haave jo lupaili plussa myrskyä tiedossa :heart:

mmm

 

retuli, :hug: :hug: Voi pikkunen, toi on vaan todella raskasta kuunneltavaa... Hurjan sinnikkäästi tilanteesta kuitenkin selvisit. Toivon, että jonakin päivänä kollegan tilanteen seuraaminen ei tee enää niin pahaa. Itse olen selvinnyt samanlaisesta tilanteesta, ja uskon että siihen auttoi se, että aluksi annoin tunteiden ja tuskan tulla ja näkyä kunnolla.

Haave, välikierrostakin voi selvitä, vaikka se aluksi aivan käsittämättömältä ajatukselta tuntuukin. Lokakuu tulee todella pian! =)

mmm, kuules, nyt alko ihan jännittämään, että miten se tulevan inssin ultraus ees sujuu, ettei tämä neitseellisyys nyt vaan aiheuttais mitään lisäongelmia. Ettei tarttis kuitenkaan ihan sokkona ampua - toki tämäkään nainen ei edes ampumalla raskaudu, joten hukkaan heitettyjä keinoja nekin. Sun kipuilut varmaan tosiaan liittyy pregnyliin ja muniksiin, ja taitavat olla onneksi vaarattomia ja onneks tosiaan ohimeneviä. Nyt sitten vaan olet ja nautit olotilastasi. Millonkas sitä testaillaan? Ja hei, lupaathan tulla kertomaan, mikäli se teidän uus mieskollega raskautuu ennen sua tai mua, joohan? Kun sitten aion henkilökohtaisesti mennä kysymään siltä neuvoja...

Hobe, mitä sinne kuuluu?

 

Kurre joo tuun kyllä heti kertomaan jos tää mies onnistuu ja varmaan kyllä ehditte sen lukee iltiksen lööpeistäkin. Pitää kyllä pyytää sitä kirjoittamaan kirja keinoista millä mieskin raskautuu, menisi muuten varmaan kun kuumille kiville Mäkin voisin EHKÄ vaihtaa osia mieheni kanssa, ainakin tutkimusten ja mahdollisen synnytyksen ajaksi Testipäivän oli Kamilla (kiitos) laskenut valmiiksi tonne päivitykseen, tais olla 15.9 mutta tunnustan heti, etten kyllä varmana uskalla Tosin kyllä se Täti ilmoittelee itsestään pian jo ennen sitä, tai jotain....

Namia ja Vappista odottelen edelleen. Missä mahtavat olla? Unohtaneet meidätkö?

mmm

 

Kamilla Onnea painonpudotuksesta! Minä olen kohtapian vuoden sisään saanut 10kg painoa pois, mutta olis tuota vielä tiputettavanakin. Nyt kesätauon jälkeen olen taas enemmän innostunut liikkumaan, niin vähän näyttäis olevan painossa suunta alaspäin taas. Kovin tiukkaa laihista en jotenkin uskalla aloittaa, kun pelkään nyt säännöllisen kiertoni menevän sekaisin.

Kurre Sun juttuja on kyllä tosi mukava lueskella

mmm Minä otan kyllä kanssa suhun yhteyttä jos noissa lehdissä alkaa jotain juttua olemaan Tsemppiä piinailuun!

retuli Mulla ei nyt täällä työpaikassa ole vielä kukaan ehtinyt raskautumaan, mutta läheisistä kyllä monikin ja jo useampaan kertaankin tässä meidän yrityksen aikana. Kai niistä osa alkaa kohta jo kolmatta odottamaan. Kyllä se aina vähän kirpasee, vaikka ei multa pois olekaan.

Haave Hieno juttu kun sait PAS:sia aikaistettua ja toivottavasti metut auttaa painonpudotuksessa. Minäkin olen joskus miettinyt ottaisko lääkäriin yhteyttä voisko painonpudotukseen saada jotain apua, mutta mietinnän asteelle se on jäänyt.

(.) Täällä menossa ktt8. Meinasin aloittaa testailut kun niitä raskaustestejäkin kaapista löytyy, mutta aloittamatta jäi nyt toistaiseksi ainakin vielä. Saa nähdä odottelenko virallista testipäivää ja verikoetta vai testailisko aiemmin. Lauantaina mulla olis vyöhyketerapia, kannattaiskohan ennen sitä ainakin testata, silloin on ktt12. Täytyy miettiä.

 

Minzu onko oireita ilmaantunut? Sulla todella jännät paikat. Niinhän ne "viisaat" ohjeistaa, ettei kantsis testata kun vasta pp14, mutta minkäs teet jos ei malta odottaa. Itse oon vahdannut niitä tyhjiä blanko ruutuja jo ihan noko, joten taidan skipata koko testailun ja odottaa tätiä, siis sitten aikanaan.

mmm

 

Minzu, jos testaamisen kanssa maltat, niin se sun vyöhyketerapeutti saatta kyetä jotakin sanomaan ennen kuin virallinen testipäivä koittaa... Mutta siis nää testaukset ja niistä pidättäytyminen on niin henkimaailman hommia, ettei mitään rajaa. Just kun on 3 vuorokauden tiukan harkinnan ja pohdinnan perusteella päättänyt, ettei testaa vaan antaa ajan näyttää, niin vielä mitä, vartin kuluttua istuu pöntöllä testitikku nyrkissä.. :headwall: :wave: Mutta toisaalta, eipä siinä mitään hallaakaan voi tehdä, sillä tulos ei tunnetusti muutu kuin tussilla, ja jos testaa aikasin negan, niin on kuitenkin mahdollisuus, ettei se ole vielä näkynyt ja voi siis ihan samalla tavalla jatkaa siinä epätietoisuudessa kuin testaamattakin. Huonoin tilanne on tietty se, jos on varmat oireet plussasta, ja sitten joutuu tuijottamaan sitä lamaannuttavaa blankoa.... Mutta sekin totuus kyllä tulee ilmi ennemmin taikka myöhemmin. Itse oon ajautunut aina siihen, että testaan pikkasen varastaen, sillä vaan sen yhden ainoan oikean virallisena testipäivänä tehdyn tuloksen odottaminen siinä tikun vierellä täristen on vaan mulle liian iso pala. En kyl tiedä, että kuinka kaksi blankoa tikkua yhtään asiaa voi auttaa....

Kuten ehkä huomaatte, niin tänään on aikaa kirjotella ihan joutaviakin. Kärvistelenkin kotona uskomattoman flunssan/räkätaudin kourissa enkä pysty edes nukkumaan kun ei henki meinaa siinä asennossa kulkea. Koittakaahan siis kestää näitä jorinoita. :wave: