Pömppömahaiset plussaajat, vol 6

Ulpulle lämpimät onnittelut ihanasta pojasta! :heart: Kyyneleet nousivat täällä silmäkulmaan, kun kerroit tuosta kotiintuloitkustasi. Se tunne on jotain aivan uskomatonta! Ihanaa, että osaat nyt nauttia täysillä joka hetkestä! ;)
 
:/

Nyt tulee omaa napaa ja raskaasti. Koko päivä aivan moppen perseestä, miehen kanssa kränää ja pirun suomi hävisi vielä jääkiekossa... (mikä sinänsä ei ole mitenkään elämää kaatavaa...) Mies oli tänäänkin koko päivän töissä, joka on tietenkin hyvä kun talous meni pikkaisen kuralle tuon minun kolmen kuukauden sairasloman takia, mutta siitä huolimatta onnistuin haastamaan riitaa...
:ashamed:
Ekat kolme päivää siirrosta nippaili mahasta kivasti ja kaikkia muitakin tuntemuksia, mutta nyt kun kiinnittymisen pitäisi pikkuhiljaa tapahtua niin EI MITÄÄN! :headwall: :headwall: :'( Lugeista tulee sivuoireita, en voi jumalauta edes televisiota katsoa ilman että heti poraan ku Pumba leijonakuninkaasta. Huoh, on tää muka nyt niin tätä... :/

Kiitos kun sain käydä täällä :headwall: , nyt tämä tyttö lähtee ukkonsa viereen maate. Kiitos ja kumarrus :snotty:
 
ONNEA ULPU JA KOKO PERHE :heart: ihanaa, onnen kyyneleet silmissä luin ihanaa tekstiäsi. Hurjasti onnea ja nauttikaa pienestä rakkauden hedelmästä täysin rinnoin.

Ja täällä, vihdoin ja viimein kp1. Huh. Kun tiesi testailun jälkeen, etten oo raskaana, niin helpotus kun tuo vuoto vihdoin ja viimein suvaitsi alkaa. Peepee , en vielä tiiä ottasko toisen clomikuurin heti perään... vielähän tuolla kaapissa yksi satsi ois jäljellä. Meinasitkos sinä taukoilla ilman clomeja tulevaan syksyn koitokseen asti?
 
Ulpu: Onnenkyynelissä luin viestiäsi. Voi luoja miten ihanaa. Jotenkin tuo kolahti hyvällä tavalla: "jokaikinen pettymys on ollut tämän arvoista". Sitä kohti siis, itsekin.

Haave: Voi sua.Mä kyllä tasan tarkkaan tiedän mitä on kiukutella tyhjästä, saada aikaan pientä riitaa juuri silloin kun ei haluaisi ja siihen kun pistää päälle leijonien häviön ja erityisesti totaali-nippailemattomuuden ja oireettomuuden niin avot.Oireettomuuteen sanoisin ainostaan sen, että kaikki meistä niitä nippailuja kyttää mutta harva niitä kuitenkaan voi satavarmasti yhdistää alkaneeseen raskauteen. Siis että vaikka se olisi alkanut (ja onhan se, KTT.) niin eihän sitä tiedä mikä vihlaisu oli ihan normikiertoa ja mikä jotain muuta. Mulla ainakin on negakierroissakin aina ihan lupaavia nippailuja jne. Kieltämättä, viimeksi kun plussasin alkusyksystä tm:n muodossa, mulla kyllä nenä oli iltaisin ja öisin aivan tukossa, nännejä alkoi särkemään ja myös toinen munis ilmoitteli systemaattisesti itsestään (siis nämä ennen plussaa) ja kun se tila sitten jatkui siitä vielä viikkoja ja kun hcg nousi, niin kyllä mä "paikallistin" mun kohdun jatkuvasti. Joten onhan se piinallista sitten yrittää olla rauhallisena ja vakuuttaa itselleen, että "ei niitä oireita aina tule". Kun on näin monissa liemissä ja hormoneissa marinoitu, sitä suhtautuu aika huvittuneesti "luomuraskautujien" kommentteihin, että "en tiennyt olevani raskaana ennen kuin 8.viikolla" tai että "ei kiinnittymistä tai alkuraskautta muutenkaan voi mitenkään tuntea". Toisaalta, onhan meillä esimerkkejä omistakin pömppiksistä joiden oireet eivät ole olleet ihan selkeitä, esim. tuoreimpana meidän oma Ellamme. Vai tuliko sulle kuitenkin Ella jotain oireita vähän etukäteen kun aloit sillä ovistestilläkin testailemaan? Mirusta esimerkiksi muistan, että Mirulla oli kohdunnapukka laskenut "alas" ja vahva intuitio että ei ole raskaana.Kurre taas taisi vihjata oravanpoikasistaan, että taisi jotain oireitakin olla ennen testausta. Joka tapauksessa, älä nyt Haave lopeta vielä haaveilua! Mä en vilpittömästi usko, että kiinnittymisen aikoihin ihan varmuudella pitäisi tuntea jotakin. Sen sijaan taidan kyllä kuulua siihen koulukuntaan, joka uskoo kyllä pikkaisen siihen, että ainakin jos on vähän herkempi tyyppi, niin vähän ennen kierron loppua jotain pientä oiretta voi olla ilmassa.

(.) Ihan lyhyesti vaan, että ei tässä toistaiseksi mitään oireenkaltaistakaan. Tai no joo, ihan hurjat kylmät väreet ja vilunpuistatukset tuli eilen noin 10 minuutiksi kun olin ollut takapihalla hommissa ja tulin takaisin sisään.. Heheh. Ihan selvästi siis kiinnittyminen! PeePeelle vastaukseksi, että meillä siis vielä pakkasessa kaks alkiota samassa oljessa, olivat pakastettaessa "varsin hyviä" 7-8 soluisia. Saapa nähdä miten käy sulatusvaiheessa sitten. Tuo oli nimittäin vähän shokki sitten kuitenkin, ettei se meidän eka top-alkio selvinnyt pakkasesta. Kyllähän sen siis tiesi jollakin tasolla, että niin voi käydä, mutta enpä nyt taas ollut siihen varautunut lainkaan. Mikäköhän siinäkin sitten oli? Jos se kerta oli niin hienon näköinen yksilö ennen pakastusta? Kai se vaan jälleen kerran todistaa, ettei sillä alkion laadulla loppuviimeksi ole kuitenkaan niin kauheasti väliä. Kysymys tietysti heräsi, olisiko se voinut selvitä tuoresiirrosta (tai paremmin jos sen olisi pakastunut 4-soluisena, niin kuin esim. Fertinovassa tehdään) vai onko se niin, että jos alkio pakkasesta ei selviä, se ei olisi selvinnyt muutenkaan? Sitähän ei koskaan saa tietää. Joidenkin tutkimusten mukaan pakkasesta hyvin selvinneet alkiot osoittavat erityistä sitkeyttä.Katsotaan!

Mukavaa viikonalkua kaikille, lämpimiä ajatuksia vielä Ulpulle! Olit ajatuksissa kun viikonloppuna makoilin auringossa, jo siis ennen kuin olin lukenut tuota viestiäsi.

S
 
Stella :hug: :flower: Kiitoksia ihanista sanoistasi! :'( :heart: Täällä tunneherkkyys sen kun jatkuu (pirun luget) ja pieninkin asia saa mut pillahtamaan itkuun.
Olen pitänyt eilen oikein McLeodin tyttärien maratonin ja katsonut nauhalta kahden kuukauden jaksot ja itkenyt koko päivän... :ashamed: Ja kas vain olen tänään kuin uusi ihminen! Eilen taas riideltiin miehen kanssa, mistäpäs muusta kuin rahasta jälleen. Mun sairasloma ja edellisen melko hyvin palkatun määräaikaisen työn loppuminen samaan aikaan on tehnyt taloudelle aika hallaa... Olen jo uusissa töissä (vähän vähemmän hyvin palkatussa mutta oikein mukavassa) mutta kestää hetken ennenkuin talous on taas kohdillaan.
Tänään sain soitettua yhdelle tutulle joka jo keväällä kysyi töihin pariksi tunniksi per päivä ja niin se työ sitten järjestyi ainakin kesäksi ja tämän edellisen työn lisäksi. Mies tekee nyt jo 12h/ päivä töitä kevät kun on hällä sesonkia ja jos itse saan olla koko kesän kahdessa työssä niin syksyllä on varmaan talous jo kunnossa ja jos vaikka sattuisi äitiyslomaa pukkaamaan loppuvuodesta niin ei oltaisi niin kusessa... Arveluttaa vähän miten kroppa kestää kun kahteen vuoteen en ole oikein mitään kovin fyysistä työtä tehnyt (ja leikkauksissa rampannut 2 * vuodessa vauhdilla) mutta onneksi tuo työ on tutulla joka tietää mun tilanteen niin voin varmaan heittää tuon toisen työn pois jos kroppa lyö liinat kiinni.
Mutta siis täällä taas ollaan ihan positiivisella mielellä ja odotetaan testipäivää. Miksihän muuten mulle laitettiin testipäivä 15 päivän päähän siirrosta vaikka alkio oli kahdeksan soluinen ja terhakka? Vai minkä "kokoisia" nuo alkiot yleensä on PAS siirrossa? Kun tuoresiirrossa muistaakseni sai testata jo 14 päivää siirrosta? No tuskin tällä on kovasti väliä mutta ihmetytti vain.


Ulpu Onnea ihanasta pojasta! :flower: Ja taas täällä päässä märistään jo pelkästä ajatuksesta (pirun luget) :heart:

retuli onpa hyvä että kierto sitten lopulta käynnistyi itsekseen, tiedän kuinka tuskaa on odottaa kun tietää ettei ole raskaana mutta menkkoja ei vaan kuulu... nimim. viime syksynä kierrot seilasi jo kp 60/30. Oot varmaan jo kirjoitellutkin tänne, mutta mulla on mennyt ohi, että mikä teillä on suunnitelma seuraavaksi? Luomuna vai?

Tämä lähtee työnjohtajaksi kun naapurissa asuva kaveri tulee remppaamaan meidän autoa. Ja mitään en muuten auton remonttihommista tiedä. :LOL:
 
Haave ja Stella: Oireista keskustelitte. Stella, ei mulla ollut silloin ovistestikokeilujen aikana yhtään sen enempää oiretta kuin ns. normikierron lopullakaan. Ovistestillä testasin huvikseni, kun ei raskaustestiä kotona ollut, enkä sellaista jostain syystä uskaltanut mennä ostamaankaan, vaikka apteekin ohi kuljin useaan kertaan. Lopulta ostinkin halpistestin muuten ihan marketista aamuhätäseen, kun oli jotenkin tosi suuri kynnys mennä taas kerran apteekkiin testinostoa varten. Luget tosiaan aiheuttaa ihan kivasti kaikkia tuntemuksia, joten musta ainakin tuntuu, että niiden alle hukkuu ne kaikki oikeat oireet, jos niitä nyt ylipäänsä ennen plussaa edes on tullakseen. Mulle varsinaisia oireita, kuten joka-aamuinen yökötyshetki, alkoi ilmestymään vasta 1-2viikon kuluttua plussatestistä, niin kuin silloin kauan sittenkin.

Jälkikäteen kai sellaiseksi ensimmäiseksi erikoiseksi oireeksi voisin nimetä jonkinasteisen rauhallisuuden ja seesteisyyden, mitä mun panikoinnin vuoksi on täällä palstalla ehkä hieman vaikea kuvitella mulla edes olevan, mutta oikeasti on . . . tätä on melko vaikea selittää, mutta yritän kuitenkin. Tähän "oireiluun" kuuluu mm. seuraavaa:
1. Mies ihmetteli rauhallisuuttani (ts. "adhd"-oireet ovat hävinneet eli esim. astiat eivät enää lentele koneeseen, vaan menevät sinne rauhassa, jos ylipäänsä mensevät)
2. Kylässä kun oltiin, istuin vaan hiljaksiin ja kuuntelin muiden juttuja, vaikka tavallisesti tässä porukassa taidan olla se puheliain.
3. Olen osannut olla rauhassa kotona eli mieli ei tee koko ajan johonkin kylille tai kylään, vaan olohuoneen sohva on uskomattoman ihana ja myös eräs saksalainen "saippuasarja", jonka koukkuun olen jäänyt. ( Mikä tarkoittaa tunnin löhöilyä sohvalla, niin ihanaa!)

Eli muistakaahan piiinailijat, oireettomuus ennen plussaa ei suinkaan ole pahasta!

Teille kaikille pömppiksille toivotan oikein iloista viikkoa! :D
 
Tulin kurkkaamaan vanhaan pinoon, jossa olen itsekin joskus ollut teidän kanssanne. :heart:

Ihanaa, Stella, on jotenkin onnellinen olo puolestasi. Ihanaa, että siirto onnistui! Pidän peukut ja varpaat pystyssä, että vihdoinkin olisi sinun vuorosi!!! *Luja halaus*

Suojelusenkeleitä matkaan sinulle ja toiselle testailijalle Haaveelle!

 
Pienenpienet ja täydelliset prinsessat tulivat maailmaan vappupäivänä raskausviikolla 32+0. :heart: :heart:

A-vauvan lapsivesi meni täysin yllättäen ti-ke välisenä yönä ja siirryin Naistenklinikalle osastolle estohoitoon, joka toimi kaksi vuorokautta, mutta sen jälkeen neidit päättivät tulla äidin ja isän luo. Synnytys meni tosi hyvin ja nopeasti, sillä olin auennut kenenkään tietämättä täysin auki (itse kyllä kivuista uskalsin jotain epäillä ) ja siinä sitten vappupäivän kunniaksi lähdettiinkin kiireellä suoraan synnytysaliin. Synnytys kesti kaikkineen reilusti alle kolme tuntia ja A-vauvan jälkeen puolen tunnin kuluttua syntyi perätilassa B-vauva. Epiduraalia suosittelen, sillä kivut katosivat sillä tyystin ja ponnistutarve piti tsekata siitä mittarista, jotta tietäisi koska supistaa. ;)

Pepe painoi 1500g ja Panda 1415g, eli hurjan pikkuisia tyttöjä ovat, mutta niin täydellisiä. Viikkoihin nähden voivat hyvin, ja kävivät ensin teho-osaston kautta, ja siirtyivät sieltä sitten valvontaosastolle. Äiti kotiutui tänään ja nyt alamme elää keskosperheen vauva-arkea, eli minä vietän päivät sairaalassa ja mies tulee sitten perheen luo heti suoraan töistä.

Vaikka äitiä raastaa tyttöjen pienen pieni koko ja vointi, niin sydän on pakahtua onnesta ja rakkaudesta. Kuinka jokin niin pieni voi olla niin täydellinen. :heart: Itketty on jatkuvasti ja jo pelkät onnittelut hoitajien ja lääkäreiden suusta saavat kyyneleet silmiin. Minä olen äiti. Tätä tunnetta ja olotilaa on vaikea edes kuvailla. Posket märkinä kyyneleistä nytkin.

Kurre ja pikkuprinsessat 5 vrk
 
Sydämelliset onnittelut, Kurreliini! :heart:

PeePee, vauva-arki on lähtenyt hyvin käyntiin.
Kaksi kuukautta on hurahtanut ihan silmissä ja vauvan kasvuvauhti on yllättänyt meidät! :)
Ja sitä jaksaa hämmästellä ja tuijotella omaa lastaan, että tuollainen pakkaus meidän soluista sitten tuli. :heart:
Ja nimeksi hän sai Eevert. =)
Sinulle kovasti tsemppiä ja voimia ja pikaista plussaamista!!! Kuten myöskin kaikille tässä ketjussa vielä oleville! :hug:
 
Itku tuli, onnesta[/b]. Kurre-rakas, niin ihanan onnellisia uutisia! Kovin tulivat aikaisin mutta kyllä ne hienosti selviävät ja jaksavat, tulevat äitiinsä nimittäin. Kaksi täydellistä tyttöä!!!! Sanat eivät riitä mihinkään järjelliseen :heart: :heart:

Soraya : Suurensuuret onnittelut sinullekin, jo parin kuukauden
verran kokeneelle äidille! Ihanaa! Ja hieno nimi pojalla! Voi tätä ajan kulkua - muistan vielä kun plussasit, muistan miten varovasti onnelliset uutiset meille kuiskasit.Kiitos rakas pömppis-ystävä suojelusenkeleistä, niitä tällä omalla pitkällä taipaleella tarvitaan. Välillä enemmän, välillä vähemmän.Tuntuu niin tavattoman hienolta kun te ystävät julkisesti ja privaatisti olette kannustuksianne lähettäneet: ne ovat suuresssa arvossa ja hirveän tärkeitä. Kyllä tämä sen verran raskasta välillä on.

Haave: mitäs oirerintamalle kuuluu...? Tai muutoin? Aiotko muuten odottaa varsinaiseen testipäivään...? Toivottavasti PeePeen uni pitää paikkaansa - ehkä PeePee on nyt ottanut Auriksen paikan enneunien näkijänä, ne olivat ainakin hyvä merkki!

(.) Omalla oirerintamalle ei kuulu yhtään mitään. Tasan tarkkaan ei ole yhtään mitään oiretta eli tuntuu valitettavasti aivan samalta kuin tuoresiirronkin jälkeen... Testipäiväänhän on toki aikaa vielä yli viikko (vaikka en kyllä ymmärrä miksi PAS:eissa on muka pidempi aika kuin tuoresiirroissta tai insseissä tuohon testaukseen, onko kellekään selitetty?)

Kas, sade loppui. Kivaa.

S
 
Kurre Onnea, onnea vappuprinsessoista! Sitkeitä tyttöjä sieltä tuli, pieniä siroja ja kauniita, mutta vauhdilla ne kasvaa ja kohta jo ripille pääsemässä... :heart:

Soraya Antoisaa vauva-aikaa teille ja käy välillä kertomassa kuulumisia! (Kuten myös Kurre ja kaikki muut pömppis- äidit!)

Stella No jos elämä ei olisi jo niin päähän potkinut ja hyvin kouluttanut, niin olisin varmaan melko toiveikas. Endokivut ovat ainakin toistaiseksi pysyneet pois, valkovuotoa tulee samalla lailla kun on nyt kolme päivää tullut vettä taivaalta. Eli koko ajan ja paljon. Nokka on tukossa ja iltaisin varsinkin kuumeinen olo, lämpöjä en ole ikinä mitannut joten niistä ei ole hajuakaan. Aluksi luulin tulevani kipeäksi, mutta tätä on kestänyt jo muutaman päivän ehkä maanantaista lähtien eikä ole suuntaan eikä toiseen mennyt.
Rinnat ei ole ollenkaan kipeät, vaikka mulla normaalisti on heti oviksen jälkeen aina menkkoihin asti, tiedä sitten mitä sekin tarkoittaa. Ruoka maistuu hyvin, mutta siinä nyt ei ole mitään uutta... :ashamed:
Olen sen verran romanttinen luonne, että testaan jo sunnuntai aamuna äitienpäivän kunniaksi, silloin on pp12. Jos on silloin nega niin tietenkin testaan vielä varsinaisena testipäivänä eli keskiviikkona.

PeePee Ihana uni sulla! :heart: Toivottavasti oli enneuni ja ensi yönä näet unta Stellan plussasta niin päästään sitten Stellan kanssa käsikädessä yhdessä siirtymään tuonne pömppiksistä plussanneisiin...

Mikähän mulla on ku aina hoitotauolla haaveilen plussasta ja vauvasta ja kaupassa käydessä hypistelen vauvan vaatteita... Sitten kun piinistelen ja on jopa pienet saumat tulla raskaaksi, niin iskee paniikki päälle, että ei minusta ole tähän, mulla on äkkipikainen luonne ja lyhyt pinna, musta tulee varmasti huono äiti... :ashamed: Mistä nämä tunteet tulee? Miksi? :headwall:
 
Voih, minä täällä kyynelehdin myös. Ihan kaikesta ja kaiken vuoksi...onnesta ja haikeudesta ja toivosta, että tämän pinon kaikki mukanaolijat saisivat plussan.

Kuten Sorayakin, tulin pitkästä aikaa lukemaan, siis ylipäätään tänne Kaksplussan sivuille, ja ensimmäisenä tänne Pömppiksiin, tää tuntuu läheisimmältä pinolta, yhä. Mulla on niin herkkä olo tän tulevan äitienpäivän takia, ja uskon, että monella muullakin täällä on. Vuosi sitten olin menossa juuri siirtoon äitienpäivän aikoihin ja mietin, vietänköhän itse ensi vuonnakaan äitienpäivää. Nyt tuntuu surulliselta, että vaikka omalla kohdalla on käynyt iso onni ja käänne, täällä on moni tuttu vielä. Soraya lähetti suojelusenkelin, minä ristin käteni ja toivon, että Haaveen ja Stellan kohdussa tarraa juuri nyt kiinni uusi elämä. Toivottavasti mun teksti ei ole..en tiedä mitä...hassua tai jotain..mutta tää tunne teidän puolestanne pakahduttaa niin. Halauksia!

Ja Kurre sait mut tosiaan itkemään - ihan säikähdin, että joko sinäkin synnytit, onneksi kaikki hyvin, onnea, onnea, onnea! Ja niin ihanaa kuulla että olet pystynyt itkemään, ja olemaan onnellinen. Mulla ei itku päässyt tulemaan synnytyksessä, meni kauan ennen kuin uskalsin oikein tajuta mitä tapahtui ja tapahtuu. Vasta nyt alan olla rakastunut lapseeni, osaan itkeäkin :) ja uskoa, että hän on tässä meidän kanssa vielä pitkään (tyttö on 3kk). Olen ollut niin epäuskoinen. EllaElias, uskalla nauttia raskaudesta, elä ole yhtä tyhmä kuin minä, että pelkäät ja tukahdutat onnen ja toivon tunteet :) Onnea ihan mielettömästi plussasta!

Ja Ulpulle rutistus -onnea!
Kamilla - ihan uskomaton tuo kaverisi...mutta kyllähän sen tietää, että malttamaton voi olla, mutta ehkei sitä kannata ihan samantien hoitoihin ainakaan lähteä. Tuntuu tosiaan hassulta kun toisella on mennyt vasta 3 kk ja ollaan paniikissa...meillä meni se 3 vuotta. Ja nyt jälkikäteen, tuo aika alkaa pyyhkiytymään unohduksiin, enää ei jossittele, että jos ois saanut muksun jo vuonna se ja se, se olis nyt x vuotta jne.
Retulille voimia, samoin PeePeelle, Sitrikselle, Aurikselle, Siisamille ja muille Pömppiksille!

Stella, mites muistelen, että joku aina kämmäili boldauksien kanssa ja eikös se ollut jonkinlainen merkki plussameiningistä ;)

halauksin, Meikku

p.s. hymyilytti, kun luin, että kirjoitit Stella ensin oikean nimesi allekirjoitukseksi, näin on mullekin käynyt, usein :)

 
Moikka!

Pitää nyt minunkin tulla tänne tuttuja moikkaamaan pitkästä aikaa. Säännöllisesti olen kyllä tätä palstaa lukenut ja seurannut, ja jännittänyt etenkin Stellan, PeePeen, -vanhojen piiniskamujen matkaa. Kovasti toivon teidän onnistuvan pian,Stellan jo nyt tästä siiirrosta. Olette jaksaneet todella hienosti rankat ajat, ja uskon teistä vielä tulevan mitä loistavampia äitejä! :heart:

Onnea Ulpulle ja Kurreliinille vauvoista! Teidänkin taistelunne on hyvin tuoreessa muistissa.
samoin onnittelut Meikulle ja Sorayalle!

Me saimme rakkaan tyttäremme joulukuun lopussa, nyt hän on reilut 4kk vanha neiti. Alku oli rankkaa, ja itsestäni tuntuu myös että vasta nyt on pystynyt alkaa nauttimaan vauvasta kunnolla, rakastumaan häneen päivä päivältä enemmän. Oli aika jännä tunne kun kävimme tytön kanssa Felicitaksessa näytillä lapsettomuuslääkärimme luona, siinä tuli muistot niin elävästi mieleen ja pienet itkutkin tirautettua.

Kuten Meikkukin, minäkin onnistuin pelkäämään lähes koko raskauden ajan ensin keskenmenoa sitten kohtukuolemaa, aika rankkaa kun ei uskaltanut juurikaan nauttia. Lapsettomuustausta kulki siis mukana tiiviisti.

Täällä on peukut pystyssä teidän kaikkien puolesta,toivon kovasti kevään ja kesän tuovan mukanaan paljon onnea ja onnistumisia!
 



Lauantai 9.5 :wave:


Haave........................PAS............................kp27/30/ktt11
Stella08.....................PAS............................kp24/27/ktt9
PeePee77.................tauko..........................kp19/29-31/ktt
Retuli82.....................clomit?.......................kp7/-/ktt
Neilikka78.................1.IVF/ICSI..................kp/26/touko
Sitronella...................PAS............................kp/27-29/syksyllä
Siisami.......................PAS............................kp/-/ktt
HH09.........................4.ICSI.........................kp/28/kesä-heinä
Tiger..........................PAS.............................kp/-/syksyllä



Testailijat :p

Haave 13.5
Stella 14.5

Haamuillut ;)



Plussanneet =)

Miruliini + Pappu & Nupu :D s.5.12.2008
Sahranami + Aatu & Beetu :D s.30.12.2008
Meikku :D s.25.01.2009
Soraya :D s.2.3.2009
Vappuviuhka :D s.24.3.2009
Hanneli -78 :D
Ulpu78 :D s.26.4.2009
mmm :D
Hannele :D
Kamilla :D
Hobelix :D
Väre :D
Kurreliini + pikku prinsessat :D s.1.5.2009
Astarte :D
Helinäkeiju75 :D
MinzuS :D
EllaElias :D

Auringokukka km :'(
Rouva Pikkumyy km :'(
Rouva Puh km :'(

 
Voi teitä ihanat Meikku ja Annuli! Aivan ihanaa kun kävitte tsempittämässä ja kertoilemassa tuntemuksianne! Ja Meikku vielä - ei sun teksti ollut "hassua" tai mitään sellaista, mä liikutuin suuresti ja ymmärsin täysin mitä tarkoitit. Toivotaan...Toivon teille kaikkea hyvää ja oikeasti mitä lämminhenkisintä äitienpäivää!

(.) No en todellakaan aio testata huomenna. Taisin taannoin lupailla, että äitienpäiväplussaus on tavoitteena, mutta... :ashamed: Tavoitteet eivät tietenkään ole muuttuneet, mutta ihan totta en pysty. Oireita ei ole nimeksikään, tai siis mitään sellaista mitä ei aina muutoinkin. Nojuu, on ehkä runsaampaa ja lorisevampaa valkkaria (tai sitten kuvittelen) mutta pistän sen ekaa kertaa käyttämäni Crinonen piikkiin. Pikkasen tuli eilen jo rintajuilintoja, jotka valitettavasti mulla ennakoi kyllä menkkoja. Oikeessa muniksessa tuntuu ehkä kerran/kaks päivässä tiukkoja vihlasuja, mutta ei ne ole niin poikkeavia ettenkö kuitenkin liitttäisi valitettavasti niitä endoon tai muuten vain mun ehtoopuolella työskentelevien tehtaiden yleiseen jaksamiseen. Yöhikoiluja ei sentään ole vielä näkynyt, eli oma progesteronituotanto ei ole vielä romahtanut, mutta sitä odotellessa... Että näin on näreet, ei taida noi vahinkoboldaukset mun kohdalla toimia enteenä vielä tällä kertaa (huomatkaa kuitenkin sana "vielä" )

Jostain käsittämättömästä syystä en nyt kuitenkaan halua testata sitä negaa pois alta, koska mulla on kuitenkin käsky kiskoa Crinonea ensi TORSTAIHIN asti ja vasta silloin käydä veritestissä. En ole vielä edes päättänyt, että teenkö kuitenkin pissatestin alta pois siinä ennen verikokeeseen menoa, en tiedä. Se soitto sinne hoitajalle iltapäivällä on niin karseaa. Äh, ei ajatella sitä vielä.

Halauksia Haavelle, jos romanttisena ja rohkeana sieluna tosiaan testailet jo huomenissa... Toivon sydämeni pohjasta, että se on plussa, niin saadaan aloitettua tämä loppupinon rysäyttäminen plussanneiden puolelle!

PeePeelle halaus ihan muuten vaan. Ja tietysti Kamillalle, jonka tunnollisista päivityksistä tulin itse asiassa tarkistamaan ktt-päiväni ja kierron päiväni... Ja kaikille muille tämän pinon jännääjille tietysti myös. Ehkäpä ensi äitienpäivänä? :hug:
 
( . ) Syteen tai saveen, täällä testataan huomenna ja keskiviikkona... :ashamed: Tänään tein sen mitä ei olisi saanut tehdä, eli testasin Clearbluen digitaalisella ovistestillä ja piirua vaille ovista näytti... Siis vertasin sitä viivaa tikussa siihen viivaan jolloin mittari näytti täyttä sarvea... Ja melkein samanlaisia olivat. Mutta siis koko sarvea ei tullut joten tuostakin on turha päätellä mitään ja ohjeisskin lukee että viivat ei merkkaa mitään. No huomenna näkee miten käy.
Mies näki yöllä unta, että olin raskaana. Sanoi että oli niin todellinen uni että pitki kokeilla mun vatsaa, että onko pyöristynyt... :heart: Mies on ihan varma että se plussa tulee, ja on vain niin paha olo hänen puolesta, koska valitettavasti tunnen kroppani ja sitä plussaa ei ole tulossa tähän kiertoon. :'( Puhuttiin lopulta selväksi, että jatketaan hoitoja elokuussa rahatilanteen takia. Mun endon kannalta olis tietenkin hyvä jatkaa heti tähän perään, koska mun sisuskalut on putsattu endosta puhtaaksi tammikuussa ja elokuuhun mennessä voi olla että endo on taas ryöstäytynyt käsistä... Mutta ilman rahaa on vähän hankala jatkaa, täytyy tehdä töitä hulluna nyt kesällä ja sitten syksyllä tehdä hoitoja kunnes se toivottu tulos tulee (jos tulee).
Stella oireettomuus voi olla oire sekin. (kuten varmasti itsekkin tiedät) Mulla myös tuo vetinen ja runsas valkovuoto, mutta luget varmaan syynä siihen. Rinnat on oudot, ei kipeät mutta ei normaalitkaan ja sekin on lugejen ansiota. Ainoa mitä pidän pienenä oireena on se että endokivut ovat pysyneet poissa ja tänään on "jo" pp11... No huomenna se selviää.
 
:hug: Haaveelle... Kuules tyttönen, mähän olen noita Clearblueb digi-ovistestejä tosiaan ihan oikeesti testannut raskaustestitarkoituksissa sillon kun olin syksyllä raskaana, mutta muistaakseni tajusin testata ovistestillä vasta kun hcg:tä oli 177. Sillon siinä pissatikkuosassa näkyi siis kirkas, yhtä vahva viiva kuin kontrolliviiva (ja tuli siis sarvi). Mulla kuitenkaan harvoin on oviksen aikoihin ollut yhtä vahva viiva kuin kontrolliviiva (pelkän oviksen aikaan en ole sitä pelkkää viivaa toisaalta kauheesti tsekkaillut). Eli kyllähän sitä voisi ehkä tuon perusteella kuitenkin toivoa, että sulla sitä hcg:tä kuitenkin veressä jo olisi...Meinaan että eihän sen hcg:n vielä tarvitsisi sulla missään 150+ huidellakaan. Mutta pakko tietysti toistaa - etten nyt lietso sua yhtää liikaa - että ihmisillä on aina jonkin verran sitä lh:ta kropassa ja periaatteessa "aina" kai sitten saisi jonkinasteisen viivan ovistestiin... "Jonkinasteisella" ja "piirua vaille ovista näyttävälla" viivalla on kuitenkin iso ero...Enpä tiedä, kun en ole käynyt testailemaan. Mä niin toivon, että sun mies on oikeassa... Mutta mä myös tiedän, miltä susta tuntuu.

Rohkea likka, sanon minä. Mutta anna palaa. Kieltämättä mä myönnän, että uskon plussan kyllä näkyvän pp12. Mutta jos on nega, niin ehkä lääkärit on kuitenkin oikeassa: joskus PAS:eissa kiinnittyminen tapahtuu vähän hitaammin...Mitä testejä sulla muuten on? Mun kokemuksella clearbluen digi näyttää aamupissasta to-del-la herkästi tilanteen (muistaakseni hcg 14 näkyi diginäytössä plussana, mitä jouduin vakuuttelemaan fertinovaan aikanaan, kun ne taivasteli, että millä ihmeen tikulla mä olen plussan saanut kun verikoe kuitenkin näytti noin alhaista lukemaa. Kieltämättä, silloin viiva pissatikun puolella oli tuskin havaittava mutta kuitenkin ihan selkeä viiva)

Tsemppiä ja iso iso plussaHaave!!!



 
Stella Gravisan nimisiä testejä mulla on kaapissa, meidän tuppukylän apteekista ei saanut muita joissa olisi kaksi testiä samassa (koska huomenna tulee nega niin tarvin vielä keskiviikon viralliseen testaukseen toisen.) ja testasin eka kerran CB:n digiovistestillä eka kerran jo torstaina (ja kenenkään ei pitänyt saada tietää siitä... :ashamed: ) ja silloin sitä toista viivaa sai jo todella tihrustaa, tänään erotti selvästi ja nyt kun tuo testi on kuivunut niin juuri samanlaiset viivat kuin siinä johon tuo sarven kuva tuli. Mutta tuskinpa tuo mitään meinaa. Tekisi mieli jo testata tänään (joudun huomenna töihin iltapäivästä ja aamulla pitäisi käydä vielä äidillä kylässä) että saisin tänään koottua itseni huomista varten (äitienpäivä ja kaikki, you know... :/ ) mutta mulla on pakkomielle tehdä testi aamupissasta.
Täällä sataa kuin esterin peestä, tuntuu että aika MATELEEEEEEEEE, huominen ei tule koskaan...
Meinaatko Stella malttaa mielesi torstaihin asti?
 
Kiitos rakkaat onnitteluista. :hug:

Meikun
teksti herätti kovasti muistoja ja ajatuksia, ja luonnollisesti kyyneleet silmiin. Ja jos joku päivä vuodesta on tämän palstan pömppiksille vaikea, niin se on huominen. Kuinka hymyillä ja iloita toisten puolesta sellaisen asian vuoksi, jonka eteen on itse taistellut lukuisia kertoja... Kulkenut sitä pimeää tunnelia, välillä kirkkaan valon kajastaessa toisessa päässä ja välillä täysin hukassa ja eksyksissä. Ja siltikin saamatta vielä kokea sitä suurta unelmaa. Kuinka olla, kuin se ei tuntuisi miltään. Sillä se tuntuu.

Uskon kuitenkin, että teidän kaikkien aika tulee vielä, ja seuraavaan äitienpäivään on vuosi aikaa, ja sinä aikana voi ja ehtii tapahtua paljonkin. :heart: Jos jotain voin tehdä, niin lähettää teille kaikille lisää voimia ja uskoa siihen, että se on mahdollista. Etukäteen ei tiedä, mikä yritys tuottaa tulosta. Toivoa on aina.

Ihanaiset Stella ja Haave, kovasti onnea testaukseen murut! :flower: Ja suurensuuret rutistukset kaikille pömppiksille, erityisesti PeePeelle ja Aurikselle! :hug:
 
Ulpulle ja Kurrelle onnittelut pikkuisista, ajatella että te saatte tänään viettää ihka ekaa omaa äitienpäivää.

Stella ja Haave: Tsemppiä niiden testausten kanssa :hug:

Mä olen tässä kuluneen kuukauden aikana usein käynyt kurkkimassa teidän kuulumisia mutta jotenkin en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. Ehkä sitä rupeaa jo tekemään pesäeroa hoitoihin :( . Täällä on menossa tänään kp 4 ja Femareita syödään kolmatta päivää. Viikon päästä maanantaina on ultra ja sitten tiedetään koska meidän viimeistä kaksikkoa yritetään siirtää. Ajatukset on vieläkin aika sekavat mutta kai se tästä lähtee selkiytymään.
 
Hän juuri töistä kotiutuneena... :/ Jep, elikkä ei tälläkään kertaa voittoa meille... Aivan täysin puhdas nega. :'( No, käytän lugeja keskiviikkoon ja testaan tuon toisen testin pois ennenkuin soitan klinikalle. Ja meillä seuraava PAS menee luultavasti elokuulle. Mutta kuten miehelle sanoin, minä tiesin tämän tuloksen etukäteen. Onneksi töissä oli aivan sairaan kiire koko päivän, en ole kerennyt tänään asiaa paljoa murehtimaan ja teen surutyöni sitten keskiviikkona. Harmittaa vietävästi, että menkat on justiin tuolla Kreikan loman aikana, täytyy vain varata rättejä mukaan (mulle ei tulis mieleenkään käyttää tampooneja menkkojen aikana, on tuo värkki vain sen verran kipeä endon takia.) ja välttää uimista. Onneks nuo menkat ei kestä toivon mukaan koko viikkoa. Onko teillä muuten ollut PAS tyhjennysvuoto ihan normimenkkojen kokoluokkaa? Ei kai mulla oo mitään niagaraa tiedossa?

Se että kesä on hyvää vauhtia tulossa, ja meillä on miehen kanssa paljon kivoja suunnitelmia kesälle, helpottaa omaa oloa. Mietin vain että mikä mättää kun kaiken piti olla niin hyvin... Huippu alkio, hyvä limis, endo putsattu pois, ei mitään suuria stressin aiheita, yms. No, omistan kesän miehelle, meidän suunnitelmille, työlle ja laihdutukselle.

Stella peukutan sulle aivan sikana, toivon ja luotan että teille se kauan kaivattu ja todellakin ansaittu plussa tulee.

Siisami Toivotaan että tämä on nyt se teidän the hoito josta se ihana tulos tulee. Me ollaan miehen kanssa vasta niin alussa näitä hoitoja vaikka lapsettomuutta onkin "jo" yli pari vuotta takana (joillekkin tosin pari vuotta on yksi hyttysen aivastus oman lapsettomuuden rinnalla), mulla kuitenkin riittää luottoa tähän systeemiin, jos ei näillä hoidoilla lasta tule, rupeamme työstämään ajatusta adoptiosta.
 
Haave: :hug: Voi kurjuuden kurjuus. Onneksi teillä on noita kesäsuunnitelmia niin on taas jotain kivaa odotettavaa tulevaisuudessa. Mulla on usein hoitokierron jälkeen tavallista niukemmat menkat mutta se tuntuu kauheasti vaihtelevan eri ihmisillä.

Kyllä tää äitienpäivä nähtävästi kuitenkin vetää mieltä matalaksi vaikka mä ajattelin ettei se ehkä enää niin kirpaisisi. Pieleen meni.
 
Stella mites siellä? Onko oireita tai intuitioita? Tuuthan heti kertomaan kun uskallaudut testaamaan?

( . ) Täällä yllättävän hyvä mieli, tässä jo arvon että laitanko illalla lugea ollenkaan. Jospa ne menkatkin alkais hyvissä ajoin, ettei koko loma mene pilalle. Täytyy huomenna soittaa klinikalle tuloksesta ja pitäis ruveta jo pakkaamaan ja vähän miettimään mitä ottaa mukaan. Oon tässä eläny tätä piinisaikaa niin tosissani, että mulle vasta tänään iskostui mieleen että ihan tosi, olen jo perjantaina etelän lämmössä! B) :D
 

Yhteistyössä